annatko pettämisen anteeksi?

luulenpa että en antaisi.

 

En osaa sanoa ku en ole vielä kokenut moista.

 

riippuu niin paljon tilanteesta,millälailla pettänyt,pussailemalla,panemalla vai..? kenen kanssa,kännissä,selvinpäin?

 

Hankala etukäteen sanoa miten missäkin asiassa käyttäytyy. Tilanne ratkaisee.

 

on täällä monesti ennenkin kyselty, mutta kokemusta on, en kykene antamaan anteeksi.

 

en ole kokenut sitä ainakaan toistaiseksi mutta en usko että pystyisin

 

Emmä taitas viittiä.

Tai joo, kyllä antaisin, itseni takia, koska anteeksiantamaton mieli vahingoittaa ihmistä sisältäpäin, muttei se haittaa sitä, joka teki alunperin väärin.

Mutta en minä pettäjälle enää vaimo olisi.

 

sanon napakasti EN ANNA ANTEEKSI.ex petti ja lähdin.

 

EN IKINÄ, vannoin minä ennen kuin se tilanne tuli eteen, että oikeesti piti tuota anteeksiantamista miettiä. Kohta vuoden asiaa pohdittuni oon ihan oman mielenrauhani ja tasapainoni vuoksi päättänyt yrittää antaa anteeksi. Tästä päätöksestä on pitkä matka vielä itse anteeksi antamiseen, mutta matkalla ollaan.
Moni tälläkin palstalla ymmärtää anteeksi antamisen ihan väärin, ja heille (ja kaikille muillekin asiaa miettiville) suosittelen kirjaa "Ainako anteeksi". Sai ainaki minut ajattelemaan asiaa ihan eri kantilta kuin ennen.

 

Eka kerralla annoin anteeksi vaan kun touhu lupaksista huolimatta jatkui edelleen, loppui anteeksianto siihen. Avioeroksihan se sitten meni.

 

Annoin. Toista kertaa en enää antaisi.

 

yritin antaa anteeksi.
Mutta eihän sitä koskaan kokonaan unohda, mikä onkin sitten jo huonompi homma ja syö sitä luottamusta urakalla.

 

Ei ole kokemusta mutta luulen et jonkun yhen illan jutun EHKÄ,mut jos ois ukol oikeesti suhde johonkin vosuun niin sitten EN!

 

en anna. luottamus ei ikinä palautuisi ennalleen.

 

en antais..puistattaakin ajatus että oma mies ois ollu toisen kanssa