Alapää synnytyksen jälkeen + välilihan leikkaamisesta

Hei,

en ole koskaan synnyttänyt ja siksi saatan kysellä ehkä typerältäkin kuulostavia juttuja. Olisi kuitenkin mielenkiintoista saada suoria vastauksia suoriin kysymyksiin.

Eli alla mieltä askarruttavat asiat:

- palautuuko alapää ulkonäöllisesti lähes alkuperäiseen tilaan? Tällä tarkoitan mm. tiukkuutta, tuntoaistia ja sitten ulkonäöllisiä seikkoja. Tunnistaako synnyttäneen alapään?

- miten alapää käyttäytyy synnytyksen jälkeen? Kuinka kauan se voi olla kipeä, minkälainen kipu on päällimmäisenä? Mitä toimintoja monet välttävät? Vuotaako verta kauan?

- miten yleistä on välilihan leikkaaminen? Onko välilihan leikkaaminen tarpeellista vai tarpeetonta. Onko sinulta se leikattu?

- kannattaako synnytykseen valmentautua esim., rasvaamalla alapäätä, jumppaamalla sitä, entä onko muita hyviä niksejä?

Jos voisitte vastata mahdollisimman selvästi ja ytimekkäästi, että myös ne, jotka ei ole synnyttäneet eivätkä tunne "slangia" ymmärtävät :)

Kiitos!
 
Mulla tuli esikoisesta 2 asteen repeämä ja tikkejä jouduttiin laittamaan reilusti. Vajaan kuukauden kesti parantua, kipeä ei niinkään ollut mutta istua ei saattanut ja kuljin löysissä housuissa "kireyden" tunteen vuoksi. Ulkonäöllisesti ei oo ihan sama tavara kuin ennen mutta aivan toimiva peli vielä :D Tuntoaistin vois sanoa jopa parantuneen :p

Toisessa synnytyksessä tikkejä laitettiin 2kpl jotka paranivat tosi nopeesti eikä vaivoja ollu.
 
1 synnytys takana, leikattiin väliliha ja repeämä vielä siihen jatkoksi. Tikkejä tuli kahteen kerrokseen. Kamalinta kipu oli kolmantena päivänä synnytyksestä kun turvotus oli pahimmillaan ja tikit oli niin kireällä että ei oikein uskaltanu vessaankaan kävellä ku sattu niin prkleesti.

Kotona muistaakseni viikon oli sellaista kipua että söin buranaa päivittäin, eikä uskaltanut kivun takia istua kunnolla. Kun alkoi parantua niin parani kyllä nopeasti ja 2viikon kuluttua synnytyksestä istuin jo normaalisti eikä ollut enää kipuja. Verta eli jälkivuotoa kesti n.8viikkoa. Välillä vuoto jo näytti loppuvan, muuttui niukaksi kunnes taas yhtäkkiä hanat aukesi ja kirkasta verta alkoi taas tulla niinkuin alussa.

Nykyään, noh ei ole tullut katsottua ulkonäköä miltä näyttää :D Mutta eka kerta seksiä synnytyksen jälkeen tuntui tosi löysältä, mutta ahkerasti kun olen treenannut lantionpohjan lihaksia niin nyt alkaa olla lähes entisellään tiukkuus. En valmistautunut synnytykseen mitenkään rasvoilla tms.
 
Oon ehkä vähän huono vastaamaan, kun en ole koskaan synnyttänyt, mutta vastaan silti... =)

Itse pelkään välilihan repeämistä (ja episiotomiaa) kaikkine kipuineen ja jälkivaivoineen todella paljon. Siksi olenkin ajatellut, että jos onnistun joskus raskautumaan, hankin tällaisen laitteen jolla voi venytellä ja treenata välilihaa etukäteen synnytystä varten:

http://kaksplus.fi/keskustelu/t1491809

Samalla laitteella voi ilmeisesti myös jumpata synnytyksen jälkeen paikkoja kuntoon. Hieman kallishan se on, mutta vaikuttaa kyllä muuten aika näppärältä.
 
Olen synnyttänyt kahdesti, ensimmäisellä kerralla väliliha leikattiin ja toisella kerralla se repesi itsekseen. Kummallakaan kerralla en tuntenut mitään, sillä olin saanut puudutuksen(1.kerralla epiduraalin ja 2.kerralla spinaalin).

