antaisitko pettämisen "anteeksi"?

Tänä vuonna 2 kertaa suudellu mies baarissa vierasta. Lapsia 2 molemmat alle 3 meillä. Ahistaa mutta kun ei oikein "ole muuta" kuin tämä meidän perhe. Jos ero tulis niin tulis muutto takasin kotipaikkkunnalle väh 100km ja mies jäis tänne.
Mitä luulet että itse tekisit??

 

en usko että pystyisin unohtamaan pettämisen,joten ero olisi meillä edessä

 

En.Aikoinaan lapsen isään tulikin ero just ja sen takia että petti.

 

En. Yksi ero syystä takana, en vieläkään ole antanut anteeksi... ei mutta hetkinen- eihän ole pyydettykään.... |O

 

siis onko kyse nyt pelkästä suutelemisesta????

 

siis onko kyse nyt pelkästä suutelemisesta????

pelkästään?jepjep..kyllä mun ukko sais lähdöt tosta,vaikeaa olis,mut en minä ainakaans suutele muita kuin miestäni!

 

siis onko kyse nyt pelkästä suutelemisesta????

jep. Ei muista edes naisen nimeä..

 

annoin anteeksi vaikka mies nukkui naisen kanssa samassa sängyssä.. oltiin oltu vasta 8kk yhdessä ja en halunnut olla yksin.. joten annoin anteeksi :ashamed: ja ollaan nyt naimisissa ja mies ei petä enää.. se sanoi että tajusi rakastavansa mua vasta kun oli toisen kanssa "ollut", mut ei sillain *huh*

 

En, ikinä.

 

olisi ihan kamalan paha olla, jos olisin samassa tilanteessa kuin sinä. mutta toisaalta. mies on minulle niin rakas, että en pysty edes ajattelemaan eroa. mutta eihän sitä pysty sinun nahkoihisi asettumaan, kun ei itse ole moista kokenut.

voimia :hug:

 

Mua pussataan muutenkin niin harvoin, et jos toi sitä tekis jonkun muun kanssa, niin naulaisin huulet seinään.

 

Mies sanoo nyt tajuneensa ettei sille sovi juominen (mm lääkityksen takia) eikö enää juo/käy yksin baareissa. Jos käy niin sitten hankkii itse meille uuden asunnon mihin muuttaa. Rukoilee vielä antamaan mahdollisuus muuttua ja huomioida minua enemmän tms...
Kun ei tiedä. Toisaalta tekis mieli vaan lähteä eikä takas kattoo mutta silti perheen hajottaminen tuntuu ylivoimaiselta...

 

Antaisin anteeksi, jos toinen pyytäisi, ja osoittaisi katumusta.
Mutta toista kertaa en sitten enää antaisi anteeksi. Erehtyminen on inhimillistä mutta joillakin on vain kumma tapa hyppiä vieraissa. Keskustelkaa. :hug:

 

No hei oikeasti, tapahtuu sitä pahempaakin kuin että mies suutelee ravintolassa jotakuta tuntematonta. En hyväksy pettämistä, mutta kyllä nyt vähän heppoisin perustein mielestäni mietit liiton päättämistä. Unohda koko juttu, mitään kovinkaan mainitsemisen arvoista ei ole tapahtunut. Teillä on oikea elämä eikä mikään teiniromanssi, jossa toisen pussaaminen kaataa koko elämän. Anteeksi suorat sanani, mutta taidat olla vähän herkillä kun tuollaisia mietit. Eli reippaasti nuyt alat miettiä elämänne hyviä puolia. Niitäkin on. Onhan?

 

No hei oikeasti, tapahtuu sitä pahempaakin kuin että mies suutelee ravintolassa jotakuta tuntematonta. En hyväksy pettämistä, mutta kyllä nyt vähän heppoisin perustein mielestäni mietit liiton päättämistä. Unohda koko juttu, mitään kovinkaan mainitsemisen arvoista ei ole tapahtunut. Teillä on oikea elämä eikä mikään teiniromanssi, jossa toisen pussaaminen kaataa koko elämän. Anteeksi suorat sanani, mutta taidat olla vähän herkillä kun tuollaisia mietit. Eli reippaasti nuyt alat miettiä elämänne hyviä puolia. Niitäkin on. Onhan?

Nooh, on niitä muitakin ongelmia... valitettavasti. Tämä on kuitenkin tapahtunut 2 kertaa lasten aikana JA ennen lapsia. Mies on masentunut ja on ollut koko meidän seurustelun ajan ja se teettää ongelmia. Nyt hakenut apua mutta silti petti taas.
Kun ei tiedä olisko asiat toisin jos mies olisi terve...=(

 

Mies sanoo nyt tajuneensa ettei sille sovi juominen (mm lääkityksen takia) eikö enää juo/käy yksin baareissa. Jos käy niin sitten hankkii itse meille uuden asunnon mihin muuttaa. Rukoilee vielä antamaan mahdollisuus muuttua ja huomioida minua enemmän tms...
Kun ei tiedä. Toisaalta tekis mieli vaan lähteä eikä takas kattoo mutta silti perheen hajottaminen tuntuu ylivoimaiselta...

kyllä minä sanoisin, että yrittäkää vielä. kun mies kerran oikeasti katuu, ja yrittää muuttua. älkää rikkoko perhettänne tuon takia. :hug:

 

Meillä mies suuteli exän kanssa neljän yhdessä olo vuoden jälkeen. Tästä on nyt n.3kk aikaa, ja asia pyörii mulla joka päivä mielessä. Nään tästä tapahtuneesta unia, ja ne ahdistavat minua todella paljon. Vaikka miten yritän olla ajattelematta asiaa, en voi sille mitään etten pysty sitä unohtamaan. Meille on parin kuukauden päästä tulossa ensimmäinen lapsi, enkä millään haluaisi katkaista näinkin pitkää suhdetta tuollaisen asian takia.

