Alatiesynnytys keisarinleikauksen jälkeen
- Viestiketjun aloittaja Elina06
- Ensimmäinen viesti
minä :wave:
Leikkauksesta synnytykseen aikaa 2 vuotta 4 kk. Ei mitään ongelmia arven kanssa raskauden eikä synnytyksen aikana. Etukäteen sanottiin, ettei oksitosiinia käytetä seuraavissa synnytyksissä leikkauksen jälkeen mutta ainakin mä sain aika reilustikin tippaa loppuvaiheessa. Mutta hyvin meni kaikki.
Leikkauksesta synnytykseen aikaa 2 vuotta 4 kk. Ei mitään ongelmia arven kanssa raskauden eikä synnytyksen aikana. Etukäteen sanottiin, ettei oksitosiinia käytetä seuraavissa synnytyksissä leikkauksen jälkeen mutta ainakin mä sain aika reilustikin tippaa loppuvaiheessa. Mutta hyvin meni kaikki.
vieras myös
Mulle sanottiin, ettei yhdellä sektiolla ole vaikutusta seuraaviin synnytyksiin jos sektion syy on poistunut (esim. perätila, äidin fysiologiset jutut on asia erikseen). Eli periaatteessa yhden sektion jälkeen "automaattisesti" alakautta mutta kahden sektion jälkeen jo harkitaan.
Mulla eka oli sektio ja toinen ja kolmas alateitse. Tämä kolmas käynnistettiin cytotecilla (siis tabletit kohdunsuulle) ja lisäksi puhkastiin kalvot. Olen kyllä kuullut, ettei sektion jälkeen mielellään käynnistettäisi mutta en tiedä vaikuttiko tossa se, että mun sektiosta oli aikaa jo useampi vuosi ja välissä oli yksi "normaali" alatiesynnytys.
Mulla eka oli sektio ja toinen ja kolmas alateitse. Tämä kolmas käynnistettiin cytotecilla (siis tabletit kohdunsuulle) ja lisäksi puhkastiin kalvot. Olen kyllä kuullut, ettei sektion jälkeen mielellään käynnistettäisi mutta en tiedä vaikuttiko tossa se, että mun sektiosta oli aikaa jo useampi vuosi ja välissä oli yksi "normaali" alatiesynnytys.
Mulla oli sektion ja alatiesynnytyksen välissä melkein tasan 2 vuotta.
Mulle ei uskallettu antaa oksitosiinia vasta kun ihan viime metreillä, jotta ponnistussupistuksiin tulisi voimaa. (omat avaavat supistukset olivat kyllä hyviä, mutta ponnistamisen tarvetta mulla ei tullut juuri ollenkaan)
Lääkäri antoi luvan tipan laittoon, kun olin jo pitkän aikaa ponnistellut. Katsoi ensin ultralla haavan, että onko hyvä. Sanoi, että ohuthan se on, mutta kyllä se kestää.
Käynnistyksestäkin kysyin ennen synnytystä ja siitäkin sanottiin, että varovasti voi kokeilla käynnistystä, vaikka olisi sektio takana. Luulen, että tämä on sairaala- ja tapauskohtasta.
Mulle ei uskallettu antaa oksitosiinia vasta kun ihan viime metreillä, jotta ponnistussupistuksiin tulisi voimaa. (omat avaavat supistukset olivat kyllä hyviä, mutta ponnistamisen tarvetta mulla ei tullut juuri ollenkaan)
Lääkäri antoi luvan tipan laittoon, kun olin jo pitkän aikaa ponnistellut. Katsoi ensin ultralla haavan, että onko hyvä. Sanoi, että ohuthan se on, mutta kyllä se kestää.
Käynnistyksestäkin kysyin ennen synnytystä ja siitäkin sanottiin, että varovasti voi kokeilla käynnistystä, vaikka olisi sektio takana. Luulen, että tämä on sairaala- ja tapauskohtasta.