Toggle sidebar

Antaisitko lapsesi leikkiä ja tutustua "erityislapseen"

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "tytti"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
T

"tytti"

Vieras
Pisti oikein vihaksi ystävän puolesta.

Hänellä on tällainen erityislapsi, ikää 5v ja luultavasti joutuu johonkin erityiskouluun.
Lapsi aloitti syksyllä kuntouttavana (normaali) päiväkodissa (jossa oma lapsenikin on) ja tutustuikin nopeasti :)
Kävivät sitten puolin jos toisin kylässä mikä olikin kiva sillä heillä ei oikeasteen muita lapsiperhe kavereita ollut kuin minä ja minun perheeni.
Nyt sitten tuossa ennen joulua oli tälle toiselle perheelle selvinnyt että tämä
kaverini lapsi on erityislapsi (lähinnä puhe)
ja sen jälkeen ei ole enään kylään kutsua tullut.
Kaveri on koettanut pyytää tätä lasta heille leikkimään kun sinne kaverin kotiin ei enään ole päässyt mutta ei aina -menoja-
Nyt sitten sattui niin että tämä kyseinen perhe johon kaverini oli tutustunut tuli minulle avautumaan ja ( ystävällisesti kuten itse sanoi)
varoittamaan kun huomasi meidän kaveruuden :O
ja kertomaan että kannattaa miettiä haluanko antaa oman lapseni leikkiä tuon perheen lapsen kanssa kun kyse on -vammaisesta- ? :O

Siis OIKEASTI ? Nyt eletään 2000 luvun Suomessa, mihin 50 luvulle noi on jääneet mielipiteineen?

Mietin että pitäisiköhän sanoa tästä suoraan päiväkotiin :(
Että mistähän ne lapset oppiikaan sen kiusaamisen jalon taidon :(
 
Sen vielä ymmärtäisin jos jossakin perähikiällä asuisimme pienessä pitäjässä jossa ns. erilaisuus on ihan kauheata mutta että pääkaupunkiseudulla jossa nämä ryhmät ei kuitenkaan ole mitään pieniä.
 
Mä olen pitänyt periaatteena nyt ainakin vielä, kun muksu on vasta reilu 4v, että kaikkien kanssa leikitään, ketään ei jätetä ulkopuolelle ja kaikkia kohdellaan reilusti. Siis sillai samalla lailla kun muutenkin me eletään.
Toki varmaan koulussa viimeistään alkaa esiintymään joitain porukoita, mutta silti pitää olla reilu.
Pelosta tuo varmaan johtuu, mutta en silti hyväksyisi. Mutta en osaa sanoa, ottaisinko puheeksi päiväkodilla.
 
Ei minua missään määrin häiritsisi jos ongelma on puheessa.
Mutta sitten tämä käytöshäiriöiset, juu ei kiitos. Mätkikööt jotakuta muuta kun mun lastani
 
Meillä on erityislapsi ja suurin osa vanhemmista tällä pienellä kylällä lapsen hyväksyy ja on opettanut omat lapsensa hyväksymään lapsemme erilaisuuden. Poika syntyi 12 v sitten keskosena ja on ollut aina vilkas, puhumaan oppi 4 v ja puhe vieläkin välillä epäselvää jne. Viisas kyllä muutoin, ei koskaan ole ollut väkivaltainen, päinvastoin. Koulussa pärjää niin että auttaa toisiakin. Valitettavasti pari perhettä löytyy täältäkin joiden lapset ei saa meillä käydä tuon asian takia mutta lasten kasvaessa olen huomannut että nämä ko. perheiden lapset jää nyt ulkopuolelle koska kuitenkin isompi joukko ottaa lapsemme mukaan leikkeihinsä. Poika siitä kerran sanoi ja sanoin että pyytää nämäkin lapset mukaan niin vanhemmat ei halua että ovat poikamme kanssa kavereita.
 
