anoppi ja appiukko jättämässä ennakko perintöä miehelle.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja ?:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja ?:
Onneksi sinun ei tarvitse ahdistua MIEHESI saamasta ennakkoperinnöstä. Asia ei kuulu sinulle, ja sillä hyvä. Jos anoppi ja appi ovat fiksuja/ ihan vain teetättävät lahjakirjan ammattilaisen luona, lahjakirjaan tulee merkintä, että sinulla ei ole avio-oikeutta ko paikkaan.

Meillä on molemmila, miehellä ja minulla perintömökit. En osallistu miehen mökin ylläpitoon/ käytön suunnitteluun liittyviin toimiin, koska mökki tai siis 200 m2 HUVILA ei ole minun. Appivanhemmatkin aina puhuvat siitä, kuinka meidän poikamme tulee paikkaa jatkossa hoitamaan jne. Se toinen huvila ei taas kuulu miehelleni mitenkään, eikä hän kiinnostu ko paikan asioiden hoitoon liittyvistä kysymyksistä.

Miksi ahdistua jostain, mikä kuuluu miehelle ja miehen perillisille eikä itselle?

ööh, kuuluu paljonkin koska siitä tulee meidän perheen mökki. siis otetaan se käyttöön kaikki. ja menot ym on todellakin yhteisiä niin kauan kun yhdessä ollaan. tää on on selkee meille. me listataan "sun" ja "mun" omaisuus vasta mahdollisessa ero tilanteessa. näin meillä.

Kyllä meilläkin käytetään yhdessä. Ja tietty osa rahapolitiikasta on yhteistä. Mutta en siltikään TODELLAKAAN ota stressiä miehen omaisuudesta. Miksi ottaisin:)? En edes tiedä, kuinka paljon hänellä on säästöjä! Ei kuulu minulle, olen hänen kanssaan rakkauden, en rahan takia.

no teillä noin, meillä erilailla. ollaan todellakin tietoisia toistemme raha ym asioista koska yhdessä elellään ja menotkin yhteisiä. en ota ressiä miehen omaisuudesta, vaan siitä kuinka minä tulen sopeutumaan paikan emännöintiin. en nyt ymmärrä.... en ressaa rahaa, vaan käytäntöä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ääh:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja ?:
Onneksi sinun ei tarvitse ahdistua MIEHESI saamasta ennakkoperinnöstä. Asia ei kuulu sinulle, ja sillä hyvä. Jos anoppi ja appi ovat fiksuja/ ihan vain teetättävät lahjakirjan ammattilaisen luona, lahjakirjaan tulee merkintä, että sinulla ei ole avio-oikeutta ko paikkaan.

Meillä on molemmila, miehellä ja minulla perintömökit. En osallistu miehen mökin ylläpitoon/ käytön suunnitteluun liittyviin toimiin, koska mökki tai siis 200 m2 HUVILA ei ole minun. Appivanhemmatkin aina puhuvat siitä, kuinka meidän poikamme tulee paikkaa jatkossa hoitamaan jne. Se toinen huvila ei taas kuulu miehelleni mitenkään, eikä hän kiinnostu ko paikan asioiden hoitoon liittyvistä kysymyksistä.

Miksi ahdistua jostain, mikä kuuluu miehelle ja miehen perillisille eikä itselle?

ööh, kuuluu paljonkin koska siitä tulee meidän perheen mökki. siis otetaan se käyttöön kaikki. ja menot ym on todellakin yhteisiä niin kauan kun yhdessä ollaan. tää on on selkee meille. me listataan "sun" ja "mun" omaisuus vasta mahdollisessa ero tilanteessa. näin meillä.

minusta on naurettavaa, että teet asiasta numeron, koska ei kuulu sinulle. Jos ahdistaa tarpeeksi niin jätä menemättä. Sinä et ole mitään saamassa vaan miehesi (eikä hänkään vielä). Suuri osa vanhemmista rajaa lapsiensa puolisot pois perinnöstä ja se on vain viisasta. Viisasta olisi sinunkin olla vain hiljaa, eikä suureen ääneen huokailla vieläpä anopin kuullen.
Noloa.
T. itse vaurauden kanssa elänyt, eikä käsitä tuollaisia "ooh, voi huikeaa, en kehtaa, ihmisiä". Pelottavia. SE on vain MATERIAA.

no kuuluu se sen verran että ei olla eroamassa ja minun oletetaan ottavan tämä mökki myös vastaan! et nyt ymmärrä. toki mieheni ottaa sen kaikesta huolimatta mutta yhdessä kun ollaan niin yhdessä ollaan. toki ymmärrän sunkin pointin, mut onneksi mieheni JA anoppi ymmärtää myös mun pointin tässä. en ole ketään kieltämässä ottamasta mitään tai valittamalla valita. olen sanonut että on outoa ja jopa välillä ahdistaa ajatus muiden nurkissa. se siinä. nyt teistä muutama isontelee tätä asiaa.
 
