(Alku)raskaus ja tupakointi

[Tupakoiva eilen plussannut]

Hei!

Kuinka moni teistä tupakoi raskaana ollessakin?

Minä eilen plussasin (rv6) ja aina olen ajatellut että lopetan kuin seinään kun raskaaksi tulen mutta eipä se olekkaan niin helppoa.. Tupakkaa tekee enemmän vaan mieli kun ajattelen koko ajan että en saisi polttaa..
Miten tässä nyt saisi itsensä lopettamaan tai edes radikaalisti vähentämään??

 

[Huisi hippu]

siis minä en tupakoi tässäkään elämässä (ei raskauksia) niin miksi tupakoisisin kun olen raskaana. en tekis sitä mun keuhkoille. ei ole kivan kuulosia ne vanhukset joilla keuhkoahtaumatauti ja astma.

 

[pier]

Jos et nyt lopeta niin pilaat vauvasi elämää jo heti ensimetreillä! Mieluummin minä kärsisin vieroitusoireista kuin antaisin vauvan kärsiä kun hän syntyy. Nyt hop, hop, lukemaan faktatietoa raskausajan tupakoinnista niin ei tee enää mieli!!!!

 

[erratic]

No ei kannata polttaa raskaana ollessa. Googleta vaikka smoking tai tobacco + pregnancy/placenta/fetus. Sieltä löytyy aika paljon kannustinta lopettamiseen. Jos tupakoit raskaana ollessa, niin siirrät sen tupakoinnin "lopettamisen" eli nikkikset vauvallesi kun hän syntyy.

 

[Leena harmaana]

Kun mä ekan kerran plussasin joulukuussa, menin polttamaan suuresti nautiskellen viimeisen röökini. Se raskaus oli kuitenkin vain kemiallinen, joten tupakointi jatkui vielä samalla viikolla. Uudenvuodenlupauksena päätin sitten lopettaa tupakoinnin, kun en halunnut jäädä kavereille kiinni vauva-aikeista. Nyt oon ollu reilu neljä kuukautta polttamatta. Yllättävän helppoa se oli. Välillä olin pari kuukautta taas raskaanakin. Raskauden aikana tupakka haisi ihan kammottavan pahalta. En voinut seistä mieheni lähellä jos hän sauhutteli. Silloin ei siis tehnyt mieli, mutta sen jälkeen on taas välillä kuumottanut miehen röökit kun pitää niitä kotona tossa eteisen pöydällä. Vielä en ole sortunut.
Toki tiedän myös monia, jotka polttaa läpi koko raskauden.

 

[erratic]

No ei kannata polttaa raskaana ollessa. Googleta vaikka smoking tai tobacco + pregnancy/placenta/fetus. Sieltä löytyy aika paljon kannustinta lopettamiseen. Jos tupakoit raskaana ollessa, niin siirrät sen tupakoinnin "lopettamisen" eli nikkikset vauvallesi kun hän syntyy.

Puhumattakaan siis hapenpuutteesta, haitallisista aineista jotka siirtyy sikiöön kun tupakoit. Altistaa keskenmenoille, ennenaikaiselle synnytykselle, pienipainoisuudelle, sikiön kehityshäiriöille, ja vaikka mitä.

 

["vieras"]

Teet sen valinnan mielessäsi, sitten seuraa viikon kahden taistelu vieroitusoireita vastaan, joista suurin osa henkistä laatua, sitten alkaa helpottamaan. Jos hyvin käy, raskausoireet vie loputkin himot tupakkaan. Kyllä pystyt siihen, monet muutkin on pystyneet.

 

[hyvinharmaa:(]