Mulla on ollut lähtökohtana se että lapset saa itse valita kaverinsa. Aika pakottavat syyt saisi olla että kieltäisin jonkun kanssa leikkimästä ja oikein pyrkisin sen kaikin tavoin estämään. Kehitysvamma ei ole tässä yhteydessä tarkoitettu pakottava syy, ei sitten lähellekään. Eli tottakai antaisin tutustua ja leikkiä.
 
meillä tytöllä on naapuri kavereina pari erityislasta ja hyvin leikki sujuu vaikka toinen heistä ei pahemmin juttelekkaan. Tavallisia leikkiviä lapsiahan hekin ovat :)
 
tottakai antaisin. Yllättävän moni nyt tuntuu ajattelevan, että erityislapsella on aina väkivaltaista käyttäytymistä, eihän se nyt näin ole, eihän?

Ja jos lapseni viihtyisi tämän erityislapsen kanssa ja ilmenisikin, että on jotain väkivaltaisuutta, niin ei se nyt minun mielestä ole kerrasta poikki sekään kaveruussuhde. Riippuu, mitä oma muksu olisi jatkosta mieltä ym. ja että hän ymmärtäisi, että satuttaa ei oikeasti saa eikä sen kohteena tarvise olla..

Vaikea kuvitella, mitä vanhempien päässä liikkuu, kun kieltävät leikkimästä ja vielä sitten ihan tulee varoittelemaan sinua!
AP, siis millä tavoin nämä vanhemmat sinua varoitti? Ihan mielenkiinnosta vaan kysyn, että miten he ajattelivat pelastaa lapses varoittamalla, mitä he ajattelivat, että lapsesi tästä kärsisi??
 
No mitäpä tuumasit heille, kun he asian sinulle ilmoittivat? Siinä kohtaa asiaan olisi puututtava. Toki asiasta voi keskustella pvkodin henkilökunnan kans. Esim erityislapsen äiti voi kysellä, miten muut lapset tuohon lapseen suhtautuu.
 
tämän "normaalin" lapsen vanhemmat ovat niin epämiellyttävän oloisia, että ystäväsi ei kannata enää olla tekemisissä heidän kanssaan. Samoin hänen lapsensa voi saada huonoja vaikutteitä, että ihan hyvä että itse kielsivät yhteydenpidon.
 
Alkuperäinen kirjoittaja moekoe:
Mä olen pitänyt periaatteena nyt ainakin vielä, kun muksu on vasta reilu 4v, että kaikkien kanssa leikitään, ketään ei jätetä ulkopuolelle ja kaikkia kohdellaan reilusti. Siis sillai samalla lailla kun muutenkin me eletään.
Toki varmaan koulussa viimeistään alkaa esiintymään joitain porukoita, mutta silti pitää olla reilu.
Pelosta tuo varmaan johtuu, mutta en silti hyväksyisi. Mutta en osaa sanoa, ottaisinko puheeksi päiväkodilla.
Click to expand...

Pelkoa minäkin veikkaisin ja, siksi minulle tulikin mieleeni että kerronko
a-päiväkotiin tästä kuinka minulle infottiin ystävällisesti vai b-ystävälleni suoraan joka todennäköisesti pahoittaisi vieläkin enenmmän mielensä
Oikeasti haluisin tehdä tilanteelle jotakin sillä tekemättä jättäminenkin taas pelottaa, mitä jos kyseinen perhe mielipiteineen jatkaa moista toimintaa ja joku oikeasti vielä alkaa sen vuoksi syrjimään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja antaisin:
tottakai antaisin. Yllättävän moni nyt tuntuu ajattelevan, että erityislapsella on aina väkivaltaista käyttäytymistä, eihän se nyt näin ole, eihän?
Click to expand...

Vastaan vaan omasta puolestani, eli mä en ainakaan missään nimessä ajattele, että kaikki erityislapset ovat väkivaltaisia. Mutta jos se erityisyys nimenomaan tarkoittaa jonkun lapsen kohdalla väkivaltaisuutta, niin sitten meidän lapset ei leikkisi yhdessä, koska kenenkään ei tarvitse tulla muksituksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vvvv:
No mitäpä tuumasit heille, kun he asian sinulle ilmoittivat? Siinä kohtaa asiaan olisi puututtava. Toki asiasta voi keskustella pvkodin henkilökunnan kans. Esim erityislapsen äiti voi kysellä, miten muut lapset tuohon lapseen suhtautuu.
Click to expand...