Auttaisiko emännäksi kasvamiseen, jos vaihtaisit matot tai verhot? Huonekalujen paikkaa ainakin vaihdat. Pyydät kavereitasi sinne "tyttöjen iltaan" ja pidät siellä lasten synttäreitä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Hankey:
Auttaisiko emännäksi kasvamiseen, jos vaihtaisit matot tai verhot? Huonekalujen paikkaa ainakin vaihdat. Pyydät kavereitasi sinne "tyttöjen iltaan" ja pidät siellä lasten synttäreitä.

siis juu, anoppi sanoi heti ekana että laitat sitten paikat oman makusi mukaan että sopeutuminen on helpompaa vaikka en ollut ääneen sanonut vielä mitään. :) mulla on hyvä ja ymmärtävä anoppi.
 
WAU...Oispa meilläki tollasia sukulaisia(sitä miljoonaperintöä odotellessa:D).

Omasta mielestäni olisi älytöntä eritellä naimisissa olevilla,että tuo mökki on sun ja nämä loput yhteisiä O___o Tai ainaski tulisi mieleen,että jos mun miehen äiti antasi meille jotaki perinnöksi,niin se nimen ommaan tulisi MEILLE ja meidän perheelle...Toki käytäntöjä on erillaisia.
Itse varmaan tekisin noin,että tekisin paikasta omannäköisen ja olisin kiitollinen!!Maalia pintaan ja omia kalusteita ja vaikka valokuvia ja muuta,joka muuttaa paikan "teidännäköiseksi".

MUOKS MUOKS// ja samoin,jos meijjän perhe antasi "mulle" jotaki,niin se tulisi meijjän koko perheelle,eikä vaan minulle:D
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Hankey:
Auttaisiko emännäksi kasvamiseen, jos vaihtaisit matot tai verhot? Huonekalujen paikkaa ainakin vaihdat. Pyydät kavereitasi sinne "tyttöjen iltaan" ja pidät siellä lasten synttäreitä.

siis juu, anoppi sanoi heti ekana että laitat sitten paikat oman makusi mukaan että sopeutuminen on helpompaa vaikka en ollut ääneen sanonut vielä mitään. :) mulla on hyvä ja ymmärtävä anoppi.

Tuo kannattaa toteuttaa ihan ekana ja hiukan remontinomaisena projektina, vaikka alkuun tuntuisi helpolta vaan ottaa käyttöön. Mulla ainakin ahdistus paheni, kun mummo kuoli ja yhä mökki on samannäköinen kuin mummon aikana. Vaikka sitä on hiukan muutettu ja asuttu pitkään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras :
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Hankey:
Auttaisiko emännäksi kasvamiseen, jos vaihtaisit matot tai verhot? Huonekalujen paikkaa ainakin vaihdat. Pyydät kavereitasi sinne "tyttöjen iltaan" ja pidät siellä lasten synttäreitä.

siis juu, anoppi sanoi heti ekana että laitat sitten paikat oman makusi mukaan että sopeutuminen on helpompaa vaikka en ollut ääneen sanonut vielä mitään. :) mulla on hyvä ja ymmärtävä anoppi.

Tuo kannattaa toteuttaa ihan ekana ja hiukan remontinomaisena projektina, vaikka alkuun tuntuisi helpolta vaan ottaa käyttöön. Mulla ainakin ahdistus paheni, kun mummo kuoli ja yhä mökki on samannäköinen kuin mummon aikana. Vaikka sitä on hiukan muutettu ja asuttu pitkään.

joo, omat kalusteeet ym toki viedään, mutta tuo kys mökki laitettu niin vimpan päälle kuntoon, ettei siellä ole laittamista. siis rempattavaa. se on kuin uusi, kun appivenhemmat on pitäneet sitä kuin kukkaa kämmenellä ja joka vuosi jotain rempanneet siellä. mut omanlainen toki saadaan siitä jo omilla kalusteilla, tauluilla, tekstiileillä ja kuvilla ym.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Celestia:
WAU...Oispa meilläki tollasia sukulaisia(sitä miljoonaperintöä odotellessa:D).

Omasta mielestäni olisi älytöntä eritellä naimisissa olevilla,että tuo mökki on sun ja nämä loput yhteisiä O___o Tai ainaski tulisi mieleen,että jos mun miehen äiti antasi meille jotaki perinnöksi,niin se nimen ommaan tulisi MEILLE ja meidän perheelle...Toki käytäntöjä on erillaisia.
Itse varmaan tekisin noin,että tekisin paikasta omannäköisen ja olisin kiitollinen!!Maalia pintaan ja omia kalusteita ja vaikka valokuvia ja muuta,joka muuttaa paikan "teidännäköiseksi".

