Antaisitko lapsesi leikkiä ja tutustua "erityislapseen"

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "tytti"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="vieras";28077065]Oletko varma, että kyse on pelkästä epäluuloisuudesta? Miten puheen ongelmat näkyvät lapsen käytöksessä? Meillä nimittäin puheenkehityksen viivästyksestä kärsivä lapsi sai jossain vaiheessa aikamoisia raivareita ihan pikkujutuista, kun ei tullut ymmärretyksi tai ei itse ymmärtänyt täysin puhetta. Jos lapsi on kerran erityiskouluun menossa, niin onko kyse tosiaan pelkästä dysfasiasta tms. lievemmästä jutusta?[/QUOTE]

Luulen kyllä tietäväni aika hyvin lapsen kuin hänen perheensä ja kyse on lievästä dysfasiasta ;)
Olen tuntenut kyseisen lapsen äidin 10v ;)
 
Mun lapseni on kehitysvammainen ja tämän tiimoilta tunnen monia erityislapsia ja päiväkodin ja tuttavapiirin kautta tunnen tavislapsia. Tiedättekö vanhemmat mitä? Näistä erityislapsista aivan äärettömän pieni prosentti on väkivaltaisella tavalla käytöshäiriöisiä! Mutta arvatkaapa, miksi oma lapseni pelkää kuollakseen noin puolia päiväkodin lapsista (suurin osa poikia)? Ne teidän kullannuput ovat huomattavasti väkivaltaisempia ja käyttävät hyväkseen sitä, että harvoin erityislapset kantelevat. Erityislapset vilpittömästi uskovat, että ovat ystäviä ja uudet ystävät haluavat leikkiä heidän kanssaan! Arvatkaa, miltä tuntuu, kun lapsi pelkää kaveriaan, mutta kotona kertoo iloisesti, kuinka paljon tyllää uudesta ystävästään. Päiväkodin henkilökunta kertoo, että lapsella on mustelmia, koska "kaveri" ehti piestä jossain välissä!!! Koulussa ovat huomanneet saman ilmiön.

Nousi oikein niskavillat pystyyn, kun ensimmäisenä huomautetaan, että jospa erityislapsi onkin väkivaltainen. Taas niin tietämätöntä!
 
Mistä päättelin, että on käytöshäiriö? Onko mieleesi joskus tullut, että sinunkin lapsesi saattaa vammautua? Voi olla esim piilevä epilepsia, joka puhkeaa ja kappas yhtä äkkiä lapsesi onkin kuin onkin erityislapsi taikka hän saattaa joutua onnettomuuteen. No, sinun tapauksessasi lapsesi on jo omilla näkemyksilläsi tuomittu. Ikävä, että sinun kaltaisesi ihmiset, jotka ajattelevat toisista ihmistä näin, saavat ylipäätään lapsia. Mielestäni sinä mätkit henkisesti omaa lastasi ajattelemalla ja tuomitsemalla käytöshäiriöiset heti. Ilmeisesti oma lapsesi on niin alistettu ettei hänellä ole koskaan ikinä mitään kiukkukohtauksia. Sääliksi käy lapsesi. Toivottavasti hän saa päiväkodissa ja koulussa tietoa, että maailmassa kaikki ei ole täydellistä, eivät edes hänen vanhempansa

Voi jeesus mitä sontaa taas. Siis totta helkkarissa jokainen lapsi saa kiukkukohtauksia ja jokainen lapsi varmasti joskus tölväisee toista. Nyt oli kyse siitä, että jos sen erityislapsen erityisyys on nimenomaan siinä, että toistuvasti ja jatkuvasti käyttäytyy toisia kohtaan väkivaltaisesti, niin kuka hemmetin hullu sinne lastaan veisi leikkimään? Sinne vaan mätkittäväksi? Juu ei kiitos.

Erityislapsia on niin erilaisia ja erityyppisiä, erityislapsen käsitekin on ihan hemmetin laaja. Joku on erityislapsi puhevian vuoksi, toinen kehitysvamman vuoksi. Ja kuten moni on sanonut, ei pienet "erityisyydet" yleensä ketään haittaa. Mutta jos toinen on oikeasti vaarallinen muille ja lätkii ja mäiskii ja potkii, niin vanhemmat saavat kyllä etsiä ystäviä jostain muualta. Se, ettei halua lapsensa joutuvan nyrkkeilysäkiksi, ei ole ahdasmielisyyttä, vaan tervettä järkeä.
 
Mun mielestä tuosta asiasta olisi hyvä kertoa päiväkotiin. Nimiä ei tarvitse mainita, mutta päiväkodissakin olisi hyvä tietää syrjimisongelmasta, jotta he voivat siellä omalta osaltaan huomioida tilanteen ja toimia ennaltaehkäisevästi.

Omalla lapsella päiväkotiaika oli ihanaa aikaa. Lapseni otettiin mielellään mukaan leikkeihin. Koulussa tilanne muuttui pikkuhiljaa siten, että lopulta lapsi oli lähes täysin eristetty luokkakavereistaan. Mielestäni ongelmat syntyvät pitkälti juuri aikuisten asenteista, myös opettajien. Jos opettajat jättävät lapsen ryhmän ulkopuolelle, niin lapsetkin todennäköisesti toimivat samoin. Nyt lapseni on onneksi uudessa koulussa, jossa hän tuntee itsensä saman arvoiseksi muiden kanssa ja saa osallistua kaikkeen toimintaan mihin muutkin oppilaat osallistuvat.
 
siihen, että "normaalit" lapset, etenkin pojat ovat jatkuvasti nuijimassa toisia. Erityislapsi on monesti kiltti ja arka. Ja onko näillä päiväkodin purijoilla ja potkijoillakaan mitään diagnoosia, kunhan ovat huonosti kasvatettuja.
 
Juu olen antanut. No esikoisen en eritysemmin olisi kyllä yhden eskarikaverinsa kanssa leikkiä, ei tosin itse olisi halunnutkaan. Oli sen verran kovaotteinen ja arvaamaton, äidilläänkin oli muutamaan kertaan mustasilmä ja ruhjeita lapsen jäljiltä. Koulussa leikki sitten toisen erkan kanssa väliin, vaikka hieman raisumman puoleinen tämäkin oli.

Ja on meillä itsellä tuollainen puheviiveinen erkka, erityiskoulussakin käy. Ja samanlaisia kavereitakin ja sitten ihan tavallisiakin on. Tuo meidän erkka ei mistään fyysisistä kontaktijutuista oikein tykkää, kuuluu osanan hänen erityisyyteensä.
 

Yhteistyössä