Kuuntelin hetken ja kerroin tottakai totuuden,sen oikean totuuden!
Mutta kun heillä mielikuva erityislapsi ja joku viallinen yksilö niin saa terveen käyttäytymään huonosti ja on terveelle lapselle huonoa seuraa ja kuinka nämä erityiset pitäisi olla suunnilleen eristettyinä.
Lapset ryhmässä tuntuvat ottaneen tämän kaverin lapsen ihan hyvin mukaan oman lapseni kertoman mukaan kuten kaverin kertoman mukaan :)
Eli koskaan ennen ei ole mitään syrjintää tapahtunut kuin nyt vasta tämän yhden lapsen vanhempien toimesta.
 
Antaisin, samoin "erityisaikuisten". Omaa lasta ole rohkaissut kohtaamaan erilaisia ihmisiä ja esim. leikkimään lapsen kanssa joka käyttää pyörätuolia tai muuta liikkumisen apuvälinettä tai kommunikoi eri tavalla kuin oma lapseni.

Kaverilta olisin kysynyt miksi hän ajatteli vammasta varoittaa ja kertonut että olen toki sen huomannut itsekin. Vammaisten aikuisten tai vammaisten lasten vanhempien kanssa ennakkoluuloista joskus tulee keskusteltua ja voi olla että jossakin sellaisessa keskustelussa asiasta tulisi mainittua esimerkkinä. En kuitenkaan usko että asiasta olisi tarve erityisesti puhua päiväkodissa tai edes perheelle jonka erityislapsesta on kysymys.
 
Oletko varma, että kyse on pelkästä epäluuloisuudesta? Miten puheen ongelmat näkyvät lapsen käytöksessä? Meillä nimittäin puheenkehityksen viivästyksestä kärsivä lapsi sai jossain vaiheessa aikamoisia raivareita ihan pikkujutuista, kun ei tullut ymmärretyksi tai ei itse ymmärtänyt täysin puhetta. Jos lapsi on kerran erityiskouluun menossa, niin onko kyse tosiaan pelkästä dysfasiasta tms. lievemmästä jutusta?
 
[QUOTE="vieras";28077065]Oletko varma, että kyse on pelkästä epäluuloisuudesta? Miten puheen ongelmat näkyvät lapsen käytöksessä? Meillä nimittäin puheenkehityksen viivästyksestä kärsivä lapsi sai jossain vaiheessa aikamoisia raivareita ihan pikkujutuista, kun ei tullut ymmärretyksi tai ei itse ymmärtänyt täysin puhetta. Jos lapsi on kerran erityiskouluun menossa, niin onko kyse tosiaan pelkästä dysfasiasta tms. lievemmästä jutusta?[/QUOTE]

Ja tähän unohdin lisätä, että kyllä antaisin lapseni leikkiä erityislapsen kanssa, mikäli lapsen käytös ei ole vaaraksi omalleni.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Saraldo:
Vastaan vaan omasta puolestani, eli mä en ainakaan missään nimessä ajattele, että kaikki erityislapset ovat väkivaltaisia. Mutta jos se erityisyys nimenomaan tarkoittaa jonkun lapsen kohdalla väkivaltaisuutta, niin sitten meidän lapset ei leikkisi yhdessä, koska kenenkään ei tarvitse tulla muksituksi.
Click to expand...

Sama juttu. Omalla esikoisella on ylivilkkautta joka ei väkivaltaisuutena oo ikinä näyttäytynyt, pikemminkin päinvastoin, välillä oon joutunut sanomaan ettei kaikki tykkää jos tyttö heitä halii..herkkä on, helposti pahoittaa mielensä vaikka suuttuessaan (myös suht helposti) äriseekin niin ei kuitenkaan kiinni käy.
 
Toki antaisin.

