meillä 2.5v poika menee itkien nukkumaan omaan sänkyyn mutta nukahtaa kuitenkin sinne.yöllä herää kahden kolmen aikaan eikä suostu enää nukkumaan omaan sänkyyn vaan haluaa äidin ja isän väliin.millä tavalla saan pojan jäämään yölläkin omaan sänkyyn tai että nukkuisi koko yön
apua lapsen nukkumiseen
- Viestiketjun aloittaja äityli25
- Ensimmäinen viesti
?
.......
Vieras
Kamalaa 
meillä nukkuu tuon ikäinen kainalossa tyytyväisenä. Itkien ei nukahda ikinä ja pistäisin itkettävät vanhemmat itse itkien nukkumaan.
meillä nukkuu tuon ikäinen kainalossa tyytyväisenä. Itkien ei nukahda ikinä ja pistäisin itkettävät vanhemmat itse itkien nukkumaan.
J
"jojo"
Vieras
Miksi menee itkien nukkumaan? Kenenkään ihmisen ei pitäisi itkien nukahtaa
Kertokaa jooko mullekin! Mun 2v on itkenyt, itkenyt ja itkenyt nukkumaan mennessä. Vuoden vanhaksi hänet piti imettää uneen, jos hän oli hiukankin hereillä, kun rinta lähti suusta, alkoi huuto. Eikä mikään sellainen huuto, joka olisi tyyntynyt itsestään, vaan semmoinen, joka muuttui hysteeriseksi, jos rinta ei tullut kiireen vilkkaa takaisin ulottuville.
Vuoden vanhana hän vieroittautui rinnasta ja sitten ollaankin vain huudettu, riippumatta siitä, miten kivaa olen yrittänyt nukkumaanmenosta tehdä. Sama juttu päikkäreillä ja iltaunilla. Lapsi saa valita, nukkuuko hän omassa sängyssä vai vanhempien kainalossa, se ei vaikuta asiaan. Hän kiukuttelee ja itkee itsensä uneen, se tuntuu pahalta äidistäkin
Yöllä herätessään lapsi nukahtaa itse, ilman itkua. Syyn kun keksisi, kyllä olisi hienoa!
?
.....
Vieras
Vaikka ukko pois sieltä huoneesta ja lapsi kainaloon. Etenkin jos vauva tulossa. Ei entistä tarvitse uuden tieltä raivata. Tarvitsee muutenkin paljon turvaa ja hellyyttä uudessa tilanteessa ja kun joutuu äidin jakamaan.
Alkuperäinen kirjoittaja äityli25;23879831:
Järkyttävää :O Pieni se 2,5v vielä onkin vaikka hänestä tuleekin vauvan isosisarus.
I
itkien
Vieras
kyllä meilläkin poika 1,5v nukahtaa melkein aina itkien. miten ihmeessä muutenkaan mä sen nukuttaisin ku nukahtaa tuollai todella helposti???
?
*****
Vieras
Niinpä! Juuri kun tarvitsisi läheisyyttä, viedään uuden vauvan tieltä omaan huoneeseen itkemään. Mua alkaa ahdistaa tuollaiset vanhemmat, itku tulee
S
sammahäär
Vieras
Tällä kans huonosti nukkuvan/nukkuvien lasten äiti.
1v on vauvasta asti ollut erittäin vaativa tapaus nukkumisen suhteen. 2v nukkuu melko hyvin jo.
Ei pitäisi ottaa turhaa stressiä isomman nukkumisesta omassa huoneessa varsinkin kun on vauva tulossa. Itse otin ja yritin saada isomman nukkumaan omassa huoneessa, mutta vaikeaa se ajoittain oli. Yksi yö meni hyvin, toinen ei. Olin aika väsynyt yörumbaan ja kaikkien kannalta oli sitten parempi että poika nukkui meidän huoneessa. Laitettiin hänen lastensänky meidän sängyn viereen ja siinä nukkui. Useinpa ryömi yöllä viereen nukkumaan. Ei tämä meitä haitannut yhtään. Hyvin mahduttiin samaan huoneeseen ja samaan sänkyyn vauvan ja taaperonkin kanssa. En voinut mitenkään pakottaa reilu 1vuotiasta yksin omaan huoneeseen kun vauva tuhisee minun kainalossa. Vaikka vauva heräili öisin ja itki, isompi nukkui hyvin, joskus heräsi mutta nukahti kun olin heti lähellä rauhoittelemassa.
Käytännössä muutenkin tämä ratkaisu toimin, koska vietin ja vietän öitä lastenkanssa yksin toisinaan kun mies on yön töissä tai jossain reissussa.
Välillä kun kokeiltiin että isompi, tällöin reilu 1v olisi omassa huoneessa ja vauva meidän. Kumpikin heräili itkemään öisin ja oli aika pomppimista huoneiden välillä.
Kyllä on monet itkut itkenyt itsekin. Ei pidä olla liian tiukka. Vaan jos kaikki nukkuvat edes suht koht hyvin samassa sängyssä, niin anataa mennä vaan. Ei ne lapset enää muutaman vuoden päästä vieressä nuku.
Kuopus, nyt 1v3kk on edelleen huono uninen... tällä hetkellä pojat käy samaan, omaan huoneeseen illalla nukkumaan (istun hetken siellä että rauhottuvat ja saavat unen, pienempi kaipaa enemmän vieressä oloa). Noin tunnin-parin päästä kuopus herää itkemään äitiä... otan suosiolla viereen. En jaksa ravata koko yötä hyssyttelemässä sängyn vieressä.
Toisinaan isompikin herää ja useimmiten tulee itse tyynyn kera meidän viereen.
