alle 3v lapset hoidossa

Juuh kyl mun mielestä kahdesta lapsesta maksettu hoitomaksu (500€) on hiukan liian kallis.. Ei mitn järkeä..

 

Miksi niin monesta kotiäidistä muodostuu ihmishirviö toisin valinneita kohtaan?
Missä naisten välinen tasa-arvo, valinnanvapaus ja toisten ihmisten valintojen kunnioittaminen?

 

Meillä 2v ja 5v menee syksyllä hoitoon kun mäkin meen töihin. Hoitopäiviä tulee 2 viikossa ja suurin osa hoitopäivistä on 5tuntisia. Mutta mitä aloittajan pointtiin tulee niin todellakin tämä tapahtuu itsekkäistä syistä mä H-A-L-U-A-N töihin takas!!! Ootan kuumeisesti syyskuun alkua kun työt alkaa. Ei siinä ettenkö nauttis kotona olemisestakin, mutta mä olin kahden ekan kanssa kotona 5,5v putkeen ja nyt kuopuksen kanssa tulee kotona oloa syksyyn mennessä 2v2kk(siis kuopus on töiden alkamisvaiheessa sen ikäinen). En kadu päivääkään siitä ajastsa jonka oon kotona viettäny ja oon nauttinu joka päivästä täysin siemauksin, mutta nyt on sellanen fiilis että kiintiö on täys mun osaltani ja haluun töihin. Oisin voinu vielä olla kotona vuoden, joo, mutta mä en halua olla eli täysin itsekäs ajatus mennä töihin. Lisäksi mun tarvii mennä töihin et saadaa ostettua meidän havittelema isompi kerrostaloasunto joka maksaa niin paljon ettei miehen palkka yksin riitä sen maksamiseen. Hirveen itsekästä.

 

Eikös sinusta ole itsekästä, että SINÄ hoidat lapsen kotona? Mites mies, milloin tulee hänen vuoro? Minusta pitäisi kyllä isällekin antaa se mahdollisuus, että hänkin pääse nauttimaan kiirettömästä kotiajasta lapsensa kanssa

Todennäköisesti mies jääkin kotiin jossain kohtaa Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että isällekin tämä oikeus (ja velvollisuuskin) on myös suotava. Nyt minä vasta lopettelen imetystä niin on ollut luonnollinen ratkaisu olla kotona tähän asti. Mies kun ei voi imettää, ainakaan minun mieheni

 

Miksi niin monesta kotiäidistä muodostuu ihmishirviö toisin valinneita kohtaan?
Missä naisten välinen tasa-arvo, valinnanvapaus ja toisten ihmisten valintojen kunnioittaminen?

Niinpä. Ihan kuin eivät olisi sinut valintojensa kanssa.

 

Meillä 2v ja 5v menee syksyllä hoitoon kun mäkin meen töihin. Hoitopäiviä tulee 2 viikossa ja suurin osa hoitopäivistä on 5tuntisia. Mutta mitä aloittajan pointtiin tulee niin todellakin tämä tapahtuu itsekkäistä syistä mä H-A-L-U-A-N töihin takas!!! Ootan kuumeisesti syyskuun alkua kun työt alkaa. Ei siinä ettenkö nauttis kotona olemisestakin, mutta mä olin kahden ekan kanssa kotona 5,5v putkeen ja nyt kuopuksen kanssa tulee kotona oloa syksyyn mennessä 2v2kk(siis kuopus on töiden alkamisvaiheessa sen ikäinen). En kadu päivääkään siitä ajastsa jonka oon kotona viettäny ja oon nauttinu joka päivästä täysin siemauksin, mutta nyt on sellanen fiilis että kiintiö on täys mun osaltani ja haluun töihin. Oisin voinu vielä olla kotona vuoden, joo, mutta mä en halua olla eli täysin itsekäs ajatus mennä töihin. Lisäksi mun tarvii mennä töihin et saadaa ostettua meidän havittelema isompi kerrostaloasunto joka maksaa niin paljon ettei miehen palkka yksin riitä sen maksamiseen. Hirveen itsekästä.

Lisää ainoastaan hyvinvointia yhteiskunnassamme, että ihmiset (etenkin naiset edelleen) saavat valita oman jaksamisen ja halujen mukaan. Lisää etenkin lasten hyvinvointia, onneksi. Onnea työelämään!

 

[QUOTE="mmmm";26002209]Niinpä. Ihan kuin eivät olisi sinut valintojensa kanssa.[/QUOTE] Tältä minustakin usein tuntuu. Luulisin etteivät älähtäisi kälättämään työssäkäyville äideille, jos olisivat omista valinnoistaan varmoja. Onneksi mun tuttavapiirin kotiäidit osaavat arvostaa itseään, omia valintojaan, muita ja muiden valintoja. Kenestäkään ei ole tuollaista muodostunut toistaiseksi, ja jos muodostuu se on hei hei.

