Antaako "vaativan" vauvan helpommin hoitoon, kuin helpomman?

[Juupsis]

Tätä rupesin pohdiskelemaan... Esikoinen oli vaativa vauva jo heti laitokselta alkaen, kitisi jatkuvasti, itki ja nukkui vaan max. tunnin pätkiä. Esikko olikin vauvana monesti mummalla tai kummitädillä hoidossa, että saisin nukkua ja olla hetken rauhassa. Mulla ei edes ollut mitään huonoa omaatuntoa asiasta, olin vain helpottunut, kun sain joskus vauvan hoitoon.

Tämä kakkonen onkin sitten ollut hyvin rauhallinen tapaus, nukkuu yönsä, päivälläkin vetää kunnon unia, ja on alati hymyilevä pakkaus. Tätä vauvaa en olisi mistään hinnasta vielä valmis antamaan hoitoon, jopa tunnin pituinen hoitoaika tuntuu kamalan pitkältä... Vauva nyt siis 2kk.

Pohdin vaan, että kuinka paljon vauvan temperamentti vaikuttaa siihen, jaksaako äiti todellakin olla vaan koko ajan vauvan kanssa. Onko kellään muulla kokemuksia?



(ja tästä nyt ei pitäisi tulla sitä iänikuista väittelyä tyyliin; miks edes teit lapsia kun et niitä kerran jaksa hoitaa...)

 

[NPOK]

itse asiassa meillä tämä nelonen on vähän tulisempi ja herkempi tapaus, niin hyvin nihkeästi annan kenekään hoitoon. eka ja kolmonen oikein lepposia vauvoja, oli helppo jättää kelle vaan. toka oli kanssa tulisempi eikä ollu juuri koskaan hoidossa vauvana.

 

[vieras]

Minullakin juuri toisinpäin. Vaativaa lasta annoin nihkeämmin hoitoon kuin "helppoa". Samat perusteet kuin NPOK:lla. Jotenkin vaativaan lapseen on ihan erilainen suhde vieläkin. Tappelulla saavutettu syvä rakkaus. Muihin sellainen perusihana äidinrakkaus

 

[ap]

Kummallista =) Mä en tuota mun ihanaa palleroa voisi jättää kenellekään, kun tuntuu, että se varmaan ikävöisi mua suunnattomasti, ja mä sitä =) Esikoinen taas kituutti oli se sitten mun hoidossa, tai jonkun muun hoidossa, joten en ottanut siitä mitään pulttia että annoin sitä hoitoon.

 

[NPOK]

mulla on kanssa erityinen suhde "vaativampiin" lapsiini. heidän kanssaan kun on vuodet taistellu niin rakkaus on erilaista.

 

[Emilyn]

Minä annan helpommin "helpon" vauvan hoitoon Eli nykyään kuopuksen, joka ei turhia kitise, nukahtaa tosi helposti ja nukkuu hyvin. Voin pyytää lapsen tätiä vaikka lapsenvahdiksi hyvillä mielin illalla, kun tiedän että vauvalla ei ole hätää koska se vaan nukkuu ja nukkuu. Sen sijaan kun esikoinen heräili monia kertoja iltaisinkin, en olisi jättänyt hoitoon toiselle juuri siksi, että se nukuttaminen vaati niksejä ja esikoinen oli niin tissiriippuvainen, enkä olisi halunnut että vauva huutaa vähän vieraamman ihmisen seurassa onnettomana..