Anopin häälahja

[Paska miniä?]

Menimme naimisiin kuukausi sitten ristäisten yhteydessä. Tämä oli ns. yllätys eli ristäisvieraat eivät tienneet etukäteen asiasta. Tilaisuudesta on jo kohta kaksi kuukautta, mutta tilaisuudessa ollut anoppi ei ole muistanut meitä millään tavalla. Vaikka olemme useasti vieraileet hänen luonaan vauvan kanssa tilaisuuden jälkeen. Rahasta ei ole kyse, siitä ei ole pulaa. Sen sijaan omilta vanhemmiltani olemme saaneet yltäkylläiset lahjat. Rahaa, hopeiset ruokailuvälineet kaiverruksilla jne. Onko mielestänne oikeutettua loukkaantua? Pari päivää sitten anoppi soitti ja sanoi, että hänellä on kaapissa monta vuosikymmentä vanha virkkaamansa päiväpeitto (käyttämätön) jonka haluaisi antaa meille häälahjaksi. Voimme kuulemma myydä sen jos ei kelpaa. No joo, kotimme on moderni eikä sovi lainkaan tänne. Kokokin on väärä. Hän tietää minun olevan hyvin tarkka sisustusasioista, eikä mummolatyyli ole meidän juttu. Onko sitä nyt pakko käyttää, ettei anoppi loukkaannu. Mitä mieltä olette tällaisesta? Arvostan tietenkin käsityötä, mutta minusta tässä taas näkyy anoppini pihiys, joka on tullut kaikessa esiin. Häät ovat ainutlaatuinen juhla, eikö voisi muistaa lahjalla, josta pidämme, eikä aina olla niin h...in nuuka.

 

[purjosipuli]

En minä näe tuossa mitään loukkaannuttavaa Anoppi funtsi et ku häitä ei sen suuremmin juhlittu ni eipä siihen mitään kallista lahjaakaan tarvita. En minäkään usko että kaveria sen kummemmin lahjoisin jos jonkun muun juhlan yhteydessä on vihkiminen.

 

["Mommy"]

Hmm, toisaalta mä olen kyllä sitä mieltä, että jos pitää tuollaiset yllätysjuhlat, niin kenenkään ei ole tarpeen muistaa myöhemminkään. En itse ainakaan odottanut vastaavassa tilanteessa mitään lahjoja. Omat vanhemmat taisi jotain antaa, mutta voi olla että muistan väärinkin, eikä saatu heiltäkään mitään. Ei siis ole millään tavalla jäänyt vaivaamaan tämä asia.

Musta sä voit tyylikkäästi kieltäytyä päiväpeitteestä sanomalla, että ette odota mitään lahjoja jälkikäteen, kun ette pitäneet hääjuhliakaan. Tai ottaa vastaan ja säilyttää lapsille.

 

["gigi"]

No jos totta puhutaan, niin mun mielestä sä oot kyllä aika pikkumainen. En mä ole koskaan juhlista odottamalla odottanut lahjoja, en häistä enkä ristiäisistä.

 

[Wieruus]

Itse en tuossa tilanteessa todellakaan edes odottaisi lahjuksia. keneltäkään. Mielestäni tyylillänne pidettyjen häiden idea juuri on se ettei lahjoja tarvitse.

 

[jaksa]

Häät ovat ainutlaatuinen juhla, eikö voisi muistaa lahjalla, josta pidämme, eikä aina olla niin h...in nuuka.

-

 

["krista"]

Ei sen anopin ole pakko antaa mitään lahja. Etkä voi vaatia anopilta häälahjan. Peiton voit pistää kaappiin eikä sitä ole pakko käyttää. Eikä sinunkaan ole pakko ottaa kaikkea vastaan.
Jos anoppi on pihis niin anna olla.

 

[no joo]

En osaisi loukkaantua, koska en tälläisistä juhlista mitään lahjaa odottaisikaan.
Me olemme mieheni kanssa karanneet naimisiin, niin edes omat vanhemmat eivät olleet läsnä. En kyllä mitään lahjoja odottanut, vaikka muutaman lahjan saimme (anoppi toi jotain perus haarukat-veitset ja appiukko astianpesukoneen -> ei kyllä käynyt pienessä mielessäkään, että anoppi on nyt inha ja nuuka kun ei sen isommin muistanut)

 

[vieras*]

Millä tavoin ristiäisten yhteydessä pidetyt häät ovat ainutlaatuiset?

 

[HyäkkäysVaunu]

Jos te enitte kertomatta naimisiin niin musta on turha olettaa minkään näköisiä lahjoja... Me ei kerrottu juuri siksi että ei haluttu mitään.

Ja toisekseen itse virkattupeitto on mielettömän arvokas, mä loukkaantuisin jos mun lapset sellaisen myisi, mutta en loukkaantuisi jos se esim. säilöttäisiin ötököiltä ja ajalta suojattuna lapsenlapsille.

 

["harmaa"]

[QUOTE="Mommy";29255528]Hmm, toisaalta mä olen kyllä sitä mieltä, että jos pitää tuollaiset yllätysjuhlat, niin kenenkään ei ole tarpeen muistaa myöhemminkään.[/QUOTE]

Mä olen samaa mieltä. Kutsu oli ristiäisiin, silloin annetaan vauvalle lahja ja sillä selvä.
Mä menin mieheni kanssa salaa naimisiin, kerrottiin kaikille vasta jälkeenpäin. Yhtäkään lahjaa ei saatu eikä niitä odotettukaan.

