APUA! Miten olette pyörittäneet arkea yksin kun mies palaa töihin?? Entä
- Viestiketjun aloittaja hattuset
- Ensimmäinen viesti
no mä olen tottunut siihen et mies on "paljon" pois kotoa :/
en mä oikeen tiiä miten mä neuvosin tuossa tilanteessa
ei kai se auta kun ottaa se syliin kuka eniten huutaa ja sitä toista sit samalla sitterissä keinuttaa ja koittaa rauhoittaa
en mä oikeen tiiä miten mä neuvosin tuossa tilanteessa
ei kai se auta kun ottaa se syliin kuka eniten huutaa ja sitä toista sit samalla sitterissä keinuttaa ja koittaa rauhoittaa Tässä neuvoja oman kokemukseni pohjalta: Yritä keksiä helpoimmat oikotiet tehdä kaikki perusasiat vauvojen kanssa. Siis yli siitä, missä aita on matalin, vaikka loogisesti ajatellen / noin periaatteessa / jne tekisitkin toisin (i.e. kertsivaipat, vaikka muuten suosisit kestoa, vaatteiden vaihdot ja muut rutiinilla sen sijaan, että miettii onko tämä nyt likainen vai ei, jne). Rutiinit kohdalleen ja vältä poikkeuksia. Yritä pysyä aina yksi askel edellä vauvojen tarpeissa, niin joitain huutoja pystyy jopa ehkäisemään. Nuku AINA kun siihen on tilaisuus, niin jaksat paremmin. Nuo kahden hysteerisen huutajan illat on hirveitä, siitä ei pääse mihinkään. Varsinkin pikkuvauvojen kanssa, kun syliin saa vain yhden kerrallaan hyssytettäväksi. :| Mutta niihinkin voi henkisesti varautua: itselle herkkuja valmiiksi käden ulottuville, telkkariohjelmia talteen katseltavaksi, että saa ajatukset muualle hyssyttäessä (mutta sellaisia, joissa on tekstit!), korvatulpat pahimmiksi hetkiksi, jos on kovaääniset vauvat, jos pokka pitää...
Pieniä rauhallisia hetkiä esim. kotitöihin voi löytää myös mitä kummallisimmista paikoista, kun vaan seurailee, mikä vauvoja viihdyttää. Leluja voi ripustella erilaisiin virityksiin tai sittereitä siirrellä - meillä esim. kirjahylly on tällä hetkellä tosi mielenkiintoinen katseltava. Sitterit siihen eteen ja vauvat katselee näkymää itsekseen pitkän tovin.
Meillä 3kk ikäiset tuplat ja tässä ihmettelen itsekin taaksepäin, että miten tästä on järjissään selvinnyt, kun täälläkään ei miestä juuri kotona näy ja vauvat huonoja nukkumaan. Tää on rankka laji - älä usko niitä, jotka toisin väittää. Mutta kyllä se siitä. Kaikesta selviää ja yllättävän sitkeä ja kekseliäs sitä loppujen lopuksi on. Tsemppiä!!!!!!!
Pieniä rauhallisia hetkiä esim. kotitöihin voi löytää myös mitä kummallisimmista paikoista, kun vaan seurailee, mikä vauvoja viihdyttää. Leluja voi ripustella erilaisiin virityksiin tai sittereitä siirrellä - meillä esim. kirjahylly on tällä hetkellä tosi mielenkiintoinen katseltava.
Sitterit siihen eteen ja vauvat katselee näkymää itsekseen pitkän tovin.Meillä 3kk ikäiset tuplat ja tässä ihmettelen itsekin taaksepäin, että miten tästä on järjissään selvinnyt, kun täälläkään ei miestä juuri kotona näy ja vauvat huonoja nukkumaan. Tää on rankka laji - älä usko niitä, jotka toisin väittää. Mutta kyllä se siitä. Kaikesta selviää ja yllättävän sitkeä ja kekseliäs sitä loppujen lopuksi on. Tsemppiä!!!!!!!
