5,5v pojasta tullut itkupilli

[kärsivällinen vielä hetken]

Suoraan sanottuna näin.

Jos sanon, että puolen tunnin päästä lähdetään kauppaan, alkaa rutina. Kun puoli tuntia on kulunut, niin sanon, että nyt pukemaan niin alkaa itkemään, et kun haluaa leikkiä ym. Ihan mikä tilanne tahansa jos joutuu lähtemään johonkin, kauppaan, nukkumaan jne jne niin alkaa tuo älytön itku. monta monta kertaa päivässä. itkulla ei periksi saa mitään, ei ole ikinä saanut, mutta alkaa pikkuhiljaa ahdistamaan tuo. pojasta on ihan yhtäkkiä tullu moinen itkupilli. Mikä tuohon auttaa vai auttaako mikään?

Sitten tekee sitä, että ei syö kunnolla ruokaansa. Sanon, että syö kunnolla, ettei kaupassa tule nälkä. menee tunti ja lähdetään kauppaan, rupeaa pukiessa itkemään, että kun on nälkä. Itkee sitten koko kauppareissun ajan nälkäänsä. Joka ikinen ilta syö iltapalan ja kun kysyn ottaako lisää, ei kiitos. Mutta kun pitäisi nukkumaan lähteä, niin käy itkemään kun on nälkä. joka ikinen ilta nukkumaanmeno myöhästyisi puolella tunnilla jos siinä vaiheessa pitäisi vielä syömään laittaa.

 

[a.p.]

nostooo

 

[6v. tyttö]

Mulla 6v. tyttö ihan samanlainen, neuvolassa kysyin ja kuulema 6v. uhmaa on. Voipi olla pahempi vaihe kuin murrosikä: tunteiden ailahtelua, olen iso/olen pieni taistelua jen. Meillä kuuluu joka välissä "minä päätän/määrään/käsken" ja joka asiasta saadaan itkut tirautettua. Aiemmin lapsi on ollut varsin sopuisa ja helppo jos ketään sellaiseksi voi kutsua.

 

["vieras"]

Oho, meillä on TÄYSIN samanlainen 5,5vuotias poika! Ennen kaikki sujui niin hyvin, mutta nyt tosiaan rutisee joka asiasta ja nuo kauppaanlähdöt on myös samanlaisia ja oikeastaan tuo koko sinun kertomus. Tuo ilta on tehty meillä niin, että jos mankuu lisää nukkumaan mennessä niin ei anneta vaan jyrkkä ei, söit jo äsken iltapalan ja sitten hampaiden pesulle ja nukkumaan. Meillä kauppareissut kestää, joten käydään usein kahvilassa sämpylällä ja se auttaa asiaan kun saa juoman ja sämpylän ja varsinkin kun sanotaan jo kaupassa ennen kun se mankuminen alkaa, että kohta kun ostokset on tehty mennään kahvilaan. En tiedä auttaako jos laittaa päämäärät milloin on ruoka-aika seuraavan kerran tai lähtö jonnekin ja mitä sen jälkeen. Eli mennään nyt kauppaan ja kun on ostokset ostettu käydään kahvilassa ja sen jälkeen tullaan kotiin ja pääset leikkimään autoilla/pelaamaan/tms. Tuolla kertomisella on saatu vähän rauhoitettua tilannetta kaupassa käyntien suhteen, koska lapsi tietää mitä seuraavaksi ja milloin pääsee kotiin. ...mutta jos suunnitelma muuttuu niin kaikki ei olekaan enää niin hyvin....