Apua, auttakaa meitä ton pojan kanssa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Äiti neuvoton
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ä

Äiti neuvoton

Vieras
Poika 7 vee (pian 8) on vallan mahdoton päsmäri. Höpöttää koko ajan omia juttujaan jotka ei muita kiinnosta. Sanelee mitä leikitään eikä toisten ehdottamat kelpaa. Leikkii koko ajan taisteluleikkejä ja actionmania ja saattaa muksaista arvaamatta kaveria leikin tiimellyksessä. Ei kuuntele muiden juttuja vaan saattaa sanoa ettei kiinnosta. Toisten ehdottamat leikit on tylsiä. Häslää koko ajan, nyt tehdään tätä ja nyt tehdään sitä. Muiden on vaikea pysyä perässä. Suuttuu herkästi ja kiroilee tai alkaa itkeä jos kokee että tehdään häntä kohtaan väärin. Riitaantuu herkästi toisten kanssa koska haluaa päsmäröidä. Kukaan ei jaksa olla hänen kanssaan ja saattaa aamupäivän aikana soittaa liki kymmentä ovikelloa ennen kuin saa jonkun pihalle. Sitten tulee hyvin pian sisälle, leikit eivät suju tai on kuulema tylsää ja kaveri onkin tyhmä. Häntä ei kukaan kysy ulos, ei koskaan, mutta poika itse on reipas kyselijä ja hakee kaveria tästä tai naapurirapusta.

Apua. Hyvällä ja pahalla on koitettu, on lahjontaa, kannustusta, kehua, rangaistusta, kiristystä jne. Mikään ei mene perille. Aina hän lupaa käyttäytyä hyvin mutta ei jaksa kuin hetken ja palaa samaan malliin eli alkaa sanella eikä kuuntele toista. Eihän tuollaista kaveria kukaan jaksa.

Kaksoissiskonsa on joustava ja mukautuu hänen tahtoonsa, mutta tytöllä on pihassa paljon omia kavereita joiden kanssa pääosin leikkii. Poika on siis hyvin yksin, koska häntä ei kukaan kysele. Koulussa eka luokka meni hyvin, poika keskittyy ja kuuntelee opea, tekee tehtävänsä ja pärjäsi erittäin hyvin kokeissa. Oli luokkatovereiden leikeissä hyvin mukana mutta vapaa-aikaisin ei kukaan halunnut häntä alkaa. Siskolla kävi luokkatovereita iltaisin ja häntä kutsuttiin leikkitreffeille luokkakamujen koteihin. Päiväkodissa meni aikoinaan ihan kivasti, välillä joutui tappeluihin mutta lto:n mielestä poika on vain temperamenttinen ja lujatahtoinen persoona.

Mitä ihmettä tekisimme? Poika menee jo tokalle.
 
Onko samat ongelmat kouluaikanakin vai nyt vaan kesällä? Olen nimittäin huomannut omassa 8-vuotiaassamme käytöksen huononevan mitä pidemmälle kesä menee. Aluksi kiukutteli vaan meille ja pikkuveljelle, nyt välillä kuuluu marisevan jo parhaimmille kavereillekin.

Olen ainakin itse toiveikas, että pitkä kesä ilman sen kummempia "velvollisuuksia" alkaa pitkästyttämään. Laitan toivoni siihen, kun koulu alkaa taas rytmittämään elämää ja tuo toisenlaista tekemistä.

Meilläkin koitettu hyvällä ja pahalla, mutta vaikutukset ovat max. 1 päivä.
 
Siis tuota aspergeriä olen miettinyt kun on niin hankala välillä. Käytös on tosiaan pahentunut nyt kesällä, onko sitten turhautunut vaiko vain yksinäinen, kun ei tule toimeen muitten kanssa.
 
Ikävä kuulla :( mutta mitä kauemmin diagnoosin kanssa vitkutellaan niin sitä pahemmaksi menee... meidän tapauksessa diagnoosi tuli, kun 14 vee. Ja pikkuisena oli sosiaalinen tapaus ja hakeutui seuraan mielellään! Yritä jaksaa ponnistella!
 
Mitä konkreettista hyötyä on, jos saa diagnoosin pojalle? Onko siihen lääkitys tai muuta hoitoa että tilanne paranisi. Minne pitää ottaa yhteyttä kun poika ei ole vuosiin ollut neuvolan asiakkaita?
 
tuttavaperheellä tytöllä on aspenger. juuri tuollainen tapaus myös.

tämän perheen tytölle auttaa kun on :
tiukat säännöt ja niistä pidetään kiinni
esim. jos alkaa kaupassa riehua niin hänet viedään autoon.
äiti kertoi että jos kerran antaa periksi niin menee monen kk hyvät tavat hukkaan ja vaikeaa taas aloittaa kaikki alusta.
koulussa hänellä on avustaja.
 