Kiitos tähänastisista. Kertokaa nyt ihmeessä muutkin miten toimitte tai minkä olette hyväksi havainneet! Sahranami: totta on että rutiinit on oltava, meillä nyt lapset 5kk ja jonkinlaista päivärytmiä alkaa jo tulla. Pystyy siis vähän jo ennakoimaan mitä seuraavaksi tapahtuu...
Kyllä joskus oikeasti tuntuu että on menossa viihdytys-sirkus mutta onneksi tähän maailmaan saa ja pitää myös ääntäkin mahtua
Kyllä joskus oikeasti tuntuu että on menossa viihdytys-sirkus mutta onneksi tähän maailmaan saa ja pitää myös ääntäkin mahtua
Meillä oli apua mm. näistä: huumori ja musiikki. Kun äiti alkaa tanssia ja laulaa, niin vauvat hiljenevät. Mitä helpompi lastenlaulu (esim. ukko noa, jänis istui maassa) sitä suurempi suosio! Kaikki soivat lelut. Kun pukee toista ja toinen toppavaatteissaan huutaa, niin soivilla leluilla on hiljentynyt, kun keskittyy kuuntelemaan musiikkia. Isä nostelee vauvoja ja päästelee kaikenlaisia "huvipuistolaite ääniä". Tepsii varmasti!
Iltanukuttaminen oli meillä joskus aivan kamalaa huutoa ja mies tietenkin töissä. Silloin otin molemmat vauvat meidän parisänkyyn. Istuin risti-istunnassa niin, että toinen vauva makasi jalkojeni päällä ja toista pidin olkapäätäni vasten ja hyssyttelin. Tällä tavalla molemmat saivat olla "sylissä". Voi olla että 5 kk ovat jo liian isoja tuohon... Silloin kun oli tosi vaikeaa, nöyrästi kysyin apuun kaikkia joita kehtaisin esim. naapurit ja työkaverit (meilläkään ei sukulaisia asu lähellä.) Kukaan ei kieltäytynyt, vaan urheasti kantelivat parkuvia vauvoja! Pyydä apua, jos tuntuu että et jaksa yksin. Kysy neuvolasta esim. perhetyöntekijää.
Tiukan paikan tullen yritä pysyä rauhallisena. Muista, että muutaman kk päästä tilanne on jo ihan toinen. Nopeasti nuo vauvat kuitenkin kasvavat! Meidän kaksoset ovat jo 1 v ja ajattelen, että rankin vuosi on takana päin. Meillä helpotti hieman kun pojat olivat 4-5 kk ja alkoivat syödä kiinteitä. Sitten 10-11 kk helpotti todella paljon, kun yöt alkoivat sujua. Jokainen päivä on eteen päin ja mikään ei kestä ikuisesti. Jaksamista!
Iltanukuttaminen oli meillä joskus aivan kamalaa huutoa ja mies tietenkin töissä. Silloin otin molemmat vauvat meidän parisänkyyn. Istuin risti-istunnassa niin, että toinen vauva makasi jalkojeni päällä ja toista pidin olkapäätäni vasten ja hyssyttelin. Tällä tavalla molemmat saivat olla "sylissä". Voi olla että 5 kk ovat jo liian isoja tuohon... Silloin kun oli tosi vaikeaa, nöyrästi kysyin apuun kaikkia joita kehtaisin esim. naapurit ja työkaverit (meilläkään ei sukulaisia asu lähellä.) Kukaan ei kieltäytynyt, vaan urheasti kantelivat parkuvia vauvoja! Pyydä apua, jos tuntuu että et jaksa yksin. Kysy neuvolasta esim. perhetyöntekijää.
Tiukan paikan tullen yritä pysyä rauhallisena. Muista, että muutaman kk päästä tilanne on jo ihan toinen. Nopeasti nuo vauvat kuitenkin kasvavat! Meidän kaksoset ovat jo 1 v ja ajattelen, että rankin vuosi on takana päin. Meillä helpotti hieman kun pojat olivat 4-5 kk ja alkoivat syödä kiinteitä. Sitten 10-11 kk helpotti todella paljon, kun yöt alkoivat sujua. Jokainen päivä on eteen päin ja mikään ei kestä ikuisesti. Jaksamista!
