Alkuraskaus

Tein liuskatestiä useimman ja näytti haaleta toista viivaa. Eilen tein digitaalisen testin jä naytti RASKAANA ja viikot 1-2.
Tosi alussa siis mut ihana olo.

Pelko on vaan suuri 9/2010 tuli keskenmeno ja siitä pelko jos tämäkin menee.

Onko teillä tuntunu aivastaessanne kivulias vihlasu? Mulla tänään sohvalla kun makasin niin oikealla puolella. Mitä se tarkoittaa?

Yksityiselle lääkärille otin heti yhteyttä mutta ultraa vasta kun viikot 6-8 menny eli 2,5 viikon päästä.

Lääkärithän katsoo raskauden viimeisistä menkoista kun testi ilmoittaa hedelmöitymisestä ne viikot.

Kertokaa omia olotiloja, tuntemuksia, ajatuksia alkuraskaudesta kun teillä edellinen on ollu keskenmeno.

 

Onnea plussasta!

Repäisykivut aivastaessa eivät ole vaarallisia vaan päinvastoin normaalia. Se johtuu kohdun kasvamisesta. Tai siis siitä että se valmistautuu kasvamaan. Ei siis huolta tästä.

Itsellä on ollut kans keskenmenoo ja viimeisin oli kohdunulkoinen. Toki se pelottaa mutta olen jo ylittänyt ne viikot joilla km edellisillä kerroilla tuli niin nyt olen paljon huojentuneempi Et voi kyllä keskenmenoa ehkäistä juurikaan, se tulee jos tulee. Mutta oma stressaaminen asiasta ei kyllä auta asiaa. Yritä siis luottaa siihen että luonto hoitaa raskauden kyllä loppuun asti jos alkio on vain kehittymiskykyinen.

Tekayn sivuilta luin että raskausviikoilla 3-5 selviytymismahdollisuus loppuraskauteen on 80% ja rv 6-9 se on jo 96%. Joten luottoa kai sitä vaan pitää olla

Onnea odotukseen

Ruutinen ja Morri 9+3

 

Niin vaikeaa kuin se onkin, on vain pakko asennoitua niin, että jos se menee kesken, et voi sitä estää ja koittaa rentoutua sen asian suhteen mahdollisimman paljon. Pitää koittaa oppia ajattelemaan, että siitä keskenmenon stressaamisesta ei ole kuin haittaa vauvallekaan.

Mun eka oli tuulimuna, tokan vuotelin niin paljon, etten todellakaan uskaltanut luottaa raskauden jatkuvan. Tämä kolmas on vasta ollut ns. normaali raskaus, vaikka kyllä tätäkin alkuun sai miettiä, oonko ees raskaana, kun ei viivat testissä lähteny vahvistumaan eikä oireitakaan meinannut tulla.

Mutta päivä kerrallaan ja niin edelleen, vaikka se kliseetä onkin. Tosta tokasta raskaudesta, vuodoista, myöhemmistä ennenaikaisista suppareista ja kaikista muista huolimatta meille syntyi tyttö, samoin tästä tokasta pitäsi ihan lähipäivinä putkahtaa poitsukka.

Mun kokemuksella kaikenlaiset kivut ja juilinnat, jopa vuodot on hyvin tavallisia, jopa ihan normaaleja ihan joka raskaudessa. Joillain niitä ei ole, mutta se ei sano, että niilläkään, joilla niitä on, on mitään hätää. Jokaisen kroppa vaan reagoi raskauteen eri tavalla, jopa joka raskauden osalla. Ekasta en voinut tehdä mitään lähes koko raskauden aikana, tässä taas ei ole ollut ongelman hiventäkään ja olen mennyt lähes loppuun saakka, kuten normaalistikin.

Tsemppiä ja rentoa mieltä!

Kärppä ja toukkis 39+5

 

Kävin tänään ihan muissa asioissa lääkärissä ja kysyin sit samalla alkuraskaudesta. Tosiaan nuo mun "kivut" on normaalia. Ihanan positiivinen oli lääkäri Laittoi kaksi lähetettä verikokeeseen jotta nähdään nouseeko arvot normaalisti. Kerroin, että pelko keskenmenosta on suuri.

Mulla tulee nyt ylihuomenna viides viikko Viimeksi keskenmeno tuli viikolla 6

Päivä kerrallaan mennään ja ollaan toivekkaita jotta kaikki menisi hyvin ja syksyllä olisi vauva meidän perheessä ja esikoinen saisi pikkusiskon

 

tai pikkuvelin