Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Vauvat ja taaperot
Alle 1-vuotiaiden lasten vanhempien ero
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="eronneen kokemuksia, post: 33269310"]</p><p>Minä ja mieheni aloimme seurustelemaan 20-vuotiaina. Elämä sujui hyvin, ei riidelty ikinä, arjen suhteen elämä meni tosi mallikkaasti (mies hoiti esimerkillisesti ja oma-aloitteisesti siivousta, kaupassakäyntiä jne). Tiesin kyllä, ettei tämä suhde ollut kummankaan puolelta mitään suurta rakkautta, mutta parempaakaan en varmaan olisi saanut. Tajusin kyllä, että lapsen haluan ehdottomasti.</p><p></p><p>Rakastin vauvaa alusta asti jo raskausaikana. Vauva oli syntyessään tosi kaunis ja olin ihan pakahtua siitä rakkaudesta. Kuitenkin synnytyksen jälkeinen raadollinen elämä oli aika kauheaa: vertavuotavaa kipeää alapäätä, imettämisestä kipeät rinnat, nälkäänsä ja vatsavaivoja karjuva vauva, mieli sekaisin onnesta ja kurjuudesta, mies sähläämässä kuin puusta pudonnut zombie.</p><p></p><p>Jouduin käymään mielessäni hirmuiset myllerrykset, jotta asiat asettuivat oikeisiin uomiinsa. Halusin täydelliselle lapselleni olla täydellinen äiti. Kuitenkin yövalvomiset (vauva herätti 1-3 tunnin välein ekat puoli vuotta) ja tukiverkoston puute jo yksistään olisivat tehneet kenestä tahansa masentuneen. Mies vonkasi koko ajan seksiä ja minä taas olin naiseuteni kanssa jotenkin hukassa. Olin kaveripiirini eka vauvansaaja, joten minulla ei ollut ketään kaveria jakamassa arkipäivien kurjuutta. Itkin vain kotona vauva sylissäni hartiat krampissa. Olisin kaivannut tukea mieheltä ja hän ei kyennyt seksinpuutteessaan tarjoamaan minulle tukeaan.</p><p></p><p>Harkitsin vakavasti eroa jo 2-3 kk:n kuluttua synnytyksestä. Tajusin kuitenkin, että haluan myös toisen lapsen ja että ilman miehen kodinhoitoapua en välttämättä selviä hengissä vauvan pätkäunien vuoksi. Pelkäsin, että masennuksen tapainen alakulo + univelka voisivat jopa aiheuttaa halun tehdä jotain pahaa itselleni ja vauvalle. Nyt jälkikäteen tajuan, että olisin tarvinnut apua eli omaa aikaa päivittäin sekä mahdollisuuden nukkua univelkoja pois.</p><p></p><p>Meillä ongelmana oli se, ettemme osanneet riidellä. Kaikki lakaistiin maton alle. Nyt ekaa kertaa kun oli ongelmia, ne olivat niin isoja, etten uskaltanut puhua niistä mitään. Ainoastaan päiväkirjaan kirjotin mustia ajatuksiani. Ajattelin, että ollaan nyt vain hiljaa ja annetaan ajan kulua.</p><p></p><p>Mitä enemmän tukahdutin tunteitani, sitä pahemmalta tuntui. Tokan lapsen jälkeen olin jo täysin valmis eroon. Kun kuopus alkoi olla isompi (osasi syödä itse, osasi käydä potalla), hain eroa. Kävimme parisuhdeterapiassa, josta oli hirveästi apua. Opimme ekaa kertaa keskustelemaan ja terapeutti ohjasi keskustelua eteenpäin, jolloin saimme vastauksia kysymyksiin emmekä jääneet inttämään ja pyörimään kehää. Terapia tuli kuitenkin liian myöhään. Tunteet olivat jo kuolleet enkä enää halunnut miestä millään tavoin. Vihasin hänen kosketustaan ja seksi ällötti. Tajusin, että hyvä isä ansaitsee toisenlaisen vaimon.</p><p></p><p>Nyt olemme eronneet. Olisin halunnut puhua asiat loppuun asti selväksi, mutta mies löysi heti uuden naisen. Miehellä on jo uusi vauva vaimonsa kanssa.</p><p></p><p>Oma elämäni on helpompaa nyt. Asun lähellä eksää. Lapset ovat meillä vuoroviikoin. Joka toinen viikko siis nautin lasten kanssa olemisesta ja joka toinen viikko keskityn itseeni (teen ylitöitä, tapaan kavereitani, harrastan). Toki olisi ihanaa, että rinnalla olisi joku, joka jakaisi elämän ilot ja surut kanssani, mutta jos vastakkain ovat huono parisuhde tai yksinolo, niin mieluummin se yksinolo. Tajuan toki selkeästi, etten ole mikään "päävoitto" miesmarkkinoilla, koska minulla on kaksi lasta. Rahaakaan ei liiemmin ole, koska asuntolaina + asumiskulut syövät lähes puolet nettotuloista. Tosin nyt olen vastuussa vain itselleni ja se on vapauttavaa.</p><p></p><p>P.S. Monen mielestä parisuhteen laatuaikaa on seksi tai tv:n katselu. Ihan kivoja molemmat, mutta missä on keskinäinen keskustelu? Telkkarin katselulle parempi vaihtoehto olisi vaikka hieroa toisiansa ja käydä koko perheen kanssa kävelyllä iltaisin. Lasten viilettäessä pulkkamäessä voi siinä sivussa herätellä toisen ajatuksia ja itsekin saa raitista ilmaa.