Y
yks anoppiinsa suivaantunut
Vieras
Eli mieheni tekee iltatöitä ja minä teen päivätöitä tällä hetkellä free lancerina. Lapsi saa kotihoidontukea. Hoito on jaettu niin, että isä päivät, minä illat. Joskus miehellä sattuu päivähommia kuten viime viikolla ja meillä oli koko viikon anoppi, joka tulee mainiosti toimeen meidän 2-vuotiaan kanssa. Ainut mikä minua on vaivannut, niin antaa aika paljon keksiä ja jätskiä, tarkoittaa siis joka päivä. Itse en sitten anna juurikaan. No, olen ajatellut, että mummi saa antaa ja se on poikkeuksellista ja lapsikin sen ymmärtää. Anoppi on siis ollut meillä noin 2 vrk/kk. Nyt olimme llähdössä anoppilasta junalle ja ennen sitä syötiin. Lapsi sai jälkiruoaksi jäätelöpikarin. Noin puolen tunnin päästä tästä anoppi muisti, että pakastimessahan on vielä jäätelötikku ja koska pakastin on menossa ilmeisesti rikki, se pitäisi syödä. Sanoin, että yks jätski riittää meidän tytölle kyllä tunnin sisässä. Anoppi otti jätskin ja alkoi syödä sitä itse, meni tytön viereen syömään sitä! Tyttö tietenkin jätskiä vaatimaan ja anoppi antoi. Minulta paloi käämit. Sanoin, että mähän sanoin, että yks jätski riittää, ei se lapsi mikään syöttöporsas ole. Ja sanoin myös, et jos mä jotain sanon, niin eikö sitä pitäs kunnioittaa, kun en usein edes sano Ja sit pantiin vaatteet päälle ja lähdettiin junalle. Nyt täs mietin, että miten jatkossa... En enää halua, että anoppi hoitaa mun lasta vähään aikaan. Työkuviot pitää järjestellä uudestaan, koska eihän me saada heti mitään hoitopaikkaa ja aina niitä päiviä tulee, jolloin hoitajaa tarvitaan. Jeps, varmasti joku kirjoittaa, että olen lapsellinen ja itsekeskeinen jne. mut nyt kaipaa eniten jotain rakentavaa...