 

Tässä ketjussa oli nimenomaan tarkoitus kysyä töissäkäyviltä että miksi tuomitsette virikelasten äidit, kun omat kullannuppunne ovat päivässä paljon enemmän hoidossa kuin moni virike lapsi? Ketään en tuominnut, jokainen tekee omat valintansa. Me ollaan valittu hoitomuoto näin ja ollaan siihen tyytyväisiä. En vaan ymmärrä virikelasten vanhempien mollaamista jos asia ajatellaan lasten kannalta. Tietenkin minä itse kotiäitina ja lasten kanssa työtä tekevänä kannatan kotihoitoa ja se saa myös näkyä omista mielipiteistäni. Nyt ei kuitenkaan ollut tarkoitus tuomita vaan ihmetellä, että miksi virikehoito on se paha juttu mutta muu hoito ei ??

 

Tältä minustakin usein tuntuu. Luulisin etteivät älähtäisi kälättämään työssäkäyville äideille, jos olisivat omista valinnoistaan varmoja.

No niinpä. Etenkin kun muiden työssäkäynti mahdollistaa näiden kotiinjäännin. Jos kaikki jäisivät kotiin, niin kuka maksaisi ne verorahat, joilla noi tuet kustannetaan?

 

Tässä ketjussa oli nimenomaan tarkoitus kysyä töissäkäyviltä että miksi tuomitsette virikelasten äidit, kun omat kullannuppunne ovat päivässä paljon enemmän hoidossa kuin moni virike lapsi? Ketään en tuominnut, jokainen tekee omat valintansa. Me ollaan valittu hoitomuoto näin ja ollaan siihen tyytyväisiä. En vaan ymmärrä virikelasten vanhempien mollaamista jos asia ajatellaan lasten kannalta. Tietenkin minä itse kotiäitina ja lasten kanssa työtä tekevänä kannatan kotihoitoa ja se saa myös näkyä omista mielipiteistäni. Nyt ei kuitenkaan ollut tarkoitus tuomita vaan ihmetellä, että miksi virikehoito on se paha juttu mutta muu hoito ei ??

Niin minäkin aluksi kuvittelin tämän ketjun olevan, mutta luepas mihin lähdit. Nyt menen, päiväunille.

 

Vähän aihetta sivuten, sunnuntain hesarissa oli hyvä kolumni, miten Ranskassa ja Suomessa on nykyisin täysin erilainen yleinen mielipide lasten kasvatuksen suhteen. Suomessa pitäisi lapset hoitaa kotona vähintään kolmivuotiaiksi, nukkua perhepedissä jne. Ranskassa taas lapsi menee pienempänä hoitoon ja nukkuu omassa sängyssään. Kasvaako Ranskassa sitten täysin vinksahraneita lapsia. Kannattaisiko asioista valita se keskitie, miksi pitää olla niin mustavalkoinen.

 

Tältä minustakin usein tuntuu. Luulisin etteivät älähtäisi kälättämään työssäkäyville äideille, jos olisivat omista valinnoistaan varmoja. Onneksi mun tuttavapiirin kotiäidit osaavat arvostaa itseään, omia valintojaan, muita ja muiden valintoja. Kenestäkään ei ole tuollaista muodostunut toistaiseksi, ja jos muodostuu se on hei hei.

Mä olen samaa mieltä, että eniten räyhää nämä, jotka eivät sitten okein olet sinut niiten omien ratkaisujen kanssa. Me olemme aina tehneet päätksöset lasten hoitoon viemisestä/kotona olemisesta sen pohjalta, mikä sopii perheellemme ja miten vanhemmat jaksavat. Eikä minua ole juurikaan kiinnostaneet, tekeekö muut eri tavalla vai ei. Ei ainakaan niin paljon, että pitäisi siitä jupsema mennä

 

Tässä ketjussa oli nimenomaan tarkoitus kysyä töissäkäyviltä että miksi tuomitsette virikelasten äidit, kun omat kullannuppunne ovat päivässä paljon enemmän hoidossa kuin moni virike lapsi? Ketään en tuominnut, jokainen tekee omat valintansa. Me ollaan valittu hoitomuoto näin ja ollaan siihen tyytyväisiä. En vaan ymmärrä virikelasten vanhempien mollaamista jos asia ajatellaan lasten kannalta. Tietenkin minä itse kotiäitina ja lasten kanssa työtä tekevänä kannatan kotihoitoa ja se saa myös näkyä omista mielipiteistäni. Nyt ei kuitenkaan ollut tarkoitus tuomita vaan ihmetellä, että miksi virikehoito on se paha juttu mutta muu hoito ei ??