</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="eronneen kokemuksia, post: 33269310"] Minä ja mieheni aloimme seurustelemaan 20-vuotiaina. Elämä sujui hyvin, ei riidelty ikinä, arjen suhteen elämä meni tosi mallikkaasti (mies hoiti esimerkillisesti ja oma-aloitteisesti siivousta, kaupassakäyntiä jne). Tiesin kyllä, ettei tämä suhde ollut kummankaan puolelta mitään suurta rakkautta, mutta parempaakaan en varmaan olisi saanut. Tajusin kyllä, että lapsen haluan ehdottomasti. Rakastin vauvaa alusta asti jo raskausaikana. Vauva oli syntyessään tosi kaunis ja olin ihan pakahtua siitä rakkaudesta. Kuitenkin synnytyksen jälkeinen raadollinen elämä oli aika kauheaa: vertavuotavaa kipeää alapäätä, imettämisestä kipeät rinnat, nälkäänsä ja vatsavaivoja karjuva vauva, mieli sekaisin onnesta ja kurjuudesta, mies sähläämässä kuin puusta pudonnut zombie. Jouduin käymään mielessäni hirmuiset myllerrykset, jotta asiat asettuivat oikeisiin uomiinsa. Halusin täydelliselle lapselleni olla täydellinen äiti. Kuitenkin yövalvomiset (vauva herätti 1-3 tunnin välein ekat puoli vuotta) ja tukiverkoston puute jo yksistään olisivat tehneet kenestä tahansa masentuneen. Mies vonkasi koko ajan seksiä ja minä taas olin naiseuteni kanssa jotenkin hukassa. Olin kaveripiirini eka vauvansaaja, joten minulla ei ollut ketään kaveria jakamassa arkipäivien kurjuutta. Itkin vain kotona vauva sylissäni hartiat krampissa. Olisin kaivannut tukea mieheltä ja hän ei kyennyt seksinpuutteessaan tarjoamaan minulle tukeaan. Harkitsin vakavasti eroa jo 2-3 kk:n kuluttua synnytyksestä. Tajusin kuitenkin, että haluan myös toisen lapsen ja että ilman miehen kodinhoitoapua en välttämättä selviä hengissä vauvan pätkäunien vuoksi. Pelkäsin, että masennuksen tapainen alakulo + univelka voisivat jopa aiheuttaa halun tehdä jotain pahaa itselleni ja vauvalle. Nyt jälkikäteen tajuan, että olisin tarvinnut apua eli omaa aikaa päivittäin sekä mahdollisuuden nukkua univelkoja pois. Meillä ongelmana oli se, ettemme osanneet riidellä. Kaikki lakaistiin maton alle. Nyt ekaa kertaa kun oli ongelmia, ne olivat niin isoja, etten uskaltanut puhua niistä mitään. Ainoastaan päiväkirjaan kirjotin mustia ajatuksiani. Ajattelin, että ollaan nyt vain hiljaa ja annetaan ajan kulua. Mitä enemmän tukahdutin tunteitani, sitä pahemmalta tuntui. Tokan lapsen jälkeen olin jo täysin valmis eroon. Kun kuopus alkoi olla isompi (osasi syödä itse, osasi käydä potalla), hain eroa. Kävimme parisuhdeterapiassa, josta oli hirveästi apua. Opimme ekaa kertaa keskustelemaan ja terapeutti ohjasi keskustelua eteenpäin, jolloin saimme vastauksia kysymyksiin emmekä jääneet inttämään ja pyörimään kehää. Terapia tuli kuitenkin liian myöhään. Tunteet olivat jo kuolleet enkä enää halunnut miestä millään tavoin. Vihasin hänen kosketustaan ja seksi ällötti. Tajusin, että hyvä isä ansaitsee toisenlaisen vaimon. Nyt olemme eronneet. Olisin halunnut puhua asiat loppuun asti selväksi, mutta mies löysi heti uuden naisen. Miehellä on jo uusi vauva vaimonsa kanssa. Oma elämäni on helpompaa nyt. Asun lähellä eksää. Lapset ovat meillä vuoroviikoin. Joka toinen viikko siis nautin lasten kanssa olemisesta ja joka toinen viikko keskityn itseeni (teen ylitöitä, tapaan kavereitani, harrastan). Toki olisi ihanaa, että rinnalla olisi joku, joka jakaisi elämän ilot ja surut kanssani, mutta jos vastakkain ovat huono parisuhde tai yksinolo, niin mieluummin se yksinolo. Tajuan toki selkeästi, etten ole mikään "päävoitto" miesmarkkinoilla, koska minulla on kaksi lasta. Rahaakaan ei liiemmin ole, koska asuntolaina + asumiskulut syövät lähes puolet nettotuloista. Tosin nyt olen vastuussa vain itselleni ja se on vapauttavaa. P.S. Monen mielestä parisuhteen laatuaikaa on seksi tai tv:n katselu. Ihan kivoja molemmat, mutta missä on keskinäinen keskustelu? Telkkarin katselulle parempi vaihtoehto olisi vaikka hieroa toisiansa ja käydä koko perheen kanssa kävelyllä iltaisin. Lasten viilettäessä pulkkamäessä voi siinä sivussa herätellä toisen ajatuksia ja itsekin saa raitista ilmaa. [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kuinka monta sanaa on lauseessa: "Tupenrapinat"
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
Mitä Marin söi aamiaiseksi vuoden aikana kun käytti yli 10000 euroa rahaa siihen?
