J
joikaa79
Vieras
Moi kaikille
Pakko hakea hieman tukea ja kokemuksia täältä, sen verran ahdistaa :ashamed:
Onko kellään samaa ongelmaa..
Olen pienen lapsen äiti ja käyn aika harvoin ulkona, ehkäpä n. kerran puolessa vuodessa. Kertoja ei siis ole liikaa mutta juomisen määrä kerrassakin ihan tajuton. Tuntuu, että aina kun lähden ulos on pakko vetää ihan hullut nollauskännit, mitä sitten pitkään harmittelen jälkikäteen. Muisti menee ja ollaan kuin teini-iässä taas..ihan typerää. Eikö tämä ole jo ihan ongelmakäyttöä? vaikkakin harvoin?
Tuntuu, että tämä arki on niin haastavaa (esikoinen) ja on niin älyttömästi paineita vaikka mistä, että siksi menee överiksi.
Plus, että olen kotona todella, todella yksinäinen ja pohdiskelen liikaa kaikkea päivät pitkät ja siinä vaiheessa, kun otan alkoholia, tuntuu ihanalta kun pää rentoutuu, eikä tarvitse miettiä mitään.
Eikö sitä mitenkään muuten saisi nollattua päätään ja kenties keksittyä arkeen sellaista, etä jaksaisi paremmin??
Huoh :|
Kiitos kaikille vastaaville.
Pakko hakea hieman tukea ja kokemuksia täältä, sen verran ahdistaa :ashamed:
Onko kellään samaa ongelmaa..
Olen pienen lapsen äiti ja käyn aika harvoin ulkona, ehkäpä n. kerran puolessa vuodessa. Kertoja ei siis ole liikaa mutta juomisen määrä kerrassakin ihan tajuton. Tuntuu, että aina kun lähden ulos on pakko vetää ihan hullut nollauskännit, mitä sitten pitkään harmittelen jälkikäteen. Muisti menee ja ollaan kuin teini-iässä taas..ihan typerää. Eikö tämä ole jo ihan ongelmakäyttöä? vaikkakin harvoin?
Tuntuu, että tämä arki on niin haastavaa (esikoinen) ja on niin älyttömästi paineita vaikka mistä, että siksi menee överiksi.
Plus, että olen kotona todella, todella yksinäinen ja pohdiskelen liikaa kaikkea päivät pitkät ja siinä vaiheessa, kun otan alkoholia, tuntuu ihanalta kun pää rentoutuu, eikä tarvitse miettiä mitään.
Eikö sitä mitenkään muuten saisi nollattua päätään ja kenties keksittyä arkeen sellaista, etä jaksaisi paremmin??
Huoh :|
Kiitos kaikille vastaaville.