Ammatinvalintaa, opiskeluja, epäonnistumisia...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"Vieras"

Vieras
Olen tilanteessa, jossa nykyiset opinnot eivät suju eivätkä kiinnosta niin paljoa, että jaksaisin taistella niiden kanssa kovin aktiivisesti. Mitään houkuttelevaa B-suunnitelmaakaan ei kuitenkaan ole olemassa. En siis yhtään tiedä, mikä se minun elämänurani voisi olla.

Ikää on kuitenkin jo jonkin verran, +25, eli en voi tuhlata loputtomasti aikaa haihatteluun.

Nykyiset AMK-opinnot ovat alle puolivälin, hommia rästissä, ei tiedossa oman alan harjoittelupaikkaa.

Jos olisi tiedossa jokin siedettävä työ siedettävässä työyhteisössä, antaisin varmaankin työelämän viedä vähäksi aikaa, ja katsoisin, jaksanko noita opintoja loppuun. Ei ole kuitenkaan vielä asiaa koulutusta vastaaviin tehtäviin, eikä alalta ole helppoa saada ympärivuotisia hanttihommia vajavaisella koulutuksella.

En siis yhtään tiedä, mitä tekisin. Pitänee kai mennä puhelinmyyjäksi tai muuhun koulutusta vaatimattomaan hommaan vielä etsimään itseään. Rahattomuus on kuitenkin yksi suurimmista arkimurheista tällä hetkellä, ja mitä pahemmaksi se äityy, sitä vaikeammalta tuntuu tehdä päätöksiä.
 
Mulla on ikää jo vajaa 40 ja yhä saman ongelman kanssa painin. Uskomattomalta kuulostaa varmaan, mutta sairastan kroonista selkä- ja raajakipua mikä rajoittaa paljon, haluaisin leipomoalalle mutta siinäkin joutuisi seistä paljon
 
Mä varmaan lähtisin hetkeksi ihan hanttihommiin töihin, siivoojaksi tms. Sais vähän rahaa ja uutta perspektiiviä. Se voi olla, että hetken kun tekee hanttihommia alkaa ne opiskelut tai jonkun muun alan opiskelut kiinnostaa.
 
Ah. Niin tuttua, niin tuttua. Voisi olla suoraan mun näppikseltä tekstisi.
Mä en muuta voi ku runnoa väkisin opintoja eteenpäin, opintotukea ei ole vara menettää ilman varasuunnitelmaa.

Ei kiinnosta hevonvittua, mutta pakko...
 
Voit ilmottautua poissa olevaksi vuodeksi ja tehdä jotain töitä? Jos jaksais sit paremmin ja vois säästä vähän rahaakin. Ite oon kanssa ollu välillä aika epätoivoinen opintojen kanssa, mutta nyt kun sitä on ehkä enään vain vuosi jäljellä näkyy valoa tunnelin päässä :)
 
Tutkinnolla voi luultavasti tehdä hommia paljon laaja-alaisemmin kuin nyt käsitätkään. Tuntuu, että kerran kun luovuttaa niin on vaikeampi saada seuraavaakaan tehtyä loppuun. Sisulla vaan loppuun! Itse tiedän yhen hemmon tehneen koko tutkinnon reilussa puolessatoista vuodessa.
 
Jos teet itsellesi tavoitteen, esim. saada ne puolet tutkinnon opintopisteistä kasaan ennen kesää, ja ottaisit sitten pitkän kesäloman jonka aikana vähän reppumatkailisit. Onko vielä kibbutsi-toimintaa jossain päin, mikä oli suurta huutoa ysärinä? Eli "työleiri" jossa työn eteen tienaat täysylöspidon.

Toinen mikä itseäni ainakin olisi innostanut, on vaihto-oppilasvuosi. Uusia näkökulmia omaan koulutusalaan ja elämään laajemminkin!
 
Kamalasti ei houkuta heittäytyä enää siivoojaksi, koska olen elättänyt sillä ja sen kaltaisilla hanttihommilla itseäni tähän tullessa vuosia. Sen sivussa toki opiskellutkin, mutta lähinnä yleissivistäviä tai muuten yleishyödyllisiä juttuja.

Kiitos kannustuksesta. Minun on tosiaankin vain asetettava itselleni sinnikkäästi jokin välipalkkio.

Olen katsellutkin noita erilaisia työleirivaihtoehtoja ja muita, mutta tiedän kuitenkin, etteivät ne sovi elämäntilanteeseeni juuri nyt. Olen liian herkkä ja mukavuudenhaluinen tuohon, vaikka perspektiivin avartaminen tekisikin hyvää.

Palkintoja, palkintoja... Niitä kai tarvitsisin. Ehkä otan seuraavaksi aktiiviseksi tarvoitteeksi miettiä sellaisia asioita, joilla voin itseni palkita. Olen jo pidemmän aikaa epäillyt, että olen jotenkin keskittymishäiriöinen, koska minun on todella vaikea vain pakottaa itseni istumaan takalistolleni ja tekemään raa'asti töitä. Osaisin, jos jaksaisin yrittää...

Ehkä tuo palkitsemismenetelmä on sitten se, jota on koetettava.
 
Koita itsellesi jotain tarrataulua, mitä lapsillekin suositellaan. Jokaisesta tehdystä koulutehtävästä/loppuun käydystä kurssista saat tarran tauluun, ja kymmenestä tarrasta lupaat itsellesi jotain kivaa, uuden paidan, suklaata, kampaamokäynnin tms. ;)
 
[QUOTE="vieras";27960760]Koita itsellesi jotain tarrataulua, mitä lapsillekin suositellaan. Jokaisesta tehdystä koulutehtävästä/loppuun käydystä kurssista saat tarran tauluun, ja kymmenestä tarrasta lupaat itsellesi jotain kivaa, uuden paidan, suklaata, kampaamokäynnin tms. ;)[/QUOTE]

Ei pöllömpi idea. Hankinnassa olevia tavaroita kyllä on, mutta tosiaan täytyisi jotenkin konkretisoida se niiden saaminen.

Täytyy askarrella jotakin tuohon liittyen jotakin...
 
Kuulostipa tutulle tekstisi.
Itselläni tilanne se että jätin opiskelut kesken melkein 10vuotta sitten. Tässä välissä olen ehtinyt saamaan kaksi lasta ja jatkamaan nuorena aloitettua hanttihomman tekoa.
Minulla juttu oli niin että tuolloin nuorena en todellakaan tiennyt mitä haluan elämältäni. Kun sain välissä kasvaa lasten kasvattamana, tiedän mitä itse haluan. Ja se virran ja energian määrä mikä minulla nyt on kun saan toteuttaa itseäni on valtava!
Tällä hetkellä siis opiskelen ja käyn töissä. Tämä tutkinto olis hanskassa 1,5vuoden päästä ja kenties sitten olisi vuoro sen suurimman oman haaveen.
Ja kaiken tämän haluan tehdä enimmäkseen lasten vuoksi, sillä haluan olla heille esimerkkinä elämässä. Ja kertoa/näyttää että vain töitä tekemällä voi saada unelmansa toteutettua, mikään ei tule eteen valmiina tarjottimella.
 

Yhteistyössä