 

en tiedä, pahalta ainakin tuntuis... Ekana kiskoisin miehestä irti sen verran, että miksi on suhteessa kanssani. Jos miestä ei oikeesti kiinnosta, niin mitäpä sitä turhaan jäis itseänsä siihen kiduttamaan.

 

No hei oikeasti, tapahtuu sitä pahempaakin kuin että mies suutelee ravintolassa jotakuta tuntematonta. En hyväksy pettämistä, mutta kyllä nyt vähän heppoisin perustein mielestäni mietit liiton päättämistä. Unohda koko juttu, mitään kovinkaan mainitsemisen arvoista ei ole tapahtunut. Teillä on oikea elämä eikä mikään teiniromanssi, jossa toisen pussaaminen kaataa koko elämän. Anteeksi suorat sanani, mutta taidat olla vähän herkillä kun tuollaisia mietit. Eli reippaasti nuyt alat miettiä elämänne hyviä puolia. Niitäkin on. Onhan?

Nooh, on niitä muitakin ongelmia... valitettavasti. Tämä on kuitenkin tapahtunut 2 kertaa lasten aikana JA ennen lapsia. Mies on masentunut ja on ollut koko meidän seurustelun ajan ja se teettää ongelmia. Nyt hakenut apua mutta silti petti taas.
Kun ei tiedä olisko asiat toisin jos mies olisi terve...=(

Masentuneen kanssa eläminen on varmaankin raskasta , mutta hyvä että mies hakenut nyt apua. Olen kuitenkin oikeasti sitä mieltä, että en sinuna jaksaisi jotain humalasuuteloita pitää minään uhkana itselleni tai parisuhteelle. En tietenkään toivoisi että mieheni niin tekisi, mutta ottaisin enemmän sen asenteen että sattuuhan noita. Pettäminen on sitten luku erikseen. Ja siihen suhtaudun hyvinkin tiukkapipoisesti. Niin siis en vielä ehkä pettämisenä tätä pitäisi.

 

Meillä mies suuteli exän kanssa neljän yhdessä olo vuoden jälkeen. Tästä on nyt n.3kk aikaa, ja asia pyörii mulla joka päivä mielessä. Nään tästä tapahtuneesta unia, ja ne ahdistavat minua todella paljon. Vaikka miten yritän olla ajattelematta asiaa, en voi sille mitään etten pysty sitä unohtamaan. Meille on parin kuukauden päästä tulossa ensimmäinen lapsi, enkä millään haluaisi katkaista näinkin pitkää suhdetta tuollaisen asian takia.

Mä vippaisin pihalle ja piste. Törkeää.

 

En ikinä :x

 

Meillä moista annettaisiin anteeksi.. Mä olen miehelle tehnyt selväksi, että mä en siedä pettämistä eikä edes juuri suuteleminen ole sallittua.. Enkä itse koskaan petä.. Jos jotain päätän kuten miten suhtaudun pettämiseen.. Niin jos mies pettäisi sanoisin, että vaikka tämä sattuu pirusti niin silti jätän.. Koska mä olen sellainen luonne muutenkin, että helposti mietin aina niitä epäkohtia.. Siis mä varmaan kokisin epäonnistuneeni suhteessa, jos mies lähtisi hakemaan "läheisyyttä" toiselta..

Vaikka meillä mies on sanonut, ettei hänellä ole koskaan mitään tarvetta lähteä muihin, kun kotona saa ihan tarpeeksi.. Ei ole puutteessa tarvinnut elää.. Ja muutenkin ollaan molemmat vissiin aika riippuvaisia toisistamme.. Mies on meillä ainakin todella tyytyväinen suhteeseen ja sen laatuun..

Muista, että nyt sun täytyy miettiä pystytkö unohtamaan ne vai jääkö ne vaivaamaan sinua joka taas saattaa pilata suhteen sitten kuitenkin.. Nyt mietit mihin olet itse valmis!!! Jos olet valmis unohtamaan ja olemaan miehesi tukena, niin sitten se on selvä.. Jos ei se onnistu, niin kannattaisiko ehkä sitten harkita, esim. hetken olla asumiserossa jne... Hetken erossa toisistanne.. Tai menet sinä vaikka vanhempiesi luokse muutamaksi viikoksi ja mieti miltä tuntuu.. Mieti erilaisia kokeluita että miten löytäisit sen oman tunteen ja sen ratkaisun joka on sulle hyväksi..

 

en!

 

En...

 

En koskaan antaisi vaan se olisi siinä meidän kohdalla.