En toki aijo vähätellä kenenkään vaivoja tai ongelmia, pienikin vaiva voi olla helvetillistä vaikka kestäisi sitten vain yhden päivän. Minulla kävi kuitenkin vähän huonompi tuuri.
Kaikki alkoi kun olin kuudentoista, ensimmäiset yhdynnät poikaystävän kanssa olivat kuin taikaa. (Juu ei tarvitse huokailla että kyllähän tuo akka kerronnan osaa, mutta siltä se nyt näin jälkeen päin tuntuu ja antaisin mitä vaan jos saisin samanlaisen seksielämän kuin tuolloin. )
Puolisen vuotta kaikki meni hyvin, kunnes virtsatien tulehdusten sarja päätti iskeä kiinni, söin yhteensä 14 antibiootti kuuria ennen kuin minulle suostuttiin antamaan estolääkitys. Olinhan vielä niin nuori että tuommoinen on normaalia. Onneksi lopulta pääsin lääkärin pakeille joka vihdoin myönsi että tämä ei olisi saanut jatkua näin pitkälle ja vihdoin siis sain vuoden kestävän estolääkityksen.
Tässähän olis siis samalla koettu useampi määrä hiivatulehduksia kuin sallitaan, sillä antibiootit eivät oikeen olleet omiaan minun tasapainolleni. Vihdoin estolääke kuitenkin onnistui pitämään tulehduksen poissa ja hiivastakin pääsin eroon.
Muutaman kuukauden päästä hiivatulehdukset kuitenkin tulivat takaisin ja limakalvoni olivat alkaaneet myös ohentua, mikä aiheutti kipua sekä haavaumia varsinkin yhdynnän jälkeen. Pääsin jälleen lääkäriin, jossa minua moitittiin liian paljosta pesemisestä sekä siitä etten ymmärtänyt rasvaamisen päälle. Kunpa he olisivatkin olleet oikeassa...
Syötyäni useamman päivän hiivakuurin sekä luopumalla makeasta ja viljasta, hiiva tuntui talttuvan, mutta valitettavasti limakalvoni olivat pilalla estolääkkeen kuivattamisen ansioista.
Jälleen meni kuukausi ehkä kaksi kun onnistuin selviämään rasvalla lotrailun sekä hyvin rauhallisen seksielämän kanssa, kunnes kuivuus, kutina sekä haavaumat kävivät jälleen sietämättömiksi. (niille jotka ovat sitä mieltä että minä tai mieheni olemme käyneet vieraissa, täytynee pilata ilonne, sillä kävimme molemmat testeissä
) Pääsin siis jälleen lääkärin pakeille, joka vaihtoi e-pillerini korkeampiin estrogeenia sisältäviin pillereihin. Valitettavasti jälleen ilman tulosta.
Myöhemmin tarkastuskäynnillä ollessani lääkärini totsesi joidenkin arvojen laskeneen niin että voisi olla mahdollista etä sairastan kohdunkaulan syöpää... Näistä musertavista epäilyistä huolimatta, näinkään ei ollut. Vaikka täytyy sanoa että tässä vaiheessa olisin ollut iloinen mistä tahansa vastauksesta.
Viime kuukausina syitä on haettu niin erilaisista kystista kuin autoimmuunisairauksista tuloksetta. Olen nyt 21 vuotias ja tunnen menettäneeni naiseuteni, nautinnon seksistä sekä itseni. Tässä on minun kokemukseni todella tiivissä paketissa ja puolet pois jätettynä ja taatusti on monia ketkä ovat kokeneet paljon pahempaa tai tulevat vielä kokemaan. Tämä onkin lähinnnä lohdutukseksi niille jotka ovat saaneet siunauksen painiskella toistaiseksi pienempien onglmien kanssa. Toivon koko sydämestäni että ongelmanne jäävät vain siihen yhteen viikkoon, vaivaan tai vuoteen.
Jaksaksamista kaikille, niin pienille kuin suurillekin ongelmille.