kerron sulle oman tarinani,jos se auttais sua lopettamaan. Eli mulla oli sama ajatus,kun vaan tuun raskaaksi, en enää polta ainuttakaan. No testiin sain lopulta toivotun ja odotetun plussan mutta lopetus ei ollutkaan niin helppoa. Positiivisen raskaustestin jälkeen jokaikinen tupakka tuotti tuskaa mutta aina vaan poltin...Kun en loppuraskaudessakaan ollut saanut lopetettua vaan tupakanhimo vaan koveni(mikä on muuten tieteellisesti todistettu että loppua kohden tarve kasvaa),olin jo ihan väsynyt ja stressaantunut enkä ollut varsinaisesti nauttinut koko raskaudesta tupakan lopettamis-stressin takia. Voin sanoa että niin toivottu kuin lapsi olikin en minkään netistä löydettyjen kauhutekstien/-kuvien takia siltikään pystynyt lopettamaan. :,( Lopulta koitti synnytyksen aika ja 4kg ihana poikavauva syntyi <3 hänellä oli lieviä(onneksi)vieroitusoireita,koska olin lopussa saanut väennettyä radikaalisti. Tuskat eivät toki loppuneet siihen että sainkin täysin terveen lapsen vaan sen jälkeen kaikki pelko vasta todellisuudessa alkoi. Esikoisen syntymästä on lähes 6 vuotta ja voin rehellisesti sanoa ettei päivääkään ole kulunut ettenkö olisi pelännyt rakkaan poikani terveyden puolesta. Mitään vakavempaa ei ole toistaiseksi tapahtunut ja 2 pikkusisarusta poika saanut, mutten usko että pelko koskaan häviää,vaikka onkin vähentynyt vuosien varrella. Kenellekään en samaa syyllisyydentuntoa toivo. <3 <3

 

["xxxx"]

käytä nikotiinipurukumia, vähemmän haitallista

 

["vee"]

jos lopetetaan yhdessä t: myös rv6

 

[Jul]

Lopetin heti kun tiesin. Päivän käytin laastaria, sitten jätin senkin. Eka viikko oli helvettiä, ny alkaa jo helpottaa.. Suosittelen lopettamista. Mä en ainakaan pystyis vedellä röökiä ilman syyllisyyttä pienestä joka ei saa itse päättää asuuko savussa vai ei. Ja vinkkinä että tämä on helpoin lopetustapa koko maailmassa; nyt on todellakin luja syy lopettaa. Se auttaa pahojen hetkien yli

 

["leia"]

Lopettaminen on ihan tahdonvoimasta kiinni. Teet päätöksen lopettamisesta,etkä enää polta vaikka kuinka tekisi mieli. Nikotiinipurkka,inhalaattori tms. voi auttaa aluksi,jos ei mitenkään muuten pärjää.
Itse lopetin polttamisen ekassa raskaudessa kuin seinään plussan saatuani,n.15 tupakkaa meni sitä ennen päivittäin. Ei se helppoa ollut,mutta sen verta hyvä syy ettei sortuminen ollut edes lähellä missään vaiheessa. Minua helpotti purkan ja pastillien syönti,ylipäänsä se että suussa oli jotain

Tsemppiä,onnistut kyllä kun päätät niin,ja muistat että teet lopettamisen vauvanalun parhaaksi!

 

["xXx"]

Mä yritin aikanaan lopettaa useita kertoja, kuitenkaan siinä onnistumatta. Vasta raskaus sai lopettamaan, kun plussasin niin lopetin seinään. Mä en vaan voinut tehdä sille pienelle vauvalle pahaa, siinä oli tarpeeksi motivaatiota. Tsemppiä sulle oikein kovasti, kyllä sä onnistut kun päätät että onnistut.

Valitettavasti sittemmin raskauden ja imetyksen jälkeen poltan taas

 

[yyy]

Minulla oli synnytyksen jälkeen sairaalassa huonekaverina runsaasti tupakoiva äiti, joka oli rv 36 saanut alle 2-kiloisen lapsen. En toki tiedä, mistä kaikista oireista lapsi kärsi, ja olivatko ne (kaikki) välittömästi tupakan aiheuttamia, mutta kyllähän tuo laittoi miettimään josko tupakoinnilla olisi asiaan yhteyttä.