1v on vauvasta asti ollut erittäin vaativa tapaus nukkumisen suhteen. 2v nukkuu melko hyvin jo.
Ei pitäisi ottaa turhaa stressiä isomman nukkumisesta omassa huoneessa varsinkin kun on vauva tulossa. Itse otin ja yritin saada isomman nukkumaan omassa huoneessa, mutta vaikeaa se ajoittain oli. Yksi yö meni hyvin, toinen ei. Olin aika väsynyt yörumbaan ja kaikkien kannalta oli sitten parempi että poika nukkui meidän huoneessa. Laitettiin hänen lastensänky meidän sängyn viereen ja siinä nukkui. Useinpa ryömi yöllä viereen nukkumaan. Ei tämä meitä haitannut yhtään. Hyvin mahduttiin samaan huoneeseen ja samaan sänkyyn vauvan ja taaperonkin kanssa. En voinut mitenkään pakottaa reilu 1vuotiasta yksin omaan huoneeseen kun vauva tuhisee minun kainalossa. Vaikka vauva heräili öisin ja itki, isompi nukkui hyvin, joskus heräsi mutta nukahti kun olin heti lähellä rauhoittelemassa.
Käytännössä muutenkin tämä ratkaisu toimin, koska vietin ja vietän öitä lastenkanssa yksin toisinaan kun mies on yön töissä tai jossain reissussa.
Välillä kun kokeiltiin että isompi, tällöin reilu 1v olisi omassa huoneessa ja vauva meidän. Kumpikin heräili itkemään öisin ja oli aika pomppimista huoneiden välillä.
Kyllä on monet itkut itkenyt itsekin. Ei pidä olla liian tiukka. Vaan jos kaikki nukkuvat edes suht koht hyvin samassa sängyssä, niin anataa mennä vaan. Ei ne lapset enää muutaman vuoden päästä vieressä nuku.
Kuopus, nyt 1v3kk on edelleen huono uninen... tällä hetkellä pojat käy samaan, omaan huoneeseen illalla nukkumaan (istun hetken siellä että rauhottuvat ja saavat unen, pienempi kaipaa enemmän vieressä oloa). Noin tunnin-parin päästä kuopus herää itkemään äitiä... otan suosiolla viereen. En jaksa ravata koko yötä hyssyttelemässä sängyn vieressä.
Toisinaan isompikin herää ja useimmiten tulee itse tyynyn kera meidän viereen.
C
cruella devil
Vieras
meilläkin nukuttiin tissille vuotiseksi asti ja vähän yli. Nyt kun on justiinsa vieroittunut ihan ite, välillä nukahtaa sujuvasti kainaloon mistä kannetaan sänkyyn isojen viereen, mutta joskus menee paruksi kun on pahalla päällä ja väsyny.
Jostain syystä mua ei ahdista se itku. Annan huutaa tuossa kainalossa sen muutaman minuutin ennenkuin nukahtaa. Tungen lapsenpuoleisen korvani tyynyyn ettei kuulo lähde, ja sanon pari kertaa jotain tyynnyttävää ja silitän hiukan. Sitten käännän tyynesti katseeni töllöön ja annan olla. Mitä vähemmän kiinnitän huomiota, sen nopeammin poika onnistuu rauhoittamaan itsensä.
Ei kai se itsetyynnyttämisen taito kehity, jos vanhempi menee tolaltaan ja alkaa hyvittelemään hermostuneena?
Jostain syystä mua ei ahdista se itku. Annan huutaa tuossa kainalossa sen muutaman minuutin ennenkuin nukahtaa. Tungen lapsenpuoleisen korvani tyynyyn ettei kuulo lähde, ja sanon pari kertaa jotain tyynnyttävää ja silitän hiukan. Sitten käännän tyynesti katseeni töllöön ja annan olla. Mitä vähemmän kiinnitän huomiota, sen nopeammin poika onnistuu rauhoittamaan itsensä.
Ei kai se itsetyynnyttämisen taito kehity, jos vanhempi menee tolaltaan ja alkaa hyvittelemään hermostuneena?
S
sammahäär
Vieras
ja iskä on ajettu patjalle lattiallle meillä välillä ;-D
meillä on siis vara patja aina sängyn vieressä "jatkeena"
meillä on siis vara patja aina sängyn vieressä "jatkeena"
N
"nimetön"
Vieras
Mulla neljä lasta nukkunut vieressä enimmillään. Viimeisin, vajaa 1v, nukkuu omassa sängyssä tosi hyvin. Se oma sänkykin on kyllä lähellä omaa sänkyäni. Esikoinen siirtyi 7 vuotiaana mun sängystä omaan sänkyyn, kun muuton myötä sai oman huoneen. 5 vuotias on nyt siirtynyt isoveljen huoneeseen patjalle, ei nuku omassa huoneessa. 2 vuotias nukahtaa omaan sänkyyn eri tilassa, mutta jos herää yöllä, tulee viereen ja nukutaan kaikki hyvin. Mulla kaksi runkopatjaa, leveys yht.180cm ja vieressä lasten sänky, joka yleensä tyhjänä, kun nukkuvat kanssani ihan samassa sängyssä. Muistelen omaa lapsuusaikaa, kun vanhempieni huoneeseen ei mahtunut muuta kuin heidän parisänky, yksi kerrossänky ja yksi lasten sänky. Kaikki nukuttiin samassa huoneessa. Kuinkahan onnistuivat hoitamaan parisuhdettaan... 
Pikkuhiljaa siirryttiin omaan tahtiin omiin huoneisiin.
Pikkuhiljaa siirryttiin omaan tahtiin omiin huoneisiin.