No ymmärrätkö eroa työssäkäyvän ja virikelapsen äidin välillä? Minne se lapsi sinun mielestäsi pitäisi laittaa äidin työssäolon ajaksi jos ei hoitoon? Mä en itse tuomitse kumpaakaan, mutta sinä oikeasti tuomitset myös töissäkäyvät äidit? Entäs isät? Koko perhe vaan kotiin lasten kanssa tuilla elämään?

 

Minkä takia yleistetään että lapset ovat kauan hoidossa? Meillä mentiin 10 kk ikäisenä hoitoon ja isä vei noin 8.30 ja minä hain 15.00 eli lapsi oli 6,5 tuntia hoidossa, josta hän nukkui päikkäreitä 12-15.00 eli hoitoaikaa oli ruhtinaalliset 3,5 tuntia päivässä.

 

[QUOTE="mmmm";26002236]No niinpä. Etenkin kun muiden työssäkäynti mahdollistaa näiden kotiinjäännin. Jos kaikki jäisivät kotiin, niin kuka maksaisi ne verorahat, joilla noi tuet kustannetaan?[/QUOTE]

Heh, jos minä ja mies maksamme kahdesta palkasta yhteiskunnalle veroja joka kuukausi, molemmat n. 40 vuotta. Niin eiköhän ole ihan oikeus olla kotona se muutama vuosi. Lapsen ollessa pieni ajattelemme lasta emmekä yhteiskuntaa. Meillä on molemmilla vakipaikat töissä eli emme makaa kotona

 

Minusta ap otti esille tärkeän asian. Tälläkin palstalla on usein haukuttu virikelasten vanhempia. Itse olen ollut töissä päiväkodissa ja omia lapsia en sinne halua laittaa. sanoisin, että meillä lapset saavat enemmän virikkeitä kuin mitä saisivat päiväkodissa. Meillä siinämielessä hyvä tilanne, että jo asuntolainaa ottaessa mietitiin se, että laina pitää pystyä maksamaan yhden tuloilla. Meillä miehen toive on, että hoidan lapset kotona siihen asti, että menevät kouluun ja hän on sen valmis rahoittamaan. Meillä isommat lapset käyvät srk:n kerhossa ja koko perheenä käydään kerhoissa pari kolme kertaa viikossa, joten lapset (4kpl) pääsevät opettelemaan ryhmässä toimimista. Tuttava piirissä on useampikin perhe, jotka ovat laittaneet lapsen hoitoon alle 1v ja pitkiä päiviä ovat olleet hoidossa. Nyt ovat jo kouluikäisiä ja ei niihin vanhempiin kovin läheiset välit ole.

 

Asuntolainan voi myös laittaa lyhennysvapaalle, kuten me tehtiin. Moni ei tätä halua koska laina-aika pitenee. Meille se muutama vuosi oli yks ja sama koska haluttiin hoitaa kotona.

TEIDÄN lainan pystyi laittamaan koroille, kaikkia lainoja ei niin vain pystykään, lainaehtojakin on erilaisia

 

Mutta sinunkin velvollisuutesi on miettiä, teetkö lapsen kannalta oikein. Lapsi vaatii omaa vanhempaa kaikkein eniten ensimmäisinä elinvuosina. Jos sitä ei hänelle suoda, hänellä pitäisi olla edes oikeus inhimillisempään varhaiskasvatukseen.

Minä en kadu mitään. Nyt kun lapsi vaihtoi meistä riippumattomista syistä toiseen päiväkotiin (joka ihan jees sekin), ymmärsin todella kuinka ihanaa hoitoa hän nelivuotiaaksi sai.

Ja vaikka töissä kävimmekin ja käymme edelleenkin, emme kyllä lasta mitenkään hylänneet. Ihme ajattelua, että vain 24/7 kylki kyljessä kyyhöttäminen olisi oikeaa lapsen kanssa olemista.

 

Tässä ketjussa oli nimenomaan tarkoitus kysyä töissäkäyviltä että miksi tuomitsette virikelasten äidit, kun omat kullannuppunne ovat päivässä paljon enemmän hoidossa kuin moni virike lapsi? Ketään en tuominnut, jokainen tekee omat valintansa. Me ollaan valittu hoitomuoto näin ja ollaan siihen tyytyväisiä. En vaan ymmärrä virikelasten vanhempien mollaamista jos asia ajatellaan lasten kannalta. Tietenkin minä itse kotiäitina ja lasten kanssa työtä tekevänä kannatan kotihoitoa ja se saa myös näkyä omista mielipiteistäni. Nyt ei kuitenkaan ollut tarkoitus tuomita vaan ihmetellä, että miksi virikehoito on se paha juttu mutta muu hoito ei ??

Minusta on sinäänsä kummallista, että jos kerran työskentelet lasten kanssa, niin alta 3veen virikehoito on sinusta hyvä juttu?? Vaikka silloin vanhempi on tehnyt jo valinnan olla kotona, mutta lapsi siltikin hoidossa?

Jos äiti ja isä on molemmat töissä, niin lapset menee hoitoon. Jopa se 1vee. Ja aina ei ole se töihin lähdön syy siinä, että pitäisi pitää kovaa elämäntasoa yllä ja haalia rahaa ovista ja ikkunoista. Kaikki eivät vaan jaksaa kotivanhempina.... Onko sinusta tosiaan parempi, että lapsen kanssa on kyllästynyt, tylsistynyt, masentunut äiti, joka on kyllä kotona mutta ei vältämättä juurikaan läsnä?
Itse lähdin töihin, kun eka oli 2,5v ja kuopus 11kk. Onneksi mies halusi jäädä hoitovapaalle, muuten lapset olisivat menneet hoitoon. Olin silloin väsymyksestä sekaisin ja masentunut, jos olisin jatkannut kotona, niin seuraava vaihe olisi ollut pilleripurkki ja pehmustettu huone. Ei minusta mitenkään kovin kiva lapsillekaan, vaikka itsekkäästi töihin lähdinkin.

Nyt olen kolmannen kanssa kotona, hän on 1,5vee. Menee hoitoon syksyllä, kun täyttää kaksi. Nyt alkaa itsestään jo tuntumaan, että on mukavaa lähteä töihin Eli minä en selvästikään jaksaa olla kotona kun sen parisen vuotta kerralla.

Eli annetaan jokaisen tehdä ne omat ratkaisuunsa. Ja ollaan itse onnellisia, jos itsellään on mahdollisuus mieluisiin ratkaisuihin

 

Meillä alle 2v lapsi on hoidossa ja molemmat vanhemmat ollaan töissä. Tosin työvuorot menee niin, että lapsi on huhtikuussa hoidossa vain viitenä päivänä, eikä muinakaan kuukausina ole yli 8 hoitopäivää ollut. Mies saa n.3000e kk ja minä yli 2000e kk.

 

Juu syitä on monia ja ne ovat hyväksyttäviä. Minun mielestäni koti on paras paikka. Jos toinen vanhempi on hermoraunio kotona niin useimmiten kuvioissa on se isäkin joka voi hoitaa kotona. Ei hoitoon meno ole huono ratkaisu jos siihen kaikki ovat tyytyväisiä mutta lapsen kannalta ajatellen koti olisi varmast ise ihanne ympäristö, aika surullista jos näin ei ole. Mitä vähemmän hoitopäiviä sen parempi tietysti. Ihanne tilanne tuollainen, jos lapsi on muutaman päivän hoidossa ja raha tilanne pysyy sillä hyvänä.

Tällä palstalla haukutaan aina virikelasten vanhempia ja sen takia lähdin ihmetellen kirjoittamaan aloitusta, aihe karkasikin minun valintoihin ja siihen miten kukakin tekee ja onko se oikein. En vain ymmärrä vaahtoamista virikelasten vanhemmista jos itsekin on laittanut lapsensa hoitoon. Silloinhan se on lapsen kannalta ihan sama. Päivähoidossa työtä tehneenä: eivät ne lapset siellä keskustele kuka on minkäkin takia hoidossa. Kaikki ovat hoidossa ja piste. On selvää, että voi olla ns. kotona hoitavien mielipiteet vs. hoidossa olevien mielipiteet mutta eikös virikelapsen ja työssäkäyvän lapsen tilanne ole loppupeleissä ihan sama (paitsi virike lapsi on yleensä paljon lyhyempiä päiviä hoidossa kuin työssäkäyvän lapsi) ?