Nuo diagnoosit tuntuvat olevan tosi tiukassa varsinkin, jos kyseessä on lievä as. :( Asperger-henkilö tarvitsee ympärilleen vahvan tukijoukon, joka puhaltaa samaan hiileen ja kaikki tietävät mitä tekevät. Koko perhe tarvitsee apua ja tietoa.. Koulun on oltava myös täysillä mukana ja lisäksi on toimintaterapiaa, leirejä yms. Jos apu tulee ajoissa, kaikki edellytykset "tavalliseen" elämään on!

Meidän perheessä sinniteltiin tosiaan 14-ikävuoteen asti ilman diagnoosia. Vasta kun koulussa alkoi menemään huonosti, apua alkoi saada. Kyseessä on lahjakas ja älykäs lapsi, "vain" sosiaaliset taidot ovat sitten mitä ovat. Vaikka joitain toivonpilkahduksia oli - että nyt menee putkeen - ne jäivät melko lyhyiksi. Murrosikä pahensi asiaa ehkä noin 200% ja mm. masennus astui kuvioihin.

Toivottavasti teidän kohdalle sattuu heti osaava ammattilainen. Voimia teidän perheelle! :)

Käy pyörähtämässä täällä: http://www.aspalsta.net/
Aspergerlasten vanhemmille: Onko lapsellasi asperger tai epäiletkö sitä?

 
Alkuperäinen kirjoittaja Äiti neuvoton:
Poika 7 vee (pian 8) on vallan mahdoton päsmäri. Höpöttää koko ajan omia juttujaan jotka ei muita kiinnosta. Sanelee mitä leikitään eikä toisten ehdottamat kelpaa. Leikkii koko ajan taisteluleikkejä ja actionmania ja saattaa muksaista arvaamatta kaveria leikin tiimellyksessä. Ei kuuntele muiden juttuja vaan saattaa sanoa ettei kiinnosta. Toisten ehdottamat leikit on tylsiä. Häslää koko ajan, nyt tehdään tätä ja nyt tehdään sitä. Muiden on vaikea pysyä perässä. Suuttuu herkästi ja kiroilee tai alkaa itkeä jos kokee että tehdään häntä kohtaan väärin. Riitaantuu herkästi toisten kanssa koska haluaa päsmäröidä. Kukaan ei jaksa olla hänen kanssaan ja saattaa aamupäivän aikana soittaa liki kymmentä ovikelloa ennen kuin saa jonkun pihalle. Sitten tulee hyvin pian sisälle, leikit eivät suju tai on kuulema tylsää ja kaveri onkin tyhmä. Häntä ei kukaan kysy ulos, ei koskaan, mutta poika itse on reipas kyselijä ja hakee kaveria tästä tai naapurirapusta.

Apua. Hyvällä ja pahalla on koitettu, on lahjontaa, kannustusta, kehua, rangaistusta, kiristystä jne. Mikään ei mene perille. Aina hän lupaa käyttäytyä hyvin mutta ei jaksa kuin hetken ja palaa samaan malliin eli alkaa sanella eikä kuuntele toista. Eihän tuollaista kaveria kukaan jaksa.

Kaksoissiskonsa on joustava ja mukautuu hänen tahtoonsa, mutta tytöllä on pihassa paljon omia kavereita joiden kanssa pääosin leikkii. Poika on siis hyvin yksin, koska häntä ei kukaan kysele. Koulussa eka luokka meni hyvin, poika keskittyy ja kuuntelee opea, tekee tehtävänsä ja pärjäsi erittäin hyvin kokeissa. Oli luokkatovereiden leikeissä hyvin mukana mutta vapaa-aikaisin ei kukaan halunnut häntä alkaa. Siskolla kävi luokkatovereita iltaisin ja häntä kutsuttiin leikkitreffeille luokkakamujen koteihin. Päiväkodissa meni aikoinaan ihan kivasti, välillä joutui tappeluihin mutta lto:n mielestä poika on vain temperamenttinen ja lujatahtoinen persoona.

Mitä ihmettä tekisimme? Poika menee jo tokalle.

Tämähän voi olla mitä tahansa muutakin tai ei mitään merkittävää, mutta ensimmäisenä tuli mieleeni ulospäin suuntautunut As-lapsi. Eli lievä (kuulosti lievältä) Aspergerin sydrooma :)

Aivan turhaa poikaa on lahjoa, kiristää jne. Asiat pitää opettaa selkeästi ns. rautalangasta vääntäen miljoonaan kertaan. Miljoonaan kertaan ne samat pienet asiat, jotka tavislapset oppii ihan itse omin nokkinensa.
 

Yhteistyössä