Hei,
kerron meidän tilanteestamme, en tahdo pelotella tai huolestuttaa mitenkään ja sinulla se etu että asia on huomattu ultrassa jo etukäteen. Pojallani (tänään 12 v.) todettiin aortan ahtauma vasta syntymän jälkeen. Olimme päässeet synnäriltä kotiin ja oltiin oltu pari päivää kotosalla, kun lapsen tila romahti täysin. Menimme pienen paikkakuntamme päivystykseen josta hetken ihmettelyn jälkeen lähimpään keskussairaalaan. Lapsen tilaa tasoiteltiin teho-osastolla seuraava päivä ja sitä seuraavana hänet leikattiin. Eli tuo ahdas kohta leikattiin pois ja suonen päät venytettiin yhteen. Poika oli teholla vajaan viikon ja sen jälkeen tavallisella lastenosastolla vajaan viikon. Tämän jälkeen pääsimme kotiin, vauveli oli tuolloin siis n. 3 viikkoa vanha.
Sen jälkeen elelimme normaalia elämää, lapsi kasvoi hyvin ja kävimme usein kontrolleissa sydänpolilla. Kuitenkin, n. 5 kuukauden iässä, poika joutui pallolaajennukseen Helsinkiin, sillä tuo arpikohta ei tietenkään kasva sydämen kasvaessa, vaan kiristää. Se oli vain parin päivän reissu ja poika toipui siitäkin vallan mainiosti.
Poika on tosiaan nyt tasan 12-vuotias, kasvaa ja voi hyvin eikä kukaan tiedä ulkoapäin katsoessa hänen sydänviastaan. Alku oli kamala ja huoli ihan hirvittävä, mutta poika on sissi
Eikä hänellä ole mitään muita sydänvikoja. Kontrolleissa käydään yhä, nykyään jo harvemmin. Tiedossa on luultavasti verenpaineen nousua _jossain vaiheessa_ mutta siitä ei vielä murehdita
Tässä siis meidän tilanne, teillä tosiaan se hyvä puoli että asia on jo huomattu ennen syntymää. Välttämättähän ahtauma ei vaivaa ollenkaan ja varmaankin tilaa seurataan.
Joten älä huoli, kaikki menee hyvin ja vaikka jotain operaatiota pienelle sydämelle pitäisikin tehdä, niin vauvat ovat sinnikkäitä ja jaksavaisia, kunhan vaan me vanhemmat jaksetaan rakastaa ja tukea
Kaikkea hyvää sinulle ja pienokaiselle!
