M
Memmi
Vieras
Nuorin lapsi on hyvin voimakastahtoinen. Hän on taiteellisesti lahjakas. Hän on pienikokoinen, mutta ottaa kanssani yhteen sellaisella raivolla, että melkein jyrää minut. Hänellä on kaksi isompaa sisarusta, jotka ovat luonteeltaan paljon rauhallisempia. Ikäerot ovat pienet ja lapsilla ei ole "vapaa kasvatus", mutta ei mikään ääripääkään. Nuorin rakastaa täysillä, mutta suuttuessaan myös vihaa. Siltä se ainakin tuntuu, kun hän antaa raivokkaiden tunteidensa päästä valloilleen. Hän huutaa, jos häneen koskeen, niin hän yrittää lyödä tai potkii lattialla. Jäähypenkkikään ei aina edes rauhoita häntä, vaan hän huutaa. Syliin ei voi ottaa, sillä se vain pahentaa raivoa. Pahinta on se, että hän saattaa suuttua ihan pikkuasioista(esim. en muistanutkaan antaa hänen tehdä jotain) ja se on myös inhottavaa, kun hän on pitkävihaista sorttia. Eli loukkaantuessaan kestää kauan ennen kuin hän rauhoittuu ja unohtaa, antaa anteeksi tai pyytää itse anteeksi. Jälkimmäistä asiaa ei tapahdu kovin helpolla. Hän ei koskaan suutu sillä tavalla muuta kuin minulle. Muiden seurassa hän osaa käyttäytyä mallikkaasti ja hän saa helposti kavereita. Se on sentään hyvä, sillä hän menee syksyllä eskariin. Mutta miten auttaisit minua tämän lapsen kanssa? Onko sinulla kokemuksia lapsen rajuista mielenosoituksista?