En näkisi syytä käydä toppuuttelemaan kaveruutta, mikäli toinen on väkivaltainen tai muuten "tyranni" niin kuvittelisin että se oma lapseni ei haluaisikaan tämän kanssa vapaa-ajalla leikkiä. Päiväkodissa leikkimisiin en menisi puuttumaan, oletan että siellä pitäisi olla henkilökunta ongelmatilanteita estämässä ja ratkomassa. Jos lapsi kuitenkin kertoisi toisen muksivan päiväkodissa tai muuten aiheuttavan hankaluuksia niin tarvittaessa yhteys päiväkotiin.

Mutta siis en kieltäisi ja voisin jopa kannustaa lastani leikkimään tällaisen lapsen kanssa. Mutta jos noita väkivaltaisuus tms ongelmia on niin en tietenkään yhteisleikkeihin painosta.
 
En oikein tajua, mitä varten sinun täytyy puhua asiasta päiväkotiin? Ja anna rauha ystävällesi. Suojele häntä ja vältä töräyttämästä totuuksia ihmisistä, jotka ovat heitä kohtaan tyhmiä.

Koska en ymmärrä sosiaalisen vehtailun päälle painelisin puhumaan suoraan sille perheelle, jossa moista ennakkoluuloisuutta esiintyy. Oikeudentajuni on niin vahva, että nappaisin kyllä vanhempia hihasta kiinni ja miettisin etukäteen vain strategian, miten asian heille esittäisin tullakseni ymmärretyksi.

Kaikkia vääryyksiä ei voi vaan sysätä muiden ratkottavaksi. Joskus on uskallettava puuttua niihin.Koska tunnut olevan asiasta niin pahoilla mielin on sosiaalinen omatuntosi terve ja sen takia toimi. Ei asiat muutu jutustelemalla.
 
Jos ei ole vaaraksi omalleni niin annan leikkiä.
Ja omani tuntien ovat saanert valvotusti leikkiä myös rajumpien kanssa.

Meillä on leikitty leksulla tuntemattomien downin syndroomasta kärsivien kanssa (pojan äitillä meinas itku päästä kun ei kuulema kukaan leiki normaalisti heidän kanssaan), puhumattomien kanssa, vilkkaiden kanssa etc..

Eipä nuo kaikki sukulaisetkaan ole täysin terveitä..
 
Toki. Ja nuorimmat lapsemme hain tarkoituksella "erityislasten" esikouluun (pääsivätkin koska ovat molemmat syntyneee ihan vuoden lopussa) eskariin. Mun mielestä on hyvä oppia tuntemaan ja toimeentulemaan erilaistenkin ihmisten kanssa. Juuri siksi, että oppii huomaamaan, ettei joku pikkujuttu tee ihmisestä erilaista ihmisenä.
 
[QUOTE="Vieras";28076864]Ei minua missään määrin häiritsisi jos ongelma on puheessa.
Mutta sitten tämä käytöshäiriöiset, juu ei kiitos. Mätkikööt jotakuta muuta kun mun lastani[/QUOTE]

Mistä päättelin, että on käytöshäiriö? Onko mieleesi joskus tullut, että sinunkin lapsesi saattaa vammautua? Voi olla esim piilevä epilepsia, joka puhkeaa ja kappas yhtä äkkiä lapsesi onkin kuin onkin erityislapsi taikka hän saattaa joutua onnettomuuteen. No, sinun tapauksessasi lapsesi on jo omilla näkemyksilläsi tuomittu. Ikävä, että sinun kaltaisesi ihmiset, jotka ajattelevat toisista ihmistä näin, saavat ylipäätään lapsia. Mielestäni sinä mätkit henkisesti omaa lastasi ajattelemalla ja tuomitsemalla käytöshäiriöiset heti. Ilmeisesti oma lapsesi on niin alistettu ettei hänellä ole koskaan ikinä mitään kiukkukohtauksia. Sääliksi käy lapsesi. Toivottavasti hän saa päiväkodissa ja koulussa tietoa, että maailmassa kaikki ei ole täydellistä, eivät edes hänen vanhempansa
 
meillä on erityislapsi(7v),joka ei ole aggressiivinen,päinvastoin.Kehitystaso on vain sitä luokkaa,että parhaat kaverit jäivät päiväkotiin kun tyttö aloitti erityiskoulun.
 

Osallistu arvontaan ja voita trendikäs lampaantalja!

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa