S
suruhuntu
Vieras
Aamulla lapset tuli herättämään ja mies jäi nukkumaan. Heräsi vähän ajan päästä kun töihin on menossa. Ekana rupesi kyselemään, että toinko jo puhtaat pyykit kuivausrummusta ja kun vastasin myöhtävästi, niin ihmetteli missä ne on. No kaapissa tiestysti. Meni kaivelemaan paitaa ja kun veti sen päälleen, niin rupesi tiuskimaan, että taas on v*tun paita kutistunut. Totesin vaan, et en sit täst´edes hänen vaatteitaan kuivausrummussa kuivaa. ÄSken joi tuossa aamukahvia ja mietin kauppalistaa kun menen lasten kanssa päivällä kauppaan. Mies kun tulee vasta 7 aikaan kotiin. Kysyin mieheltä, että mitä haluaa kaupasta. Älä nyt häiritse, minua ei saa aamuisin häiritä. Oli miehen vastaus. On tottunut siihen, että aamuisin saa yksinään herätä kun minä ja lapset lähdetään jo ajoissa. Viikonloppuisin ei tuota vikaa ole, että muka häiritsisimme. Mitään ei saanut kysellä koko aamuna. Ei saanut halata, ei suukottaa. Tulipa kiva olo. Äsken tuolta ovelta lähtiessään kuikkasi heippa ja puspus. En jaksanut edes vastata. No kohta lähdetään kauppaan ja turha sitten miehen valittaa jos ei ole sitä ruokaa illalla mitä haluaisi. En taida oluttakaan ostaa kummallekaan kun lasten kanssa kotosalla ollaan.
Mä oon ihan samanlainen murjottava mörökölli aamun ekat tunnit, jos en ole saanut herätä itsekseen vaan kello on herättänyt. On niin tokkurassa ettei osaa edes ajatella, sati sanoa sievästi.