Jotenkin sitä on selvitty, pojat nyt 3 kk ja mies oli kuukauden isyyslomalla. Jos molemmilla on ollut yhtä aikaa nälkä niin toiselle olen antanut tuttia ja heiluttanut sitteriä jalalla, kun syötän toista. Onhan siinä tilanteita, että huutoa on vain pakko kuunnella esim. kun vaihdan toiselle vaippaa ja toinen hermostuu toisessa huoneessa. Noh kaikkeen tottuu. Onneksi meillä nukkuvat samaan aikaan päiväunet ulkona vaunuissa niin saa myös omaa aikaa.
Kaikki apu kannattaa ottaa vastaan. Mulla ollut satunnaista apua, mutta ei jokapäiväistä. Kun esim. mummo ollut kylässä niin ollut aivan erilaista keskittyä vain yhteen vauvaan. Sitä sitten ihmettelee, miten joku yhden vauvan äiti voi valittaa, kuinka rankkaa lapsen hoito on.. Kaikki on suhteellista.
Kaikki apu kannattaa ottaa vastaan. Mulla ollut satunnaista apua, mutta ei jokapäiväistä. Kun esim. mummo ollut kylässä niin ollut aivan erilaista keskittyä vain yhteen vauvaan. Sitä sitten ihmettelee, miten joku yhden vauvan äiti voi valittaa, kuinka rankkaa lapsen hoito on.. Kaikki on suhteellista.
Huoh, meillä nyt 2 v 5 kk tuplat, ja noi alkuajat alkaa painua muistin perukoille, mutta mitä muistan, niin siitä laitan tähän vinkkejä:
1) Pidä lapset armeijamaisesti samassa rytmissä. (Kaikilla ei kuulemma onnistu, mutta meillä toimi, vaikka vauvoilla suuri kokoero ja eri temperamentit). *Tällöin ei KOSKAAN satu sitä, että vauvat nukkuisivat päivällä eri aikoihin, jolloin sinulta menee koko päivä ilman lepotaukoja.
2) Tee aina kotityöt silloin kun lapset hereillä, älä uhraa niihin lepoaikaasi kun lapset nukkuvat.
3) SItterit ja kantoreput käyttöön. Liinassa pärjäsin koliikkityttömme kanssa, joka huusi 3 - 5 kk iässä kaikki illat klo 18-22. Huutaja kantoreppuun tai liinaan ja sitten kävelemään asunnossa. Toinen lapsi sitteriin, vauvajumppatelineen alle tai vastaavaan.
4) Aloita iltavellit, ne auttavat nukahtamaan illalla ja takaavat paremmat yöunet.
5) Aina siitä mistä aita on matalin
6) Tee kaikesta rutiineja, esim jos pullot käytössä, pese pullot kerralla yhdellä kertaa, aina tiettyyn aikaan päivästä. Tee korviketta valmiiksi jääkaappiin tuttipulloihin aina yhden vuorokauden satsi kerrallaan, liimaa pulloihin teipit joissa satsin tekoaika. Osta itsellesi valmisruokia, älä kokkaa. Kun lapset siirtyvät kiinteisiin, tarjoa purkkiruokaa, jos hirvittää, tarjoa luomu purkkiruokaa
7) erittäin tärkeä vinkki: Opeta vauvat nukahtamaan yksin omaan sänkyyn tai vaunuun. Tulette oikeasti hulluiksi jos joudutte kökkimään sängyn vieressä joka ilta ja vielä lisäksi ennen päikkäreitkin. Ottakaa netistä nykyään käytettävän pehmeän unikoulun ohjeet ja ns. tassutteluohjeet. Näin saatte joka päivä itsellenne 1-3 tuntia omaa aikaa lisää, kun se aika ei tuhraannu sängyn vierellä hyssyttäessä. Tuntuu aluksi haikealta ja vaikealta, tiedän, mutta meillä kyllä oltiin todella tyytyväisiä kun uskalsimme tuon unikoulun tehdä ja lapset nukahtavat edelleenkin yksin sänkyihinsä ja menevät sinne iloisina, ei huutoja.
