V
Vahingoniloinen
Vieras
Sohva oli siisti, mutta auttamattomasti liian suuri ja väärän mallinen meidän uuteen olohuoneeseen. Lisäksi se on niin vahvan värinen, ettei se monelle kelpaisi (enkä minäkään jaksanut sitä enää katsella). Toisin sanoen siis muutin yhteen avopuolison kanssa, ja hänen massiivinen, ruman värinen sohvansa häiritsi minua kuukausia, kunnes päätettiin hankkiutua siitä eroon 
Se oli myynnissä (fb-kirppis) edullisesti ja saimmekin paljon viestejä. Saimme erään sydäntäsärkevän viestin, jossa juuri eronnut vanhempi kertoi, ettei hänellä ole yhtään mitään huonekaluja, kaikki kun jäi erossa exälle ja lapsiakin on kahdeksan ja rahat loppu ja terveys reistailee. Hän "arasti" kysyi saisiko sen hakea meiltä ilmaiseksi, me suostuimme. Kuten sanottu, se sohva on siisti, muutaman vuoden vanha mutta niin massiivinen ja hallitsevan värinen, että olimme iloisia kun pääsimme eroon. (Minä erityisesti ) Ja ajattelin, että ehkä se meni sitten aivan tarpeeseen.
Huomasin joku aika sitten, että sama henkilö kauppaa sitä samaista sohvaa nyt fb-kirppiksellä. Oli laittanut sen myyntiin heti haettuaan ja kasattuaan sohvan. Oli ottanut kuvan siitä siellä aivan tyhjässä olohuoneessan ("Siellä ei ole mitään, vain patja lattialla") joka ei ainakaan kuvassa ollut tyhjä vaan sen sijaan siellä oli uutta viihde-elektroniikkaan ynnä muuta. Kauppaa sohvaa nyt kalliimmalla kuin me edes siitä alunperin pyysimme, ennen kuin siis päädyimme antamaan sen ilmaiseksi hänen surullisen tarinansa johdosta.
Sohva on pois minun käsistäni, joten uusi omistaja saa tehdä sillä mitä tykkää. Mutta silti, ihan vain valehtelemisen vuoksi, tunnen kyllä melkoista vahingoniloa kun huomaan, ettei hän ole vieläkään saanut sohvaa kaupaksi, vaikka ajatteli ilmeisesti tekevänsä sillä hyvän tilin
Ahneella on paskainen loppu, tai tässä tapauksessa ahneella on ruma iso sohva keskellä muuta olohuoneen kalustusta, kun ajatteli että huijaamalla siitä saisi irtoamaan muutaman satasen
Se oli myynnissä (fb-kirppis) edullisesti ja saimmekin paljon viestejä. Saimme erään sydäntäsärkevän viestin, jossa juuri eronnut vanhempi kertoi, ettei hänellä ole yhtään mitään huonekaluja, kaikki kun jäi erossa exälle ja lapsiakin on kahdeksan ja rahat loppu ja terveys reistailee. Hän "arasti" kysyi saisiko sen hakea meiltä ilmaiseksi, me suostuimme. Kuten sanottu, se sohva on siisti, muutaman vuoden vanha mutta niin massiivinen ja hallitsevan värinen, että olimme iloisia kun pääsimme eroon. (Minä erityisesti
) Ja ajattelin, että ehkä se meni sitten aivan tarpeeseen. Huomasin joku aika sitten, että sama henkilö kauppaa sitä samaista sohvaa nyt fb-kirppiksellä. Oli laittanut sen myyntiin heti haettuaan ja kasattuaan sohvan. Oli ottanut kuvan siitä siellä aivan tyhjässä olohuoneessan ("Siellä ei ole mitään, vain patja lattialla") joka ei ainakaan kuvassa ollut tyhjä vaan sen sijaan siellä oli uutta viihde-elektroniikkaan ynnä muuta. Kauppaa sohvaa nyt kalliimmalla kuin me edes siitä alunperin pyysimme, ennen kuin siis päädyimme antamaan sen ilmaiseksi hänen surullisen tarinansa johdosta.
Sohva on pois minun käsistäni, joten uusi omistaja saa tehdä sillä mitä tykkää. Mutta silti, ihan vain valehtelemisen vuoksi, tunnen kyllä melkoista vahingoniloa kun huomaan, ettei hän ole vieläkään saanut sohvaa kaupaksi, vaikka ajatteli ilmeisesti tekevänsä sillä hyvän tilin
Ahneella on paskainen loppu, tai tässä tapauksessa ahneella on ruma iso sohva keskellä muuta olohuoneen kalustusta, kun ajatteli että huijaamalla siitä saisi irtoamaan muutaman satasen 
ihmiset on uskomattomia, toivottavasti ei saa kaupaks 