 

Tähän ap:n jälkimmäiseen kyssäriin, että mä henk koht kyllä tuomitsen virikehoidon sillon kun siihen ei oo pätevää tarvetta kuten se, että kyseessä on erityislapsi jonka hoito ehkä on raskasta/joka erityisyytensä takia tarvii normi enemmän harjotusta tms, tai että kyseessä on vanhemman tai vanhempien sairaus (mt ongelmat, syöpä tms vakava asia) tai jos perhe asuu jossain korvessa niin että sille lapselle ei ihan oikeesti oo mitään seuraa kymmenen kilsan säteellä. Mutta se, että lapsi laitetaan virikehoitoon sen takia että äiti saa maata kotona ja surffata netissä, se ei vaan mee mun päähäni enkä tule koskaan hyväksymään sitä. Ainakin meidän kaupungissa suurin osa lapsista on virikehoidossa vain sen takia että kotona olevat äidit ei jaksa nosta persettään sohvasta ja lähteä lapsen kanssa hankkimaan niitä kuuluisia virikkeitä. Ja ihan laiskuutta se vaan on. Mun mielestä päiväkoti on vain työssäkäyvien lapsia varten ja muille pitäis keksiä muita keinoja saada niitä virikkeitä. Ja kun se pieni lapsi ei ees tarvii mitään virikkeitä normi arkea enempää, siitä kasvaa ihan hyvä ihminen vaikkei se elä jossain viriketulvan keskellä.

 

Minua ihmetyttää se, että heti kun lapsi täyttää sen maagisen 3 v siitä tuleekin täysin tarhauskelpoinen yhdessä yössä. Usein vielä niin, että äitykkä on uuden vauvan kanssa kotona. Meidänkin lasten pk-ryhmässä tällaisia lapsia on varmaan kolmasosa.

 

Juu syitä on monia ja ne ovat hyväksyttäviä. Minun mielestäni koti on paras paikka. Jos toinen vanhempi on hermoraunio kotona niin useimmiten kuvioissa on se isäkin joka voi hoitaa kotona. Ei hoitoon meno ole huono ratkaisu jos siihen kaikki ovat tyytyväisiä mutta lapsen kannalta ajatellen koti olisi varmast ise ihanne ympäristö, aika surullista jos näin ei ole. Mitä vähemmän hoitopäiviä sen parempi tietysti. Ihanne tilanne tuollainen, jos lapsi on muutaman päivän hoidossa ja raha tilanne pysyy sillä hyvänä.

Tällä palstalla haukutaan aina virikelasten vanhempia ja sen takia lähdin ihmetellen kirjoittamaan aloitusta, aihe karkasikin minun valintoihin ja siihen miten kukakin tekee ja onko se oikein. En vain ymmärrä vaahtoamista virikelasten vanhemmista jos itsekin on laittanut lapsensa hoitoon. Silloinhan se on lapsen kannalta ihan sama. Päivähoidossa työtä tehneenä: eivät ne lapset siellä keskustele kuka on minkäkin takia hoidossa. Kaikki ovat hoidossa ja piste. On selvää, että voi olla ns. kotona hoitavien mielipiteet vs. hoidossa olevien mielipiteet mutta eikös virikelapsen ja työssäkäyvän lapsen tilanne ole loppupeleissä ihan sama (paitsi virike lapsi on yleensä paljon lyhyempiä päiviä hoidossa kuin työssäkäyvän lapsi) ?

Mun mielestä virikelapsi ja työssäkäyvän hoidossa oleva lapsi on ihan eri asia. Virikelapsella on yleensä se äiti sielä kotona jonka tehtävä on järkätä lapsilleen ne virikkeet eikä sysätä sitä päivähoidon tehtäväksi ja verorahoilla maksettavaksi.

 

Tässä ketjussa oli nimenomaan tarkoitus kysyä töissäkäyviltä että miksi tuomitsette virikelasten äidit, kun omat kullannuppunne ovat päivässä paljon enemmän hoidossa kuin moni virike lapsi? Ketään en tuominnut, jokainen tekee omat valintansa. Me ollaan valittu hoitomuoto näin ja ollaan siihen tyytyväisiä. En vaan ymmärrä virikelasten vanhempien mollaamista jos asia ajatellaan lasten kannalta. Tietenkin minä itse kotiäitina ja lasten kanssa työtä tekevänä kannatan kotihoitoa ja se saa myös näkyä omista mielipiteistäni. Nyt ei kuitenkaan ollut tarkoitus tuomita vaan ihmetellä, että miksi virikehoito on se paha juttu mutta muu hoito ei ??

Koko ketjua en jaksanut lukea, mutta aloituksessa ei ollut kyse virikelapsien tuomitsemisesta. Mielestäni on hieman eri, jos vanhemmat ovat töissä ja lapset hoidossa KUIN että vanhemmat ovat kotona (tai toinen ainakin) ja lapsi on hoidossa. Käsittääkseni nuo virikehoitolapset ovat yli kolme vuotiaita, ainakin harvemmin alle 3v. Sinähän tuomitsit aloituksessa työn vuoksi hoitoon "laitetut" lapset.