J
jouluruokailija
Vieras
pidin vauvani tiukasti kantoliinassa, vaikka anoppi pyysi syliin monta kertaa. minua ärsyttää:
- koko ajan saa kuunnella sitä hössötystä ja höösäystä, a) kenen näköinen lapsi on b) eikö vieläkään saa antaa ruokaa
- edelliseen viitaten, se ärsyttää kun aina imettäessäni kauhee höösäys "pian alkaa oikea elämä kun saa oikeaa ruokaa". "sitten mummu antaa namia" ihan kuin rakkautta ei voisi osoittaa kuin ruualla
- nyt olen antanut luvan antaa maissinaksuja käteen. niitä anoppi tunki koko ajan lapsen poskeen tämän ollessa kantoliinassakin, ja lapsi niitä liinan sisään syljeskeli, kun oli jo ihan täynnä maidosta eikä olisi halunnut suuhunsa enää muuta kuin purulelun
koko ajan puhuu vauvalle syömisestä ja siitä miten onneksi loppuu imetys pian (ei muuten oikeesti lopu ihan pian) kun odottaa että mummu saa antaa namia
- koko ajan saa kuunnella sitä hössötystä ja höösäystä, a) kenen näköinen lapsi on b) eikö vieläkään saa antaa ruokaa
- edelliseen viitaten, se ärsyttää kun aina imettäessäni kauhee höösäys "pian alkaa oikea elämä kun saa oikeaa ruokaa". "sitten mummu antaa namia" ihan kuin rakkautta ei voisi osoittaa kuin ruualla
- nyt olen antanut luvan antaa maissinaksuja käteen. niitä anoppi tunki koko ajan lapsen poskeen tämän ollessa kantoliinassakin, ja lapsi niitä liinan sisään syljeskeli, kun oli jo ihan täynnä maidosta eikä olisi halunnut suuhunsa enää muuta kuin purulelun
koko ajan puhuu vauvalle syömisestä ja siitä miten onneksi loppuu imetys pian (ei muuten oikeesti lopu ihan pian) kun odottaa että mummu saa antaa namia