Apua, mitä tekisit minun tilanteessani

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "kyynel"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

"kyynel"

Vieras
Aviomiehen kanssa ollut riitoja, jotka kärjistyivät todella pahasti ja avioeron harkinta-aika alkoi. Mies teki niin tökerösti ettei ole enää mahdollisuutta sopia. Meillä yksi alle vuoden ikäinen lapsi ja olen raskaana 11+ viikoilla. Pitääkkö tuleva aluksi niin toivottu lapsi kun miehen kanssa ei pysty keskustelemaan järkevästi? Hän vain vaatii oikeuksiaan esikoisen tapaamiseen, mutta on lasta kohtaan välinpitämätön eikä lapsi viihdy hänen seurassaan.

Taloudellinen tilanne on huono minun kannaltani, sillä esikoinen syntyi opiskelujeni juuri päätyttyä joten saamani kotihoidontuki yms ovat minimejä. Miehellä on sen verran hyvä palkka että pystyy kyllä maksamaa. Alkuperäinen suunnitelmamme oli että kun toinen lapsi syntyisi melko pian, pääsisin nopeammin takaisin työelämään. Halusin olla kotona lapsten kanssa kunnes nuorempi on 3 vuotias. Yhteinen lapsilukutoiveemme oli juuri tuo kaksi.

Enää ei ole kovin montaa päivää aikaa päättää näin suurta asiaa ja minulla on tässä samalla monta muutakin raskasta päätöstä kuten lemmikkieläinten lopetus ja uuden kodin etsiminen. Eniten pelkään, millaista sotaa on miehen kanssa asioiminen ja huoltajuusasioista päättäminen jo yhden saatikka sitten kahden lapsen kanssa.

Olen yli 20 mutta alle 25 vuotias.

Toivoisin järkeviä perusteluja abortin puolesta ja vastaan antamieni tietojen perusteella, itse aborttia voi arvostella jossakin muualla. Näen sen yhtenä vaihtoehtona tilanteeseeni, mutta toivoisin saavani lisää perusteluita, jotka auttaisivat päätöksenteossa kun omat ajatukseni kiertävät jo kehää.
 
[QUOTE="kyynel";30145682]Aviomiehen kanssa ollut riitoja, jotka kärjistyivät todella pahasti ja avioeron harkinta-aika alkoi. Mies teki niin tökerösti ettei ole enää mahdollisuutta sopia. Meillä yksi alle vuoden ikäinen lapsi ja olen raskaana 11+ viikoilla. Pitääkkö tuleva aluksi niin toivottu lapsi kun miehen kanssa ei pysty keskustelemaan järkevästi? Hän vain vaatii oikeuksiaan esikoisen tapaamiseen, mutta on lasta kohtaan välinpitämätön eikä lapsi viihdy hänen seurassaan.

Taloudellinen tilanne on huono minun kannaltani, sillä esikoinen syntyi opiskelujeni juuri päätyttyä joten saamani kotihoidontuki yms ovat minimejä. Miehellä on sen verran hyvä palkka että pystyy kyllä maksamaa. Alkuperäinen suunnitelmamme oli että kun toinen lapsi syntyisi melko pian, pääsisin nopeammin takaisin työelämään. Halusin olla kotona lapsten kanssa kunnes nuorempi on 3 vuotias. Yhteinen lapsilukutoiveemme oli juuri tuo kaksi.

Enää ei ole kovin montaa päivää aikaa päättää näin suurta asiaa ja minulla on tässä samalla monta muutakin raskasta päätöstä kuten lemmikkieläinten lopetus ja uuden kodin etsiminen. Eniten pelkään, millaista sotaa on miehen kanssa asioiminen ja huoltajuusasioista päättäminen jo yhden saatikka sitten kahden lapsen kanssa.

Olen yli 20 mutta alle 25 vuotias.