MUOKS MUOKS// ja samoin,jos meijjän perhe antasi "mulle" jotaki,niin se tulisi meijjän koko perheelle,eikä vaan minulle:D

no juuri näin on meilläkin. vaikka minulla ei ole avio-oikeutta tiettyyn osaan meidän omaisuutta, niin niin kauan kun yhdessä ollaan, on se kaikki yhteistä. meidän perheen omaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Celestia:
WAU...Oispa meilläki tollasia sukulaisia(sitä miljoonaperintöä odotellessa:D).

Omasta mielestäni olisi älytöntä eritellä naimisissa olevilla,että tuo mökki on sun ja nämä loput yhteisiä O___o Tai ainaski tulisi mieleen,että jos mun miehen äiti antasi meille jotaki perinnöksi,niin se nimen ommaan tulisi MEILLE ja meidän perheelle...Toki käytäntöjä on erillaisia.
Itse varmaan tekisin noin,että tekisin paikasta omannäköisen ja olisin kiitollinen!!Maalia pintaan ja omia kalusteita ja vaikka valokuvia ja muuta,joka muuttaa paikan "teidännäköiseksi".

MUOKS MUOKS// ja samoin,jos meijjän perhe antasi "mulle" jotaki,niin se tulisi meijjän koko perheelle,eikä vaan minulle:D

no juuri näin on meilläkin. vaikka minulla ei ole avio-oikeutta tiettyyn osaan meidän omaisuutta, niin niin kauan kun yhdessä ollaan, on se kaikki yhteistä. meidän perheen omaa.

Ei nyt millään pahalla, mutta persaukiset tekee hirveän numeron kaikesta rahaan liittyvästä. Vaikka perintö ja omistusoikeus menisikin miehelle. On noloa pohtia tällaisia jollain keskustelupalstalla. Kiva, että saatte mökkin, sinä käyttöösi ja mies omistukseen. Nauti siitä; niin kaun kuin voit. Älä pohdi, onko noloa ottaa omaisuutta vastaan, koska nimenomaan sinä et ota mitään omaisuutta vastaan. Ja vaikka ottaisit; mitä väliä? Materia todellakin on vain materiaa.

Sori purkaus, mua vain ärsyttää nämä leidit, jotka todellakin suhtautuvat miehen suvun rahoihin kuin omiinsa.
 

Luulen ymmärtäväni tunteesi. Itse asun miehen omistamalla maatilalla, joka oli alunperin siis miehen vanhempien sisustama. Molemmat alettiin viihtyä vasta kun oli saatu kalusteita ym. ajan myötä (rahatilanteen salliessa) vaihdettua.

Voisi olla hyvä, että sanotte appivanhemmille, että vievät mökistä sen minkä haluavat; kaiken jäljelle jäävän te tarpeen vaatiessa saatatte heittää pois. Mitään ei siis säästetä sen takia, että joku kama on talon entisille omistajille jostain syystä tärkeä. Meillä on esim edelleen aivan järkyttävä pöytäkalusto, josta anoppi on sanonut että se on arvokas ja hyväkuntoinen jne. Nyt ollaan päätetty hankkiutua siitä seuraavaksi eroon. Nyt on siis taas sen verran rahaa että voidaan hankkia mieleisemme tilalle.

Anna itsellesi aikaa, etsikää yhteinen tapa talostella ja hoitaa paikkaa! Silloin se alkaa tuntua omalta eikä toisen entiseltä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ?:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Celestia:
WAU...Oispa meilläki tollasia sukulaisia(sitä miljoonaperintöä odotellessa:D).

Omasta mielestäni olisi älytöntä eritellä naimisissa olevilla,että tuo mökki on sun ja nämä loput yhteisiä O___o Tai ainaski tulisi mieleen,että jos mun miehen äiti antasi meille jotaki perinnöksi,niin se nimen ommaan tulisi MEILLE ja meidän perheelle...Toki käytäntöjä on erillaisia.
Itse varmaan tekisin noin,että tekisin paikasta omannäköisen ja olisin kiitollinen!!Maalia pintaan ja omia kalusteita ja vaikka valokuvia ja muuta,joka muuttaa paikan "teidännäköiseksi".

MUOKS MUOKS// ja samoin,jos meijjän perhe antasi "mulle" jotaki,niin se tulisi meijjän koko perheelle,eikä vaan minulle:D

no juuri näin on meilläkin. vaikka minulla ei ole avio-oikeutta tiettyyn osaan meidän omaisuutta, niin niin kauan kun yhdessä ollaan, on se kaikki yhteistä. meidän perheen omaa.