49 min sitten
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
2.
Orpo: hallitus lisää maahanmuuttoa
55 min sitten
vierailija
3 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Mökin kulut
Tänään 15:33
vierailija
4 Viestiä
Aihe vapaa
4.
Orpo hoitaa hallituksen ulkopoliittisen linjan kuntoon vasta, kun Ukrainan ja Venäjän välinen sota päättyy
Tänään 15:12
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
5.
Miksei Sanna Marin käynyt itse kaupassa?
Tänään 15:10
vierailija
4 Viestiä
Aihe vapaa
6.
Muistatteko Sannan tissibileet Kesärannassa?
Tänään 15:07
vierailija
5 Viestiä
Aihe vapaa
7.
Sanna Marinin mielestä korona-varovaisuus oli "spektaakkelia"
Tänään 15:06
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
8.
Ulkomaita myöten on ihmetelty, mitä on tapahtunut Sanna Marinille
Tänään 15:05
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
"Nykyisten 50–60-vuotiaiden suomalaisten elämä mullistuu seuraavan kymmenen vuoden kuluessa, arvioi Varman toimitusjohtaja Risto Murto."
Started by vierailija
Sunnuntai klo 11:18
Luettu: 2K
Aihe vapaa
2.
Puhemies Jussi Halla-aho: ”Elokapina saa varsin vapaasti ja seuraamuksitta terrorisoida yhteiskuntaa”
Started by vierailija
Keskiviikko klo 10:14
Luettu: 1K
Aihe vapaa
3.
Stubb antaa huutia Taviolle
Started by vierailija
Tiistai klo 07:39
Luettu: 878
Aihe vapaa
4.
Hallitusohjelma kääntää uuden lehden suomalaisessa sosiaalipolitiikassa: työvelvoite
Started by vierailija
Sunnuntai klo 15:43
Luettu: 874
Aihe vapaa
5.
Purra hekumoi lapsilisän poistolla
Started by vierailija
Torstai klo 17:55
Luettu: 864
Aihe vapaa
6.
Mikä olisi hyvä kello armeijaan?
Started by vierailija
Sunnuntai klo 17:40
Luettu: 724
Aihe vapaa
7.
Maailmankaikkeus napsautti. Ja lujaa!
Started by -roosaruusa-
Torstai klo 09:31
Luettu: 684
Aihe vapaa
8.
Mikko tallensi seksin älykellolla – audio pelasti miehen, kun poliisi aloitti raiskaustutkinnan
Started by vierailija
Sunnuntai klo 22:00
Luettu: 663
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
Onko vielä ex jäseniä...
Latest: ona
1 min sitten
Aihe vapaa
2.
Muistatteko Sannan tissibileet Kesärannassa?
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
3.
"Ministeri Tavio ei aio pyörtää päätöstään – Ps tukee seksuaalivähemmistöjä ”vastustamalla islamisaatiota”, hän sanoo"
Latest: vierailija
4 min sitten
Aihe vapaa
4.
SDP:stä tyrmätään perintöveron poistaminen – ”progressiota olisi varaa lisätä”
Latest: vierailija
5 min sitten
Aihe vapaa
5.
Keskustan mukaan Suomessa kasvavat nyt vain työttömyys, velka ja veroprosentit.
Latest: vierailija
6 min sitten
Aihe vapaa
6.
K/B-komposti
Latest: vierailija
8 min sitten
Aihe vapaa
7.
Gallup: Sanna Marin ylivoimaisesti tämän vuosituhannen suosituin pääministeri
Latest: vierailija
8 min sitten
Aihe vapaa
8.
Onnenarpa ja Janne Antin
Latest: vierailija
10 min sitten
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Vauvat ja taaperot
Alle 1-vuotiaiden lasten vanhempien ero
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu