Annatteko 1,5-vuotiaan "syödä niin paljon kuin jaksaa"?

Siis luotatteko siihen, että osaa itse arvioida, milloin on täynnä -siis ettei syö liikaa?? Kun meidän muksu saattaa useinkin haluta aina lisää leipää tms ja olen kyllä antanut syödä niin paljon kuin jaksaa... Tai vastaavasti, jos ei joskus halua syödä, en pakota. Onko ihan ok toimia näin? Siis vaikka tuntuisi, etät lapsi saattaa joskus syödä hurjiakin määriä? On nimittäin tullut neuvoja, ettei pitäisi antaa lapsen syödä noin...

 

no tietenkin.

 

ruokaa kyllä mutta en esim. leipää, silloin ei jaksaisi enää ruokaa

 

Lapsella on kasvupyrähdyksiä jolloin ruoka tosissaan maistuu ja sitten taas jaksoja jolloin ei niin syö. Kyllä ehdottomasti antaisin lapselle ruokaa niin paljon kuin haluaa, leipääkin, kunhan tuo leivänsyönti ei sitten rajoita lämpimän ruoan maistumista.

 

Ruoka- ja välipala-aikoina annan syödä niin paljon kuin haluaa. Mutta ylimääräisiä välipaloja pyrin välttämään. Luotan siihen, että osaa säädellä omaa syömistään.

 

kyl mä antaisin! Olisin vaan onnellinen et sitä ruokaa menee Kattoisin kyl et se on sit ihan ruokaa eikä pelkästään herkkuja.. Siis tietenkin herkkuja joskus, mutta ei usein!!

 

Tottakai annan, ruokaa siis.

Mutta tutullani lapsi ei saa syödä niin paljon kuin haluaa, hän ei osaa oikeasti sanoa, milloin on täynnä. Jos antaa syödä niin paljon ko jaksaa, nii oksentaa lopuksi kun söi aivan liikaa. (luulen, että johtuu siitä kun lapselle on AINA tuputettu ruokaa... :/)

Itse uskon, että kun lapselle ei tuputeta ruokaa yms. niin hän huomaa luonnollisesti kylläisyyden tunteen.

 

kyllä sai ja saa vieläkin. Meillä ei syödä leipää ns pääruuan kanssa ollenkaan eli muuten saa kyllä.

 

Ruoka-aikana saa syödä niin paljon kun jaksaa, ensin ruoka, päälle maitoa ja vaikkapa leipää jos jaksaa syödä. Yleensä on kyllä hyvin tyytyväinen poika lämpimän ruuan ja maidon jälkeen.

 

Ruoka- ja välipala-aikoina annan syödä niin paljon kuin haluaa. Mutta ylimääräisiä välipaloja pyrin välttämään. Luotan siihen, että osaa säädellä omaa syömistään.

On se aika lapsikohtaista varmaan.. Mut meillä näin myös kun maha tulee täyteen, niin sitten tulee kertakaikkinen stoppi syömiseen eli eiköhän tiedä milloin on kylläinen.

 

Ruoka- ja välipala-aikoina annan syödä niin paljon kuin haluaa. Mutta ylimääräisiä välipaloja pyrin välttämään. Luotan siihen, että osaa säädellä omaa syömistään.

On se aika lapsikohtaista varmaan.. Mut meillä näin myös kun maha tulee täyteen, niin sitten tulee kertakaikkinen stoppi syömiseen eli eiköhän tiedä milloin on kylläinen.

Mie luulen, että siihen oppiiko lapsi itse tunnistamaan kylläisyyden tunteensa, liittyy myös se, että lapsen kylläisyyttä kunnioitetaan. Eikä tuputeta lisää, kun lautaselle vähän jäi vielä ruokaa.
Meillä on poika vasta yksi vuotias, mutta väillä tuntuu syövän isompia annoksi kuin minä. Ja vastaavasti välillä syö, kuin linnunpoika.

 

Antaisin mielelläni syödä niin paljon kuin jaksaa. Jos vain söisi jotain. Olisipa minullakin pienokainen, joka syö...syö...mutta meillä EI HALUTA SYÖDÄ:...no joo, meni kysymyksesi vierestä...mutta uskon lapsen tietävän milloin on täynnä. Ainakin meidän neiti tuntee olevansa täynnä todella, todella vähästä ruoasta...

 

Tottakai! Tuossa iässä esikoisella ainakin oli tosi iso nälkä, kun kasvoi niin paljon.

 

meillä nti 1v4kk on oppinut sanomaan "sää", joka hänen kielellään on lyhennys sanasta "lisää". kaikkea pitäisi saada nyt lisää... niin ruokaa, leipää, juomaa kuin puuroakin. :heart:

 

Ruoka- ja välipala-aikoina annan syödä niin paljon kuin haluaa. Mutta ylimääräisiä välipaloja pyrin välttämään. Luotan siihen, että osaa säädellä omaa syömistään.

Noh meillä ei ainakaan osaa säädellä samanikäinen, olisi päivänkin syömättä jos ei ruokaa hänelle tarjoaisi. Ei huomaa eikä älyä ruoan perään kysellä, syö kuitenkin kun ruoka on pöydässä.

Ja vastaus ap:lle, annan syödä ruokaa sen verran mitä annos on, kyllä se sitten tökkii jossainvaiheessa ja ei enää jaksa. Jos ruoka menee hyvin niin laitan lisää. Välipalojakin meillä välillä syödään, syönhän niitä itsekin niin siinä samassa saa lapset kans.

 

Ruoka- ja välipala-aikoina annan syödä niin paljon kuin haluaa. Mutta ylimääräisiä välipaloja pyrin välttämään. Luotan siihen, että osaa säädellä omaa syömistään.

Noh meillä ei ainakaan osaa säädellä samanikäinen, olisi päivänkin syömättä jos ei ruokaa hänelle tarjoaisi. Ei huomaa eikä älyä ruoan perään kysellä, syö kuitenkin kun ruoka on pöydässä.

Ja vastaus ap:lle, annan syödä ruokaa sen verran mitä annos on, kyllä se sitten tökkii jossainvaiheessa ja ei enää jaksa. Jos ruoka menee hyvin niin laitan lisää. Välipalojakin meillä välillä syödään, syönhän niitä itsekin niin siinä samassa saa lapset kans.

No niinhän tuo meidänki poika on vasta viime aikoina oppinu ilmaisemaan nälkäänsä muuten kuin itkulla ja ärtyneisyydellä (kiskoo sormesta keittiöön tai sanoo uukaa!=ruokaa) . Mutta eihän tässä siitä ollu kysymys, tottakai ruokaa pitää tarjota ennen kuin tietää meneekö se vai ei ja kuinka paljon sitä menee