Ei nyt millään pahalla, mutta persaukiset tekee hirveän numeron kaikesta rahaan liittyvästä. Vaikka perintö ja omistusoikeus menisikin miehelle. On noloa pohtia tällaisia jollain keskustelupalstalla. Kiva, että saatte mökkin, sinä käyttöösi ja mies omistukseen. Nauti siitä; niin kaun kuin voit. Älä pohdi, onko noloa ottaa omaisuutta vastaan, koska nimenomaan sinä et ota mitään omaisuutta vastaan. Ja vaikka ottaisit; mitä väliä? Materia todellakin on vain materiaa.

Sori purkaus, mua vain ärsyttää nämä leidit, jotka todellakin suhtautuvat miehen suvun rahoihin kuin omiinsa.

no sulla on mun silmissä kovin outo näkökulma. toisaalta kuitenkin tajuan koska anoppini on samanlainen, hälle materia on vaan materiaa. ja te materiaan tottuneet taas unohdatte usein että me persaukiset emme ole tottuneet siihen. vaikka mulle ei kuulu tippaakaan miehen perintö, ei se poista sitä että se tulee nyt MYÖS minulle. MINUN odotetaan tekevän siellä sitä ja tätä. ja ei, en suhtaudu miehen omaisuuteen kuin omaani, mutta jos se liippaa elämääni SUORAAN, koen että kyllä mä saan ainakin mietteeni sanoa. en toki kiellä tai valita asiasta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja tiedän tunteen:
Luulen ymmärtäväni tunteesi. Itse asun miehen omistamalla maatilalla, joka oli alunperin siis miehen vanhempien sisustama. Molemmat alettiin viihtyä vasta kun oli saatu kalusteita ym. ajan myötä (rahatilanteen salliessa) vaihdettua.

Voisi olla hyvä, että sanotte appivanhemmille, että vievät mökistä sen minkä haluavat; kaiken jäljelle jäävän te tarpeen vaatiessa saatatte heittää pois. Mitään ei siis säästetä sen takia, että joku kama on talon entisille omistajille jostain syystä tärkeä. Meillä on esim edelleen aivan järkyttävä pöytäkalusto, josta anoppi on sanonut että se on arvokas ja hyväkuntoinen jne. Nyt ollaan päätetty hankkiutua siitä seuraavaksi eroon. Nyt on siis taas sen verran rahaa että voidaan hankkia mieleisemme tilalle.

Anna itsellesi aikaa, etsikää yhteinen tapa talostella ja hoitaa paikkaa! Silloin se alkaa tuntua omalta eikä toisen entiseltä.

kiitos! joku ymmärsi täysin tunteeni eikä kuvittele että minä kuvittelen miehen omaisuuden olevan omaani. vaikka se tavallaan onkin niin kauan kun yhdessä olemme.
 

Ei nyt millään pahalla, mutta persaukiset tekee hirveän numeron kaikesta rahaan liittyvästä. Vaikka perintö ja omistusoikeus menisikin miehelle. On noloa pohtia tällaisia jollain keskustelupalstalla. Kiva, että saatte mökkin, sinä käyttöösi ja mies omistukseen. Nauti siitä; niin kaun kuin voit. Älä pohdi, onko noloa ottaa omaisuutta vastaan, koska nimenomaan sinä et ota mitään omaisuutta vastaan. Ja vaikka ottaisit; mitä väliä? Materia todellakin on vain materiaa.

Sori purkaus, mua vain ärsyttää nämä leidit, jotka todellakin suhtautuvat miehen suvun rahoihin kuin omiinsa.


^----No eihän tuossa oo kyse ennään miehen suvun rahoista,vaan perinnöstä,jonka mies on saanu.Tietty riippuu perheestä,että onko avioehdot jne,mutta meillä KAIKKI on yhteistä,myöskin perinnöt ja näin,joten kyllä tämänkaltaisilla leideillä on oikeuskin ajatella tulevaa perintöä "meidän yhteisenä".Minun mies sai isänsä kuoltua hieman perintöä ja heti ensitöikseen mietitttiin,että miten voijjaan investoija se meijjän yhteiseen kottiin.Tiedostin,että rahat tulevat miehen puolelta,mutta kummiskin ajattelin siitä huolimatta rahojen olevan meidän ja menevän meijjän yhteisiin asioihin.Toki kaikilla ei näin ole ja on surullista ajatella,että miten joillakin voi olla tiukkaa ja tartteis rempata taloa pahan päiväisesti ja mies sitte ostellee perintörahoilla itelleen moottorikelkkaa tjt,kun taloki on romahuskunnossa ;D
 

Yhteistyössä