Alkoholin käytöstä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Kaikki pielessä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

Kaikki pielessä

Vieras
Meillä on parisuhteessa paljon ongelmia ja molemmilla lisäksi omiaan,mulla masennusta,miehellä työttömyyttä,suuria rahahuolia yms. Minä haen ulkopuolista apua,mies ei.

Kesän aikana alkoholin käyttö on miehellä lisääntynyt paljon. Överikännejä on viikon-parin välein. Kännissä hän on vielä uhkaavampi kuin selvinpäin, mesoaa, tilitää katkerasti,syyllistää,hajottaa tavaroita ja laskuhumalassa saattaa olla tekemässä itsaria ym.

Minun äitini ja isäni olivat alkoholisteja,samoin eksäni. Olen kertonut miehelle,että suhteeni alkoholiin on vaikea ylipäätään,enkä kännijuttuja kestä oikeastaan ollenkaan. Mies huutaa takaisin,ettei häntä saa laittaa kärsimään siitä,että suhteeni alkoholiin on vääristynyt ja olen tällainen yliherkkä tollo.

Onko minulla oikeutta päättää,että en halua alkoholia suureen rooliin elämässäni enää? Etten halua pelätä,koska mies tulee yöllä minua humalassa herättämään,kun muutenkin nukun huonosti? Mies ei ainakaan hyväksy sitä,vaan sananmukaisesti huutaa,että hän saa kyllä ottaa niin paljon kuin huvittaa,eikä hänellä ongelmaa sen kanssa ole,mutta mulla on ja on hoidettava vain pääni kuntoon.
 
Jotenkin tuntuu vain,että mies ei hyväksy suhteen lopettamista,vaikka aina valittaakin,että kaikki häiriökäyttäytyminen,työttömyys ja huono olo johtuvat minusta. Siksikin minusta pitäisi erota,että hän voisi tulla onnelliseksi jälleen,eikä tarvitsisi kärsiä minusta. Itse luulen yrittäväni kovasti joustaa,venyä,antaa anteeksi,mutta hänen mukaansa olen vain niskaanhengittävä hyeena,pihtaripaska,pipipää.
 
Tottakai juoppo etsii vikaa sinusta,sehän on taas loistava syy korkata.
Olen juoposta miehestä päässyt eroon,kas kumma,hänen elämänsä ei muuttunut paremmaksi eikä onnellisemmaksi,minun sen sijaan kyllä.
Kummassakohan oli vika?
 
Joo, ei oikein kuulosta terveeltä suhteelta, jos välit noin tulehtuneet ja hän ei kunnioita sinua. Parisuhteetta on helpompaa - mulla jo 8. vuosi alkanut sitä ja suosittelen!
 
No hän on valittanut jo pitkään,etten minä kunnioita häntä. Ongelmia siinä kyllä onkin,koska hän ei työttömänäkään ole ottanut vastuuta perheestä,ei hoida raha-asioitaan,ei koskaan herää aamulla lasten kanssa tai anna mulle tuntiakaan omaa aikaa (ei koskaan),mutta kuitenkin hän huutaa ja voi huonosti syyttäen huonoa tilannettaan. Hän ei kuitenkaan tartu toimeen hoitaakseen asioita parempaan tilaan,eikä apuakaan suostu ottamaan vastaan,koska minä olen ainoa sairas.
 
Mitä kauemmin katsot tollasta paskaa niin sitä enemmän sä ite sairastut! Sä olen sun miehelle puoliso et äiti joten sun tehtävä ei ole holhota sen tekemisiä ja kantaa vastuuta siitä ettei aikuinen mies osaa itse myöntää omia ongelmiaan ja virheitä. Jos sua syyllistetään kokoajan et pysty itsekään henkisesti paranemaan. Sinuna pakkaisin miehen tavarat ja kehoittaisin häntä jatkamaan tuota juopon rooliaan jossain ihan eriosoitteessa. Tai sitten pakkaat omat ja lasten tavarat ja etsitte oman asunnon.
Voimia! :hug:
 
ihmistä kohdellaan niin huonosti kuin ihminen antaa kohdella... ainakin näin ens alkuun asumusero vois olla hyvä. saisitte molemmat vähän maistella miltä se elämä tuntuu ilman toista. ukkoskaan ei vois sitten kaikesta sua syyttää, tai jos syyttääkin, niin sun ei tarvii välittää. varmasti miehes on masentunut, mutta ei sunkaan tarvii mitä tahansa sietää. jos ei ukko suostu hoitoa hakemaan, niin hoida sinä edes itsesi ja lapsenne pois sieltä saaastumasta. voimia :hug:
 

Yhteistyössä