 

[4erwf]

Minäkään en ole saanut lopetettua, kuin vasta plussattuani. En vain voinut tehdä vauvalleni sitä. Minulla ei ollut mitään oikeutta saastuttaa omaa vauvaani. Se syyllisyys, mikä olisi tullut polttamisesta, oli suurempi kuin himo polttaa. Oma lapsi on paaaaaljon tärkeämpi, kuin tupakka. Mitä luultavimmin, sinä et siihen lopettamiseen kuole, mutta jos ei lopeta, niin voi aiheuttaa lapselleen vaikka mitä haittoja. :/

 

["vieras"]

kerron sulle oman tarinani,jos se auttais sua lopettamaan. Eli mulla oli sama ajatus,kun vaan tuun raskaaksi, en enää polta ainuttakaan. No testiin sain lopulta toivotun ja odotetun plussan mutta lopetus ei ollutkaan niin helppoa. Positiivisen raskaustestin jälkeen jokaikinen tupakka tuotti tuskaa mutta aina vaan poltin...Kun en loppuraskaudessakaan ollut saanut lopetettua vaan tupakanhimo vaan koveni(mikä on muuten tieteellisesti todistettu että loppua kohden tarve kasvaa),olin jo ihan väsynyt ja stressaantunut enkä ollut varsinaisesti nauttinut koko raskaudesta tupakan lopettamis-stressin takia. Voin sanoa että niin toivottu kuin lapsi olikin en minkään netistä löydettyjen kauhutekstien/-kuvien takia siltikään pystynyt lopettamaan. :,( Lopulta koitti synnytyksen aika ja 4kg ihana poikavauva syntyi <3 hänellä oli lieviä(onneksi)vieroitusoireita,koska olin lopussa saanut väennettyä radikaalisti. Tuskat eivät toki loppuneet siihen että sainkin täysin terveen lapsen vaan sen jälkeen kaikki pelko vasta todellisuudessa alkoi. Esikoisen syntymästä on lähes 6 vuotta ja voin rehellisesti sanoa ettei päivääkään ole kulunut ettenkö olisi pelännyt rakkaan poikani terveyden puolesta. Mitään vakavempaa ei ole toistaiseksi tapahtunut ja 2 pikkusisarusta poika saanut, mutten usko että pelko koskaan häviää,vaikka onkin vähentynyt vuosien varrella. Kenellekään en samaa syyllisyydentuntoa toivo. <3 <3

Poltitko vielä muissakin raskauksissa?

 

[---]

Itse olin 4kk alkuraskaudesta polttamatta kun pahoinvoinnit oli niin kovat, että oksetti ajatuskin... en pystynyt edes katsomaan ohjelmia missä joku tupakoi... Sitten kun pahoinvointi loppui ratkesin taas (lähipiirissä monet polttaa) ja vaikka joka päivä lupasin en kyennyt lopettamaan. Neuvolassa eivät asiasta niinkään painostaneet (loppuajasta ehdottivat sitten, että voivat lääkereseptin kirjoittaa kun on raskaus ja imetys ohi..) ja monet sanoivat, että se stressi mikä siitä lopettamisesta tulee voi olla vaarallisempaa kuin itse tupakointi.. tosin sekin riippuu miten "huono tuuri" käy. Omalle lapselle tästä ei tullut mitään ja itsekin olen elävä esimerkki siitä, ettei se välttämättä aiheuta mitään. Kadun jonkin verran kuitenkin sitä, että en lopettanut kokonaan sen 4kk jälkeen. Poltin kuitenkin huomattavasti vähemmän (3-7/pv) raskaana ollessani. Eli jos lopettaminen on vaikeaa niin vähennä ainakin! Ostin alkuun myös ykköstupakkaa (vähemmän myrkkyjä), sekin maistuu niin pahalle, että lopettaminen voi olla helpompaa Itse podin syyllisyyttä joka ikisestä tupakasta jonka raskausaikana poltin - tosin minun oli myös helppo ajatella, että tiesin yhden joka poltti Punaista ja huomattavasti enemmän kuin minä raskaana ollessaan....

Kyllä jos saat kerättyä sen verran tahdonvoimaa ja pikkuhiljaa vähennät/lopetat niin onnistut! Älä kuitenkaan säti itseäsi liikaa, tupakoinnin lopettaminen tilanteessa kuin tilanteessa on Vaikeaa! Tupakointi on riippuvuus ja se tapakin kannattaa korvata jollakin (esim. tikkarin imeskely, normaali purkka tmv?)

 

[idunnor]

Mä sain lopetettua joskus parin kuukauden tienoilla. Pääasia, että lopettaa edes jossain vaiheessa. Se kyllä ottaa aikansa (harva voi lopettaa kuin seinään) ja vaatii muutamia yrityksiä. Uskon että onnistut Salmiakki (ja suklaa) on hyvä apu jos ei ole ongelmaa verenpaineen kanssa!

