miks miehen on niin vaikea pyytää anteeksi?? mieheni on monesti loukannut minua ja olen myös sanonut sen sille mutta ei vaan anteeksi sanaa kuulu,koskaan,missä vika vai eikö miestä kiinnosta?
anteeksi antamisesta..
- Viestiketjun aloittaja Äiti -96 -02 ja -07 pojat
- Ensimmäinen viesti
Meillä oli vähän sama juttu. Odotin aina mieheltä anteeksi pyyntöä, mutta ei kuulunut. Kysyin miksi se on niin vaikeeta, ni mies ei viiti pyytää, kun oon vihanen 
Ei sillon kuulema uskalla tulla puhumaan ja just vihasena odotin vaan sitä anteeksi pyyntöä, et voisin taas leppyä. Nykyisin kyllä pyytää anteeksi jos tajuaa loukanneensa....
Ei sillon kuulema uskalla tulla puhumaan ja just vihasena odotin vaan sitä anteeksi pyyntöä, et voisin taas leppyä. Nykyisin kyllä pyytää anteeksi jos tajuaa loukanneensa....Meillä sama juttu, en tiedä mikä vaivaa. Minun pitäisi aina mennä sinne sanomaan anteeksi. Vaikka hän olisi loukannut minua! Hän pyytää anteeksi vain silloin kun itse sanoo että etkö meinaa pytää anteeksi...silloinhan se tulee tosi sydämestä... :headwall: Välillä kyllä ihmettelee noita miehiä...
T
tätimonica
Vieras
Taitaa olla suurimman osan suomalaisten miesten ongelmana tuo anteeksi -sanan käytön vaikeus.
Oliko se Jussi suolla sitten niin juro ja tuppisuu, että periytti Eerollekin tuon piirteen..
Oliko se Jussi suolla sitten niin juro ja tuppisuu, että periytti Eerollekin tuon piirteen..
J
jehova
Vieras
J
jehova
Vieras
En todellaka ole mikää sekopää,mä vaa kiertelen ovilta oville poikani kanssa!!! joku kaunis aamu oon poikani kanssa koputtelemassa teiänki ovea!!! Ja saan samal käännytettyy teiän koko suvun,oikea oppisiksi :headwall:
J
jehova
Vieras
Mul on nyt täl viikol aika monta ovea merkattu kalenterii mut enköhän mä saa ens viikoks sulleki ajan varattua.Et menaa oo ensimmäinen jonka
oon käännyttänny!!! On meinaa 3 sukua käänytettävä espoossa päin sitte tuun teiän paikkakunnalle :saint:
oon käännyttänny!!! On meinaa 3 sukua käänytettävä espoossa päin sitte tuun teiän paikkakunnalle :saint:
ei munkaa mies anteeksi sanallisesti pyytele mut halii ja sillee. sit jos molemmat ollaa onnistuttu loukkaamaa ja mä pyydän ensin anteeks, pyytää kyllä sekin. kai se on jotenkii niin helpompaa.
T
Tammimamma
Vieras
Taidan olla sitten hyvinkin onnellisessa asemassa. Mieheni saattaa kimpaantua ehkä tavallista herkemmin, mutta joka kerta olen anteeksi pyynnön saanut vaikka vika olisi ollut ihan rehellisesti minussa. Rakastan miestäni tuplasti enemmän aina riitojen jälkeen kun ollaan saatu asiat taas puhuttua. :heart:
meillä myös tahtoo olla niin päin et mies on se joka ekana tulee anteeksi pyytämään vaikka mä olisin koko jutun aiheuttaja.sitte kyl pyydän minäkin mut oon joskus miettiny ku vertailtu meiän kotikasvatuksia ja -oloja(siis lapsuuskotien)että sieltä tääkin asia juontaa juurensa.mun kotona ei ollu ikinä helppoa toi anteekspyytäminen ja niinpä se on mullekki vaikeeta mut miehen kotona se on ollu jotenki niin erilaista ja "helppoa" että nyt mies osaa sen taidon hyvin luontevasti.puhuttu vaan joskus että voihan sitä anteeksipyytämistä myös opetella ihan niinku kaikkea muutakin...mulla olis varaa kehittyy täs asias.