8) Älä ota neuvoja vastaan yksösten vanhemmilta. Ja jos neuvolan täti olettaa teidän esim nukuttavan lapset sänkyyn, ota huomioon, että hän on saanut koulutuksensa ja kokemuksensa yksösvauvojen hoitamisesta. Hän ei osaa ottaa huomioon oikeasti sitä todellisuutta jota te kaksosvauvojen kanssa elätte. Yksösvauvojen perheiden käytännöt eivät ylensä sovi kaksosperheisiin. Tämä on käynyt minulle selväksi monta kertaa.
VIIMEISEKSI: Ole itsellesi armollinen, elät nyt todella rankkaa aikaa, jota ei todennäköisesti toista tule vastaan tässä elämässä. Jos yhtään on rahaa irrottaa, palkkaa lastenhoitaja vaikka sellaiseksi päivän ajaksi kun lapset ovat vaativimmillaan, ja lähde ulos, jumppaan, leffaan, kaverin kassa kahville. Lasten hoidosta saa muistini mukaan 40% vähentää veroista, eli siitä verosummasta jonka maksat, otetaan pois summa joka vastaa 40% maksamastasi lastenhoitajan työstä. Näin lastenhoito maksaa sinulle jotain 10 e / tunti. Se on sen väärti.
1) Pidä lapset armeijamaisesti samassa rytmissä. (Kaikilla ei kuulemma onnistu, mutta meillä toimi, vaikka vauvoilla suuri kokoero ja eri temperamentit). *Tällöin ei KOSKAAN satu sitä, että vauvat nukkuisivat päivällä eri aikoihin, jolloin sinulta menee koko päivä ilman lepotaukoja.
2) Tee aina kotityöt silloin kun lapset hereillä, älä uhraa niihin lepoaikaasi kun lapset nukkuvat.
3) SItterit ja kantoreput käyttöön. Liinassa pärjäsin koliikkityttömme kanssa, joka huusi 3 - 5 kk iässä kaikki illat klo 18-22. Huutaja kantoreppuun tai liinaan ja sitten kävelemään asunnossa. Toinen lapsi sitteriin, vauvajumppatelineen alle tai vastaavaan.
4) Aloita iltavellit, ne auttavat nukahtamaan illalla ja takaavat paremmat yöunet.
5) Aina siitä mistä aita on matalin
6) Tee kaikesta rutiineja, esim jos pullot käytössä, pese pullot kerralla yhdellä kertaa, aina tiettyyn aikaan päivästä. Tee korviketta valmiiksi jääkaappiin tuttipulloihin aina yhden vuorokauden satsi kerrallaan, liimaa pulloihin teipit joissa satsin tekoaika. Osta itsellesi valmisruokia, älä kokkaa. Kun lapset siirtyvät kiinteisiin, tarjoa purkkiruokaa, jos hirvittää, tarjoa luomu purkkiruokaa
7) erittäin tärkeä vinkki: Opeta vauvat nukahtamaan yksin omaan sänkyyn tai vaunuun. Tulette oikeasti hulluiksi jos joudutte kökkimään sängyn vieressä joka ilta ja vielä lisäksi ennen päikkäreitkin. Ottakaa netistä nykyään käytettävän pehmeän unikoulun ohjeet ja ns. tassutteluohjeet. Näin saatte joka päivä itsellenne 1-3 tuntia omaa aikaa lisää, kun se aika ei tuhraannu sängyn vierellä hyssyttäessä. Tuntuu aluksi haikealta ja vaikealta, tiedän, mutta meillä kyllä oltiin todella tyytyväisiä kun uskalsimme tuon unikoulun tehdä ja lapset nukahtavat edelleenkin yksin sänkyihinsä ja menevät sinne iloisina, ei huutoja.
