alkuraskauden pelot ja toiveet

Miten te muut olette selvinneet? mulla on viikkoja nyt 5+1. en tiedä miten selviän järjissäni tonne 12 viikkoon ettei tarvi enää pelätä keskenmenoa. se on kokoajan mielessä. jokainen nippaus kohdussa, ja pelästyn. :'( äsken menin vielä lukeen tota keskenmeno palstaa, itkuhan siinä tuli. mulla on yksi ihan alkuraskauden keskenmeno ollut, sen jälkeen onnistunut raskaus.

 

:attn: eikö kukaan ole ollut vastaavassa tilanteessa :'(

 

Keskenmenoa pelkäsin alussa. Sitten ennenaikaista synnytystä. Ja sitten oikeaa synnytystä. Ja koko aika sitä, että jos lapsi kuolee kohtuun. Tai että synnytys alkaa yhtäkkiä ja on joku syöksysynnytys. Mun raskausaikani olivat täynnä pelkoja, ja olivat henkisesti varsin raskaita aikoja, enkä raskauksista ole koskaan nauttinut. Sitten kun olen saanut vauvan pois kohdusta, on alkanut mun nauttiminen ja täysillä eläminen. Mutta raskausajat olivat kamalia.

Nelosta odottaessa pääsin alkuraskauden peloista kuin koira veräjästä, kun raskaus selvisi vasta puolessa välissä. Mutta siihen sitten taas liittyi muita pelkoja...