Toivoisin järkeviä perusteluja abortin puolesta ja vastaan antamieni tietojen perusteella, itse aborttia voi arvostella jossakin muualla. Näen sen yhtenä vaihtoehtona tilanteeseeni, mutta toivoisin saavani lisää perusteluita, jotka auttaisivat päätöksenteossa kun omat ajatukseni kiertävät jo kehää.[/QUOTE]

Kyllähän isällä on sama oikeus (tais siis lapsella on oikeus isäänsä) lapseen/lapsiinsa kuin sinullakin eron sattuessa.
Ja ihan ne huoltajuusasiat menee yhtä kivuttomasti tai kivuliaasti, oli niitä lapsia 1 tai 2?
Jos et halua saada lasta yksinollessasi, teet raskaudenkeskeytyksen, itse sain lapsen erottuamme , hengissä selvisin vastasyntyneen ja 2 vuotiaan kanssa, vaikka ei se herkkua ollut.
Minun vanhempien lasteni isä ei koskaan ole "perännyt oikeúksiaan lapsiinsa", vaan olen joutunut tuputtamaan tapaamisia kun lapset olivat pieniä, heidän kasvettuaan olen "luovuttanut", nähköön mink näkevät (eli n. kerran kuussa, lapset 15 &18 v nykyään).
Haluatko oikeasti keskeyttää raskauden? jos haluat, niin sitten teet sen, ja otat jonkun tosi läheisen ihmisen itsellesi tueksi
 
"Mies teki niin tökerösti ettei ole enää mahdollisuutta sopia."

Mikä oli tämä teko, ja tästäkö erimielisyydet alkoivat tai tähänkö päättyivät? Riidathan kuuluvat olennaisesti suhteeseen - vakavat loukkaukset (lyönti, pettäminen) tai anteeksi pyytämättä ja antamatta jääneet pienemmät rikkomukset (toisen henkinen satuttaminen) sen sijaan eivät.
 
en voi antaa sinulle neuvoja puoelsta tai vastaan. yksi tärkeä seikkä on se, että lapsesi saisi sisaruksen, mutta toisaalta ainoat lapset ovat tutkimusetn mukaan onnellisimpia ja tasapainoisimpia.

Mielestäni abortti ei ole ideaali ratkaisu, mutta joskus on valittava huonoista ratkaisuista paras.

Tämä neuvo on auttanut minua ratakisemaan monta asiaa. tee päätös vaikka abortin puolesta. Et enää hypi kahden ratkaisun välillä, van olet tehnyt ratkaisun. Elät sen ratkaisun kanssa vuorokauden, kasi tai viikon. Sitten teen toisen päätöksen eli lapsen syntymän johdosta. Ja pidät sen päätöksen yhtä kauan kuin sen edellisenkin. Näin pääset lähelle niitä tunteita, ajatuksia ja toimia, mitkä ratkaisut toisivat tullessaan. samoin pääset kokemaan sen, että miltä ratkaisu tuntuu.
 
"Mies teki niin tökerösti ettei ole enää mahdollisuutta sopia."

Mikä oli tämä teko, ja tästäkö erimielisyydet alkoivat tai tähänkö päättyivät? Riidathan kuuluvat olennaisesti suhteeseen - vakavat loukkaukset (lyönti, pettäminen) tai anteeksi pyytämättä ja antamatta jääneet pienemmät rikkomukset (toisen henkinen satuttaminen) sen sijaan eivät.

Kaikki päättyi siihen että mieheni valehteli viranomaisille.
 
Pitäisin tulevan lapsen.

Säilyttäisin yhteishuoltajuuden 1-vuotiaasta (tulee automaattisesti vanhemmille jotka avioliitossa lapsen syntyessä). Tapaamiset sopisin päivätapaamisiksi, koska lapsi niin pieni. Elatusapu lasketaan miehen tuloista.

Tulevasta lapsesta samat sopimukset kun lapsi syntyy, paitsi vauvavuotena vain tunnin-parin tapaamisia.

Varmistaisin että tukiverkot ovat hyvät.
 
[QUOTE="kyynel";30145738]Kaikki päättyi siihen että mieheni valehteli viranomaisille.[/QUOTE]

Tuo nyt on kovin epämääräisesti ilmaistu, mutta ei kuulosta painavalta syyltä eroon tilanteessa, jossa on pieni lapsi ja toinen tulossa. Minusta sinun pitäisi pyrkiä nyt sopimaan riitasi miehen kanssa.

Aborttiin on vaikea ottaa kantaa, sillä jos nyt tosiaan liittonne päättyy, tilanteesi kahden pienen lapsen kanssa yksin ei kuulosta kovin hyvältä. Lemmikkien lopettaminen kuulostaa minusta kyllä myös kamalalta, en itse hevillä sellaista tekisi. Eikö niille voi edes etsiä uutta kotia, onko pakko tappaa?
 
Vaikea tilanne sinulla. Itse luultavasti pitäisin lapsen. Esikoisenne saisi biologisen sisaruksen ja joudut/saat kuitenkin pitää yhteyttä tulevaan ex-mieheesi koska teillä lapsi jo on, toinen lapsi tuskin siinä mitään muuttaa. Ajattelisin, että jos lasta kuitenkin yhdessä on toivottu, on hänellä oikeus syntyä enkä pystyisi aborttia tekemään.

Tsemppiä. Oletko pystynyt puhumaan asiasta ystäväsi tai muun läheisen sinut tuntevan ihmisen kanssa?
 
Miehen käytöksestä johtuen en mielelläni antaisi lapsia hänelle ollenkaan (vaikka olen kyllä tietoinen hänen oikeuksistaan), ainakaan ilman että siinä on joku valvomassa tilannetta ja aion hakea yksinhuoltajuutta vaikka se hankalaa onkin. Pelkään myös väkivallan uhkaa mieheltäni ja olen tehnyt lähestymiskieltohakemuksen.

Haluan pysyä mahdollisimman anonyyminä, enkä sen takia viitsi asiaa paljastaa sen tarkemmin, mutta kyseessä on sellainen valhe, joka ei vaikuta vain minun elämääni vaan myös lapsen elämään pysyvästi ja vaatii viranomaisselvittelyä useamman kuukauden ajan.

Meillä oli aiemmin silloin tällöin riitelyä, josta tuli kierre, jonka katkaisemiseen halusin hakea apua parisuhdeterapiasta. Mieheni ei tähän suostunut.

Lemmikin lopettaminen on tullut ajankohtaiseksi vanhuuden vaivojen takia, kun muut apukeinot ovat loppuneet ja sillä on selvästi kipuja. Ei sitä pystyisi kukaan muukaan auttamaan niin en laita kiertoon, se olisi eläinrääkkäystä.
 
[QUOTE="kyynel";30146198]Miehen käytöksestä johtuen en mielelläni antaisi lapsia hänelle ollenkaan (vaikka olen kyllä tietoinen hänen oikeuksistaan), ainakaan ilman että siinä on joku valvomassa tilannetta ja aion hakea yksinhuoltajuutta vaikka se hankalaa onkin. Pelkään myös väkivallan uhkaa mieheltäni ja olen tehnyt lähestymiskieltohakemuksen.

Haluan pysyä mahdollisimman anonyyminä, enkä sen takia viitsi asiaa paljastaa sen tarkemmin, mutta kyseessä on sellainen valhe, joka ei vaikuta vain minun elämääni vaan myös lapsen elämään pysyvästi ja vaatii viranomaisselvittelyä useamman kuukauden ajan.

Meillä oli aiemmin silloin tällöin riitelyä, josta tuli kierre, jonka katkaisemiseen halusin hakea apua parisuhdeterapiasta. Mieheni ei tähän suostunut.

Lemmikin lopettaminen on tullut ajankohtaiseksi vanhuuden vaivojen takia, kun muut apukeinot ovat loppuneet ja sillä on selvästi kipuja. Ei sitä pystyisi kukaan muukaan auttamaan niin en laita kiertoon, se olisi eläinrääkkäystä.[/QUOTE]

Hurjaa, että toinen voi muutamassa kuukaudessa muuttua ihmisestä, jonka kanssa haluaa lisää lapsia, sellaiseksi ettei edes lasten kanssa uskaltaisi antaa olla ja pelkää itsekin väkivaltaa. Vaikka osin varmasti liioittelet, en ainakaan keksi mitään esimerkkiä viranomaisille valehtelusta, joka voisi vaikuttaa lapsen koko loppuelämään.

Mutta joo, jos noin tosiaan on, eikä mieheltä voi odottaa apua lasten kanssa, todennäköisesti itse pienen lapsen yksinhuoltajana heikossa taloudellisessa tilanteessa päätyisin aborttiin. Riippuu toki paljon siitäkin, millainen esikoinen on. Meillä kun lapsi heräsi yli vuoden ajan vähintään kymmenen kertaa joka yö ja oli todella kiinni minussa pitkään, en edes miehen tuella olisi jaksanut toista lasta lyhyellä ikäerolla ja yksinään olisi kyllä käynyt ylivoimakseksi, jos molemmat lapset nukkuisivat huonosti tai olisivat muuten vaativampia tapauksia. Toisaalta jos sattuu helppo ja hyvinnukkuva vauva, voi kahden lapsen kanssa elo sujua siinä missä yhdenkin.

Lemmikin lopetus on toki tuossa tapauksessa oikea ratkaisu, kuvittelin alun perin että pelkästään eron vuoksi olit lopetuspäätöksen tehnyt.
 
Kyllä tilanne on todella raskas juuri tuon todella nopean käytöksen muutoksen takia unelmamiehestä pelottavaksi, arvaamattomaksi ja välinpitämättömäksi ihmiseksi, jolle tuntuu olevan tärkeää aiheuttaa vain mahdollisimman paha mieli kaikille. Se on minusta pelottavinta, että hänen vihansa ei kohdistu pelkästään minuun vaan ilkeä käytös vaikuttaa myös lapseen. Sosiaalinen, iloinen ja lempeä, ihmisistä pitävä lapsi joka "flirttailee" kaupan kassajonossa kaikkille tuntemattomille ei hymyile omalle isälleen vaikka tämä näyttäisi päällisin puolin olevan lapselle ystävällinen.
 
Itse pitäisi lapsen. Ja en lopettaisi lemmikkejä vaan etsisin nille uuden kodin. Mutta siis onko oikeasti viranomaisille valehtelu niin kamala asia, että sillä perusteella ei halua enää olla suhteessa ihmisen kanssa??? Jos siis muita ongelmia tai muita syitä ei ole. Ei viranomaisille valehtelu minusta kuulosta niin pahalta. Jäikö edes kiinni? Ja mistä viranomaisista tässä nyt on kyse?

Muokkaus: ei kun joo, lukeehan tuolla että riitoja ollut jo ennenkin yms. Mutta silti kiinnostaisi, mistä viranomaisista on kyse.
 
Viimeksi muokattu:
Heh, palstalaiset ovat aina niin uteliaita:
"mistä on kyse", "valota tilannetta vähän" jne.
Pitäisi osata vastata kysymykseen ja esittää mielipiteensä annettujen tietojen valossa.

Itse en pystyisi abortoimaan lasta,
jota olen itse toivonut.
Ei lapsen tarvitse kärsiä isänsä virheistä.

Mutta itse olenkin terve, itsenäisesti toimeentuleva, ja erikoisemme on helppo.
Jos oma tilanteeni olisi erilainen niin vastauksenikin saattaisi olla.
 
[QUOTE="Lotta";30146882]Heh, palstalaiset ovat aina niin uteliaita:
"mistä on kyse", "valota tilannetta vähän" jne.
Pitäisi osata vastata kysymykseen ja esittää mielipiteensä annettujen tietojen valossa.
[/QUOTE]

Tuollainen kuulostaa vaan niin erikoiselta. Että juuri viranomaisille valehtelu on ratkaiseva asia eron kannalta tilanteessa, jossa ero on mahdollisimman hankala. Ja tämähän on anonyymi keskustelupalsta, ap tarkentaa tai on tarkentamatta, ei kukaan silti hänen asioistaan tiedä mitään, jonkun nimettömän ap:n vaan. Mutta ainahan täällä lisäinfoa kysellään, neutraalimpiinkin asioihin.
 
Hmm.. Mun mielestä ero ei ole koskaan syy tehdä aborttia. Pitää punnita kaikki mahdolliset vaihtoehdot ja tehdä päätös vasta sen jälkeen. (Tuttavani teki abortin rv17+ koska erosivat miehen kanssa. Päätös oli hätäinen ja katuu sitä nyt)

Yksinelo kahden pienen lapsen kanssa on haastavaa, mutta siitäkin selviää. Onko sulla tukiverkostot kunnossa?
 
mun neuvo on se, että teet abortin. olet niin nuori, että kerkeät tekemään niitä lapsia vielä sen todellisen elämäsi miehen kanssa kuka on rinnallasi ja pitää huolta sinusta ja lapsista. yh:na ei ole helppoa. etenkin jos miehesi on kuvatunlainen mulkvisti niin pelkkää riitaa on tiedossa lasten suhteen. muista tää neuvo.
 
Lukekaa hyvät ihmiset mikä on abortti. Ottaa päähän kun puhutte lapsesta kun kyseessä on alkio. Keskeyttää e- pilleritkin raskauden. Eli Ap sinun kohdussa on Alkio ei lapsi. Teet varmaankin palveluksen jos et tuo häntä tähän tilanteeseen.
 
Itsellä on kaksi lasta pienellä ikäerolla ja kyllä se kaks ekaa vuotta oli aika painajaista. Meillä kyllä enemmän sellaset "vaativat" vauvat/ taaperot ollu ja sairauksia (=ei paljon tarvinnut nukkua). Mutta nyt 2,5v ja 4v on kyllä ihan paita+peppu.

Raha-asiat (Suomessa) kai jotenkin aina lutviutuu, että enemmän mä miettisin sitä omaa jaksamista ja niitä muita tukiverkkoa. Aloittaja kuitenkin tekstin perusteella vaikuttaa ihan "järkevältä" eikä miltään sosiaalitapaukselta, että kyllä mä kuvittelisin, että lapsilla voi olla ihan hyvä lapsuus, kunhan itse pitää huolta omasta jaksamisesta. Aborttiin sen kummemmin kantaa ottamatta, vaihtoehto se on sekin.
 
Kiitos vastauksista taas uusista vastauksista. Tänään olin yhteydessä mieheen niin huomasin ettei asioiden hoitaminen hänen kanssaan todellakaan suju.

susun neuvo oli kauniisti kirjoitettu ja mukavasti perusteltu. Kyllä toivoa on vaikka nyt tuntuu toivottomalta. Ja kiitos sivusta seuraajalle tsempistä! Vaikka on tukiverkostoa ympärillä niin mieltä lämmittää jokainen, joka toivoo minulle hyvää :)
 
Lukekaa hyvät ihmiset mikä on abortti. Ottaa päähän kun puhutte lapsesta kun kyseessä on alkio. Keskeyttää e- pilleritkin raskauden. Eli Ap sinun kohdussa on Alkio ei lapsi. Teet varmaankin palveluksen jos et tuo häntä tähän tilanteeseen.

Kammottavaa miten täällä jotkut riehaantuu oikein suositteleen lapsen tappamista ja toiselta lapselta sisaruksen riistämistä, niinkun se ois joku ihan pikku juttu joka unohtuu heti seuraavalla viikolla!!! SAIRASTA. Ja mistäs sitä tietää saako niitä lapsia sitten enää enempää "tehtyä" kun alkaa taas hinkuaan!? Yksin voi jäädä millon tahansa elämässä myöhemminkin kun lapsi on jo syntyny, aletaanko sillonkin hautoon niiden lahtaamista??
Taitaa olla näillä itsekkäitä murhia puolustelevilla kiihkoilla ne omat katkerat aborttitraumat siellä taustalla.
 

Yhteistyössä