8) Älä ota neuvoja vastaan yksösten vanhemmilta. Ja jos neuvolan täti olettaa teidän esim nukuttavan lapset sänkyyn, ota huomioon, että hän on saanut koulutuksensa ja kokemuksensa yksösvauvojen hoitamisesta. Hän ei osaa ottaa huomioon oikeasti sitä todellisuutta jota te kaksosvauvojen kanssa elätte. Yksösvauvojen perheiden käytännöt eivät ylensä sovi kaksosperheisiin. Tämä on käynyt minulle selväksi monta kertaa.
VIIMEISEKSI: Ole itsellesi armollinen, elät nyt todella rankkaa aikaa, jota ei todennäköisesti toista tule vastaan tässä elämässä. Jos yhtään on rahaa irrottaa, palkkaa lastenhoitaja vaikka sellaiseksi päivän ajaksi kun lapset ovat vaativimmillaan, ja lähde ulos, jumppaan, leffaan, kaverin kassa kahville. Lasten hoidosta saa muistini mukaan 40% vähentää veroista, eli siitä verosummasta jonka maksat, otetaan pois summa joka vastaa 40% maksamastasi lastenhoitajan työstä. Näin lastenhoito maksaa sinulle jotain 10 e / tunti. Se on sen väärti.
Yhdyn täysin johmarkun sanoihin edellä. Itse olen 1v6kk vanhojen tyttöjen yh-äiti ja samalla tavalla olen itsekin toiminut alusta saakka yksin; siitä yli mistä aita on matalin, säntillisesti alusta saakka samassa rytmissä, ei erikseen mitään nukutusrituaaleja vaan yksin opeteltava nukahtamaan unille, tukusampaa ruokaa pikkasen aikaisemmin kuin suositukset sanoo ja yksi asia, joka meillä helpotti oli se, että opetin tytöt pitämään itse tuttipulloista kiinni, niinpian kun vain tavarat käsissä pysyi ja sitä ennen tuin pullon sitterissä rievulla leuan alle, että ainakin toinen joi itse.
Pärjäät oikein hyvin aivan varmasti =)
Pärjäät oikein hyvin aivan varmasti =)
Kiva kun jaksoit kirjoittaa tuon ohjeen! Tuohon tapaan meilläkin olisi tarkoitus saada arki pyörimään..
teille KAIKILLE! Ihanaa kun saa vinkkejä ja tosiaan TÄYTYY ruveta nukuttaan itsekseen.
Tosin mietin että miten siinä onnistuitte, oliko mies apuna, samassa huoneessa vai eri huoneessa teitte unikoulua vai mitenkä? Mietin vaan että mitenhän se onnistuu kun toinen huutaa siin vieres ja yrität unittaa yhtäaikaa? Meillä kun eivät mahdu samaan sänkyyn...
Ja tuo itse juominen helpottas todellakin, täytyy ottaa kahvalliset pullot apuun...tai itseasiassa kohta pitäs opetella mukistakin...ja olenkin yrittänyt tyrkätä tuhdimpaa ateriaa ennen unille menoa...vellit ja kiinteät kun menevät jo.
juu ja laulettu on ja pidetty vaikka mitä ääntä....mitäpä sitä ei tekisi?
onneksi on vielä tuo isoveikka pahimpaan hätään tuttiapuna!
Tosin mietin että miten siinä onnistuitte, oliko mies apuna, samassa huoneessa vai eri huoneessa teitte unikoulua vai mitenkä? Mietin vaan että mitenhän se onnistuu kun toinen huutaa siin vieres ja yrität unittaa yhtäaikaa? Meillä kun eivät mahdu samaan sänkyyn...
Ja tuo itse juominen helpottas todellakin, täytyy ottaa kahvalliset pullot apuun...tai itseasiassa kohta pitäs opetella mukistakin...ja olenkin yrittänyt tyrkätä tuhdimpaa ateriaa ennen unille menoa...vellit ja kiinteät kun menevät jo.
juu ja laulettu on ja pidetty vaikka mitä ääntä....mitäpä sitä ei tekisi?
onneksi on vielä tuo isoveikka pahimpaan hätään tuttiapuna!
