Enpä sano muuta kuin että TSEMPPIÄ! Meillä alkoi yhtäkkiä toiminta muuttumaan tuossa 2 v korvilla. Nyt lasta ei tarvitse enää joka sekunti hakea pahanteosta, ainoastaan kun on nälkäinen tai väsynyt, silloin ei muuta voikaan tehdä kuin kiellettyä. 
Uskoisin, että avain oli se, että yhtäkkiä lapsi oppi leikkimään oikeita leikkejä. Se telkkarin paukuttelu ei enää ollutkaan maailman mielenkiintoisin asia, kun osasi tehdä legoja, palapeleja, ja hoitaa nukkea.
Muulloin yleensä jopa tottelee, ja varsinkin jos osaa motivoida johonkin muuhun tekemiseen. Kyllä silti välillä joudun korottamaan ääntäni, mutta vasta nyt tyttö on alkanut reagoimaan siihen, siis että oikeasti tottelee. Esim. jos sanon, että EI SAA tehdä jotain, niin tyttö sanoo oikein painokkaasti takaisin, että "Nii-i!"
Niin ja omaa hermostumista ei kannata kauheasti lapselle näyttää, koska ainakin meillä osaa oikein piruuttaan käyttää sitä mua vastaan. Hermot pitää säilyttää, vaikka joutuiskin ääntä korottamaan.
Toivotaan, että teilläkin ikä tekee tehtävänsä.
P.S. Mä muistan tosi hyvin ton koiran kupin kaatamisen. |O
Uskoisin, että avain oli se, että yhtäkkiä lapsi oppi leikkimään oikeita leikkejä. Se telkkarin paukuttelu ei enää ollutkaan maailman mielenkiintoisin asia, kun osasi tehdä legoja, palapeleja, ja hoitaa nukkea.Muulloin yleensä jopa tottelee, ja varsinkin jos osaa motivoida johonkin muuhun tekemiseen. Kyllä silti välillä joudun korottamaan ääntäni, mutta vasta nyt tyttö on alkanut reagoimaan siihen, siis että oikeasti tottelee. Esim. jos sanon, että EI SAA tehdä jotain, niin tyttö sanoo oikein painokkaasti takaisin, että "Nii-i!"
Niin ja omaa hermostumista ei kannata kauheasti lapselle näyttää, koska ainakin meillä osaa oikein piruuttaan käyttää sitä mua vastaan. Hermot pitää säilyttää, vaikka joutuiskin ääntä korottamaan.
Toivotaan, että teilläkin ikä tekee tehtävänsä.
P.S. Mä muistan tosi hyvin ton koiran kupin kaatamisen. |O