 

[ristiäisissä naitu]

Me mentiin kans ristiäisissä naimisiin eikä saatu keneltäkään lahjoja jälkeenpäinkään.

 

[juuh]

Kun on kunnon juhlat, niin sinne viedään kunnon lahjat...ja kun ei juhlia, ei lahjoja.

 

["vieraana"]

Musta ei ole aiheellista loukkaantua jos anoppi ei anna lahjaa. Itse en olisi odottanut lahjaa keneltäkään, kun kerran häitä ei varsinaisesti vietetty, vaan ristiäiset ja vihkiminen oli yllätys.

 

[toinen miniä]

Aika outoa odottaa lahjoja, jälkikäteen yllätys"häistä". Oletko ap tullut ajatelleeksi, että anoppisi voi olla puolestaan loukkaantunut siitä, että ei tullutkaan "oikeita" häitä. Et varmaankaan, sen verran itsekeskeiseltä ajatusmaailmasi vaikuttaa. Ei sillä, en tarkoita että kellään olisi oikeus loukkaantua häiden pitämisestä ta pitämättä jättämisistä, mutta tälläisiahan me naiset niin usein valitettavasti ollaan.

 

[Paska miniä?]

No mä olen kyllä eri mieltä. Minusta olisi kohteliasta LÄHIOMAISELTA jotenkin muistaa tällainen tärkeä elämäntapahtuma, olennaista ei ole juhlien vaan tapahtuman suuruus. Muilta vierailta en tietenkään odota mitään, mutta omilta vanhemmiltamme kyllä omille lapsille huomoimista isosta teosta, vaikka juhlia ei ollutkaan. Ja kyllä, tilaisuus oli ainutlaatuinen ristiäisten ja häiden yhdistelmä. Eipä anoppi muistanut lastakaan kuin hyvin halvalla lahjalla. Mielestäni on epäkohteliasta kaivella kaapista, että mitäs vanhaa täältä löytyisi lahjaksi. Eikö kukaan yhtään ymmärrä, mitä ajan takaa tässä?

 

[Paska miniä?]

[QUOTE="gigi";29255529]No jos totta puhutaan, niin mun mielestä sä oot kyllä aika pikkumainen. En mä ole koskaan juhlista odottamalla odottanut lahjoja, en häistä enkä ristiäisistä.[/QUOTE]

Kyse ei ole tavarasta, vaan huomioimisesta. Olen aina muistanut anoppiani kaikin tavoin ja runsaskätisesti. Minua harmittaa, että edes tällaisesta isosta asiasta hän ei voi muistaa... ei kai ole kiinni juhlien koosta

 

["Mie"]

Siis mitä vittua? Pidätte yllätyshäät ja oletatte (tai ainakin sinä oletat) että vieraat sitten jälkikäteen muistaa teitä lahjoilla?

kaikkee sitä lukeekin

 

[toinen miniä]

Ei mulle ihan aukea. Muistihan anoppi kuitenkin sillä päiväpeitolla.

 

[Paska miniä?]

En osaisi loukkaantua, koska en tälläisistä juhlista mitään lahjaa odottaisikaan.
Me olemme mieheni kanssa karanneet naimisiin, niin edes omat vanhemmat eivät olleet läsnä. En kyllä mitään lahjoja odottanut, vaikka muutaman lahjan saimme (anoppi toi jotain perus haarukat-veitset ja appiukko astianpesukoneen -> ei kyllä käynyt pienessä mielessäkään, että anoppi on nyt inha ja nuuka kun ei sen isommin muistanut)

No nuohan on avokätiset muistamiset, toisin kuin joku vanha kaappiin unohtunut peitto.

 

[paska miniä?]

Millä tavoin ristiäisten yhteydessä pidetyt häät ovat ainutlaatuiset?

No monellakin tavalla ainutlaatuiset, Kaksi suurta tapahtumaa samana päivänä.

 

[Paska miniä?]

Jos te enitte kertomatta naimisiin niin musta on turha olettaa minkään näköisiä lahjoja... Me ei kerrottu juuri siksi että ei haluttu mitään.

Ja toisekseen itse virkattupeitto on mielettömän arvokas, mä loukkaantuisin jos mun lapset sellaisen myisi, mutta en loukkaantuisi jos se esim. säilöttäisiin ötököiltä ja ajalta suojattuna lapsenlapsille.

En meinaa myydä.

 

[toinen miniä]

Mitä rouvan olisi pitänyt saada jotta olisi ollut tyytyväinen? Aivan ihmeellistä, että teet ongelman jostain päiväpeitteestä, josta et pidä. Oletko hieman pinnallinen, ihan oikeasti.

 

["Mie"]

Ja minun mielestä on todella hieno ele anopilta antaa lahjaksi itse virkkaamansa päiväpeitto! Mieti nyt miten paljon siihen on mennyt aikaa ja vaivaa, sama kai se sille ulkonäölle on, ei sitä oo pakko ottaa käyttöön, mutta kyllä minä ainakin arvostaisin.

 

[Vätti Räsynyt]

Miks pitäs saada lahja, oisitte etukäteen keronu asiasta jos olisitte lahjoja halunnut. Itse en kyllä olettaisi saavan keneltäkään lahjaa tossa tilanteessa, onhan se omituista alkaa jälkikäteen antamaan lahjoja. Juhlathan juhlitiin jo.