Tosin mietin että miten siinä onnistuitte, oliko mies apuna, samassa huoneessa vai eri huoneessa teitte unikoulua vai mitenkä? Mietin vaan että mitenhän se onnistuu kun toinen huutaa siin vieres ja yrität unittaa yhtäaikaa? Meillä kun eivät mahdu samaan sänkyyn...
Hei,
Me teimme niin, että laitoimme pinnasängyt rinnakkain mutta jätimme niiden väliin tuolin levyisen välin. Istuin/seisoin itse pinniksien välissä ja selkä kumarassa... tassuttelin toisella kädell toista ja toisella kädellä toista. Vähitellen alkoi toimia.
Sitten kun lapsemme olivat jo vanhempia, noin vuoden ikäisiä, pidimme varsinaisen unikoulun jonka jälkeen lapset oppivat nukahtamaan ilman mitään tassutteluja. Mutta siis pikkuvauvana opetimme nukahtamaan tassutteluun ja vähitellen tuo tassutteluaika lyheni ja lyheni.
Oon ottanut kaksoset sänkyyni toisen rinnalle ja toisen tyynyn päälle. Tyynyn päällä olijalle olen pönkännyt pullon suuhun harsolla. Tyynyn päällä olijalle oon näin ollen yltänyt laittaa pulloa tai tuttia suuhun tarpeen vaatiessa. Siihenpä ne on nukahtanut. Tai sitten olen nukuttanut ne vaunuihin ulos. En nyt tiedä minkä ikäisiä kaksosesi ovat, että toimiiko teillä. Mutta kyllä niiden kaksosten kanssa pärjää.Alkuperäinen kirjoittaja hattuset:
Meillä sujuu päivät ihan hyvin, eikä pulmatilanteet muutenkaan tule kaksosten kanssa vaan noiden isompien... Iltaisin tarviin miehen apua nukuttamisessa, mie laitan lapsia unikuntoon ja mies vie niitä nukkumaan, kaksoset nukuttaa erikseen kainalossa. Pitäisi kokeilla tuota tassuttelua! Tosin ne osaa yllyttää toisensa itkuun nopeasti ja sitten en voi olla ottamatta syliin kun kuulostavat niin hätääntyneiltä.
Maximillianna: kaksoset nyt 6kk, kiitos vinkkelistä, käytössä on...Neiti nukahtaa tassutteluun nyt aika hyvin mutta poika edelleen nukahtaa syliin pienen heijauksen jälkeen. Toimii kun mies on kotona mutta yksin ei....nyt kun nukutettu eri huoneisiin toistensa herättelyn vuoksi, pulmana tulee että taas pitäisi laittaa samaan huoneeseen tassuttelua varten...huoh, onneksi tämä aika on lyhyt...
:headwall:
:headwall:
Laittelenpa nyt tännekin jotain Pakko kompata tuota johmarkun kommenttia että yksösten vanhempien ohjeita ei toinna kuunnella. Itekin oon jo ehtiny moneen kertaan pahoittaa mieleni ja tuntenut itseni ehkä maailman paskimmaksi äidiksi jonkun yksösen äidin kommenteista, mm. silloin kun aloin antaa lisämaitoa tuli paljon kommentteja tyyliin "MINÄ täysimetin puolivuotiaaksi ja en kyllä ymmärrä miten jotkut voivat antaa aiemmin lisämaitoa" ja niin edelleen. Minä ainakin oon huomannu että nuo suositukset imetyksestä ja ruuasta on tarkoitettu yksösille, joten en enää hirveästi korvaani lotkauta. Soseita alettiin antaa nyt kun pojat ovat 3kk ja on jo kovasti helpottanut arkea, kun nukkuvat paremmin ja ovat tyytyväisiä.
Meillä pojat tykkää kovasti lauluista, ja kun oon aika huono muistamaan lastenlaulujen sanoja niin loilotan kaikki asiani pojille normaalin puheen sijaan Tuntuvat tykkäävän
Konkreettisesti arkea on helpottanut myös se, että ovat alkaneet kiinnostua leluista. Nyt viihtyvät jo jonkun aikaa leluja katsellen ja vähän räpeltäen, lelukaari on tosi hyvä apu!
