Antakaas neuvoja kaipaavalle

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja pulunen
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

pulunen

Vieras
Tyttömme 1.6v. nukahtaa illalla omaan sänkyyn, mutta pian puolen yön pintaan herää ja itkee eikä rauhoitu mihinkään..vasta kun otamme sen viereen nukkumaan. Sitten kyllä posottelee aamuun saakka...
Itseltäni alkaa jo hermo mennä, tätä on kestänyt jo 3kk...
Mikäs keinoksi? Onko muilla vastaavanlaisia muksuja???
 
Meidän esikoinen alkoi tehdä samaa vähän alle parivuotiaana. Meillä homma meni siihen, että me kaikki herättiin yöllä monta kertaa ja vietiin lasta takaisin sänkyynsä ja sitten nukutettiin uudelleen ja taas meni joku puolituntia tunti ja taas lapsi tunkesi meidän sänkyyn. Tätä kesti useampi kuukausi. Oltiin tosi väsyneitä koko perhe kun heräiltiin sata kertaa yössä.

Me ratkaistiin asia silleen, että annettiin lapsen nukkua meidän sängyssä. Nykyään reilu 3-vuotias tulee hissukseen yön aikana meidän sänkyyn ja nukkuu siinä rauhallisesti aamuun asti. Yleensä en edes herää siihen kun lapsi tulee meidän viekkuun. Eikä ole mitään kiirettä saada tätä loppumaankaan. Lopettaa sitten itse kun siltä tuntuu. Meillä on tarpeeksi leveä sänky, että ei ole ahdasta eikä lapsi ole kova pyörimään, eikä tämän ikäistä tarvitse enää silleen varoa yöllä, joten eipä tuon viekussa nukkuminen rasita minua millään tavalla.
 
Kiitos lohduttavasta vastaukseesta! Itse olemme miettineet samaa..antaa nukkua vieresä, jos kerran sitä kaipaa.
Kesällä kyllä syntyy uusi vauva, saas nähdä joudutaanko sitten jo ostamaan leveämpi sänky ;) :whistle:
 
Meilläkin noihin aikoihin syntyi vauva, mutta ei se muuta ongelmaa aiheuttanut kuin, että loppuraskaudesta me ei enää mahduttu meidän 120 leveään sänkyyn, joten hommattiin täysleveä. Vauva nukkui alusta asti omassa pinnasängyssään meidän sängyn vieressä, josta nostin hänet aina peitonmutkassa viereeni syömään ja siitä takaisin omaan sänkyynsä. Ja tää kuopus, nyt 1,6 vuotias, nukkuu edelleen omassa sängyssään. Mielenkiinnolla odotamme, että miten homma hoidellaan, jos tämä pienempikin haluaa alkaa meidän sängyssä joskus nukkumaan. Heh, meidän pitää varmaan sitten hommata vielä vähän leveämpi sänky... Mutta se on ainakin varmaa, että turhaan en enää öitäni valvo noinkin turhan asian takia, kuin että ryppyotsaisesti yrittäisin saada pienen ja avuttoman lapsukaisen nukkumaan omassa sängyssään, jos hän kerran haluaa äitin ja isin kainaloon turvaan nukkumaan.
 
Kyllä meilläkin useamman yön viikosta esikoinen 2,5 v. könyää yöllä viereen. Mutta saa tulla, nukkuu hyvin aamuun asti. Sitten on jo vähän ahtaampaa, jos kuopus 1 v. haluaa tulla myös samana yönä viereen... Kun mustasukkaisuus oli pahimmillaan, ratkaistiin ongelma sillä, että sänkymme viereen tuotiin ylimääräinen nuorisosänky, sinne sitten sukelsi se, joka halusi olla rauhassa, lapset väliin ja vanhemmat reunoille. Pääasia, että saadaan nukutuksi, konstit on monet, ei ne montaa vuotta viereen halua tulla.
 

Yhteistyössä