Anna luoja mulle voimia... Vanha ihastus tullut samoihin työpiireihin mun äitiysloman aikana. :((

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja hämillään
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

hämillään

Vieras
Ja ei todellakaan hyvä asia... Yritystä tuohon kyseiseen ihmiseen minun puolelta oli, ja annoin selvästi ymmärtää että olin kiinnostunut, tästä jo kyllä "pieni" tovi aikaa. Samaa alaa opiskeltiin silloin aikoinaan.

Ja nyt sitten. Ei siinä mitään, en tätä miestä saanut silloin, ja tokihan siitä kauheat nuoruuden tuskat tuli. Nyt kun näen koko ihmisen tulevan vastaan, niin keskityn etten vain katso, että olisin normaali ja jotenkin pelkään kohtaamista. Olen pelästynyt myös tätä omaa rekatiota, miksi?? En halua olla ihastunut toiseen, onko tämä sitä?! :( Huoh.

Ihan kuin ei tarpeeksi olisi siinä pää pyörällä kun palaa töihin tauon jälkeen, ja sitte huomata tuo!! Kauheat omantunnon tuskat siitä levottomuudesta, onneksi kukaan ei voi lukea mun tuntemuksia pään sisällä...
 
ehkä sua vaan nolottaa tai olo tulee vaan kiusaantuneeksi siitä vanhasta tilanteesta, kun sua ei huolittu, ja olit näyttänyt selvästi että olis kiinnostunut. Ei välttämättä ole kyse ihastumisesta. ehkä sua pelottaa että mies luulee sun vielä olevan kiinnostunut ja varot ettet antais mitään merkkiä siitä. ehkä pieni keskustelu auttais, kysyisit mitä kuuluu ja kertoisit omasta elämänvaiheestasi joka kai tekis selväksi että sulla asiat hyvin ja hienosti.
 
No siis olen parisuhteessa, kuten sanoin etten halua olla ihastunut toiseen mieheen.

Niin, no minusta tämä tilanne tuntuu tosi väärältä, poden kauhean huonoa omaatuntoa. Mies murskaantuis jos jotenkin nyt sais tietää että jotain fiboja saan entisestä ihastuksesta, vaikka en sitä osoita tuolle toiselle enkä aio toimia asian eteen mitenkään. En tiä :| Tuntuu väärlätä mennä edes töihin!!
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
ehkä sua vaan nolottaa tai olo tulee vaan kiusaantuneeksi siitä vanhasta tilanteesta, kun sua ei huolittu, ja olit näyttänyt selvästi että olis kiinnostunut. Ei välttämättä ole kyse ihastumisesta. ehkä sua pelottaa että mies luulee sun vielä olevan kiinnostunut ja varot ettet antais mitään merkkiä siitä. ehkä pieni keskustelu auttais, kysyisit mitä kuuluu ja kertoisit omasta elämänvaiheestasi joka kai tekis selväksi että sulla asiat hyvin ja hienosti.

Siis näin juuri, jokin hävetys ja nolotus! Ja sitte yrittää olla "kuin ei mitään". Henkilö tietää mun elämänvaiheen kyllä, naimisissa ja lapsi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap.:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
ehkä sua vaan nolottaa tai olo tulee vaan kiusaantuneeksi siitä vanhasta tilanteesta, kun sua ei huolittu, ja olit näyttänyt selvästi että olis kiinnostunut. Ei välttämättä ole kyse ihastumisesta. ehkä sua pelottaa että mies luulee sun vielä olevan kiinnostunut ja varot ettet antais mitään merkkiä siitä. ehkä pieni keskustelu auttais, kysyisit mitä kuuluu ja kertoisit omasta elämänvaiheestasi joka kai tekis selväksi että sulla asiat hyvin ja hienosti.

Siis näin juuri, jokin hävetys ja nolotus! Ja sitte yrittää olla "kuin ei mitään". Henkilö tietää mun elämänvaiheen kyllä, naimisissa ja lapsi.

ei sun tarvii mennesitä kokea huonoa omatuntoa. Eiköhän tuo mene ohi.
 
Huono tilanne! Pidä koko ajan mielessä mahdolliset lapsesi, ettet mene edistämään ihastusta.

Monille tuntuu tulevan yllätyksenä eron jälkeen, miten lapset kärsii siitä ja ikävöivät etävanhempaansa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja no tee näin:
Kai sun kannattais mennä reippaasti moikkaamaan ja vaihtaa muutama sana. Hoitaa tavallaan tilanne "pois". Jatkossa on varmasti sitten helpompaa.

No niin, on vaan tässä tullu oleskeltua jo jonkun aikaa muka muina miehinä, mutta pitäs mennä. Häiritsee, kun se ihan oikeasti tuijaa välissä, huomaan silmäkulmasta mutta enpä uskalla paljastaa sitä että huomaisin. Niiiiin typerää. Huvittas mennä ja paukauttaa, että Hei, en tykkää susta enää, mitä kuuluu? Jooh... :X
 

Yhteistyössä