Pojille on alkanut muodostua jo aika säntillinen päivärytmi, joka sekin osaltaan helpottaa kovasti, kun tietää mitä tapahtuu. Aiemmin aamulla pelonsekaisin tuntein pohti että mitähän tästäkin päivästä tulee, mutta nyt ei semmoista tarvii enää miettiä. Kun saa kaksoset mahdollisimman samanrytmiseksi, ehtii itsekin levätä eikä tarvii olla yksi napero sylissä koko päivää. Ja toistan saman mitä muutkin, AINA kannattaa levätä kun pystyy. Meillä poikien päiväunet sattuvat siihen aikaan kun minua itteä ei nukuta, mutta jo pelkkä sohvalla huilaaminenkin piristää. Jos mahdollista, ihan oma aika kodin ulkopuolella ilman lapsia on aina oikea piristysruiske ja auttaa jaksamaan!
Vauva-arki on rankkaa, vaikka vauvat olisivatkin helppoja. Hommaa on paljon ja joskus tuntuu ettei mikään riitä. Jotenkin tässä on kuitenkin järjissään kestetty ja onneksi hyviä päiviä on enemmän kuin sellaisia että molemmat huutavat pää punaisena koko päivän
Pakko kompata tuota johmarkun kommenttia että yksösten vanhempien ohjeita ei toinna kuunnella. Itekin oon jo ehtiny moneen kertaan pahoittaa mieleni ja tuntenut itseni ehkä maailman paskimmaksi äidiksi jonkun yksösen äidin kommenteista, mm. silloin kun aloin antaa lisämaitoa tuli paljon kommentteja tyyliin "MINÄ täysimetin puolivuotiaaksi ja en kyllä ymmärrä miten jotkut voivat antaa aiemmin lisämaitoa" ja niin edelleen. Minä ainakin oon huomannu että nuo suositukset imetyksestä ja ruuasta on tarkoitettu yksösille, joten en enää hirveästi korvaani lotkauta. Soseita alettiin antaa nyt kun pojat ovat 3kk ja on jo kovasti helpottanut arkea, kun nukkuvat paremmin ja ovat tyytyväisiä. Meillä pojat tykkää kovasti lauluista, ja kun oon aika huono muistamaan lastenlaulujen sanoja niin loilotan kaikki asiani pojille normaalin puheen sijaan
Tuntuvat tykkäävän Konkreettisesti arkea on helpottanut myös se, että ovat alkaneet kiinnostua leluista. Nyt viihtyvät jo jonkun aikaa leluja katsellen ja vähän räpeltäen, lelukaari on tosi hyvä apu!
Pojille on alkanut muodostua jo aika säntillinen päivärytmi, joka sekin osaltaan helpottaa kovasti, kun tietää mitä tapahtuu. Aiemmin aamulla pelonsekaisin tuntein pohti että mitähän tästäkin päivästä tulee, mutta nyt ei semmoista tarvii enää miettiä. Kun saa kaksoset mahdollisimman samanrytmiseksi, ehtii itsekin levätä eikä tarvii olla yksi napero sylissä koko päivää. Ja toistan saman mitä muutkin, AINA kannattaa levätä kun pystyy. Meillä poikien päiväunet sattuvat siihen aikaan kun minua itteä ei nukuta, mutta jo pelkkä sohvalla huilaaminenkin piristää. Jos mahdollista, ihan oma aika kodin ulkopuolella ilman lapsia on aina oikea piristysruiske ja auttaa jaksamaan!
Vauva-arki on rankkaa, vaikka vauvat olisivatkin helppoja. Hommaa on paljon ja joskus tuntuu ettei mikään riitä. Jotenkin tässä on kuitenkin järjissään kestetty ja onneksi hyviä päiviä on enemmän kuin sellaisia että molemmat huutavat pää punaisena koko päivän