 

[---]

Niin se vielä, että minun lapselleni ei tullut vieroitusoireita. Enkä imettänyt kuin n. 1kk.

 

["anna"]

Itse poltin reilusti n.10v ja lopetin tupakanpolton kokonaan heti kun raskaustestiin ilmestyi plussa. En käyttänyt mitään nikotiinivalmisteita, enkä sortunut kertaakaan.
Helppoa se ei ollut(helvettiä)mutta kyse oli omasta tahdonvoimasta; kumpi oli tärkeämpää-> saada helpotusta omiin vieroitusoireisiin vai koittaa luoda mahdollisimman hyvä elämä jo alusta alkaen lapsellensa.
Siitähän siinä on kyse, olla heikko omien heikkouksien edessä vai vahva lapsensa vuoksi.

 

[Tupakoitsija]

En polttanut raskausaikoina mutta hyvinharmaan tekstiin voisin lisätä kertomuksen syyllisyydentunteista. Minulla kolmesta lapsesta kaksi ovat kärsineet koliikista ja jos olisin polttanut, miten olisin kestänyt ajatusta, että lapsi kärsii raskaudenaikaisesta tupakoinnista? Toisen lapsen aikana söin erään lääkekuurin kun oli ihan pakko ja synnytyksen jälkeen aloin pelätä, ilmeneekö lapsella jotain myöhemmin, pelkään varmasti kauan. Eli en todella käsitä, miten kukaan kykenee tupakoimaan raskaana vai puuttuuko niiltä äideiltä suojeluvaisto lastaan kohtaan täysin..

 

[idunnor]

Eli en todella käsitä, miten kukaan kykenee tupakoimaan raskaana vai puuttuuko niiltä äideiltä suojeluvaisto lastaan kohtaan täysin..

Ei puutu tai ehkä puuttuu, harvalla se on kehittynyt heti kun plussa pamahtaa testiin.
Riippuvuudet eivät ole ihan niin yksinkertainen asia kuin luulisi, etenkin jos elämässä on paljon stressitekijöitä niin siitä riippuvuudesta on vielä vaikeampi päästä eroon. Yksilöllistä...

 

[Leenuliinukka]

Mä lopetin pari päivää plussauksen jälkeen, en oo ainakaan vielä ratkennut, ei oo ollu lähelläkään. Nyt on viikot 33+1. Alussa oli kyllä kuvotuksen takia jopa helpompaa, nyt on aina välillä tehny mieli. Mutta kuvitteles, menisitkö syntyneen vauvasi kanssa pieneen komeroon jossa ei oo ilmanvaihtoo ja polttasit siellä? Sitä samaa tekee sille vauvalleen, jos raskausaikana polttaa. Noin mä mietin, että pystyin ja pystyn oleen ilman. Niin paljon kyllä välillä tekee mieli, että saa nähä ratkeenko synnytyksen ja imetyksen jälkeen. Nyt vaan on niin hyvä syy olla polttamatta, että en aio ratketa.

 

[hyvinharmaa:(]

[QUOTE="vieras";23725072]Poltitko vielä muissakin raskauksissa?[/QUOTE]

Ekan raskauden jalkeen tupakointi jatkui ja tokassa lopetin heti. Toisen raskauden jalkeen alkoi taas . Kolmannessa lopetin taas melko alussa. Sanoisin etten neljatta edes yrita jos tupakoin. Jokainen paiva ilman tupakkaa parempi,OLI RASKAANA TAI EI.

 

["diu"]

Niin kuin jo sanottiin, ajattelet sitä että jos sun mielestä se tupakoinnin lopettaminen on vaikeaa ja vieroitusoireet pahat, niin miten voisit sallia sen että LAPSESI joutuisi niistä kärsimään?!?!? Nyt vaan tahdonvoimaa peliin, oikeasti ei kukaan äiti voi haluta lapselleen sitä kärsimystä.

Mulla auttoi tupakoinnin lopettamiseen se kun olin jo kokenut 'hieman' pahemmat vieroitusoireet parista muusta aineesta niin ei ne nikotiinireflat oikeen tuntunu siinä rinnalla miltään.