Kummankin synnytyksen jälkeen olen pystynyt istumaan lähes normaalisti, pissaaminen on heti synnytyksen jälkeen ollut hankalaa turvotuksen takia, mutta onnistui heti parin tunnin päästä lapsivuodeosastolla.

Ei sitä leikkaamista/repeämistä kannata pelätä. Ekasta kerrasta jäi pieni, lähes huomaamaton arpi, ja toisella kerralla ei mitään. Lantionpohjan lihaksia kannattaa jumpata ennen ja jälkeen synnytyksen, seksi saattaa sattua jonkin aikaa lähinnä imetyksestä johtuvien kuivien limakalvojen takia(liukkarit auttaa).

Välilihaa ei voi etukäteen juurikaan venytellä millään, mutta kätilö voi oikealla tekniikalla tukea sitä niin, että pää syntyy riittävän hitaasti eikä paikat repeä ainakaan pahasti. Leikkaus tehdään vain silloin, kun se on tarpeen (esim. kun vauva ollut synnytyskanavassa liian pitkään ja sitä uhkaa hapenpuute, tai jos uhkaat revetä todella pahasti).On tietty olemassa öljyjä, joilla välilihaa voi hieroa vähän ennen laskettua aikaa, mut ilmeisesti niistä ei taida olla kovin kummoista apua. Eihän ihminen saa mandariiniakaan nenäänsä, vaikka sieraintaan venyttelisi ja öljyäisi muutaman viikon ajan. ;)

Paras niksi, mitä voin antaa on se, että pidä alapää rentona, kun synnytät. Parhaiten sen oppii treenaamalla lantionpohjan lihaksia ja tunnistamalla sen tunteen, kun lihakset ovat aivan rennot. Synnytyskipua vastaan ei kannata taistella jännittämällä lihaksiaan, sillä silloin vain estää vauvan laskeutumista ja aiheuttaa itselleen lisää kipua. Ensimmäisessä synnytyksessä pinnistelin kipua pois jännittämällä lantionpohjaa, koko komeutta kesti mukavat 38h. Toisella kerralla olin rento, ja vauva syntyi kolmessa tunnissa. Voi tuntua järjenvastaiselta mennä kipua "vastaan"ja kohdata se mahdollisimman rentona, mutta se kannattaa.Ei se synnyttäminen kamalaa ole.
 
Synnytyksestä on kohta 3kk. En huomaa eroa entiseen tiukkuudessa. Tuntoaisti on kyllä jotenkin parantunu. Ulkonäöllisesti ei hirveesti eroo.. Enpä oo kyllä kuin kerran sinne kurkannutkaan. :D Raskauden aiheuttama pigmentoituminen on jäänyt, eli tummemmat on paikat. Ja heti synnytyksen jälkeen värkki oli mustelmilla, mutta ne tietty häipyi.

Heti synnytyksen jälkeen oikein säikähdin miltä alapää tuntui. Tosi turvonneelta ja "painavalta". Niinku alapää tippuis pois. :kieh: Mut kyllä se turvotus sitte parin päivän päästä laski. Kipeää teki peseminen. Repeämä kirveli hirveesti! Tätä kirvelyä kesti ehkä 3vko. Yhdyntä 2kk synnytyksen jälkeen teki kipeää, mutta vain aluksi, eli kunhan siinä rentoutu ja paikat otti oiken muodon niin ei sattunu. Yhäkin ensalkuun tekee vähä kipeetä, mut koko ajan vähemmän. :)

Mulla ei leikattu välilihaa. Kätilö koetti ehkäistä repeämistä ja auttaa venymistä painamalla kuumalla kääreellä välilihaa. Sain siitä huolimatta 1 asteen repeämät, 6 tikkiä. Myös emättimen sisään tuli nirhaumia. Ompelu sattui.

Mutta siis hyvä mieli on jääny koko hommasta. :)

 
Alkuperäinen kirjoittaja Sappi:
- miten alapää käyttäytyy synnytyksen jälkeen? Kuinka kauan se voi olla kipeä, minkälainen kipu on päällimmäisenä? Mitä toimintoja monet välttävät? Vuotaako verta kauan?

- miten yleistä on välilihan leikkaaminen? Onko välilihan leikkaaminen tarpeellista vai tarpeetonta. Onko sinulta se leikattu?
Ekassa synnytyksessä tehtiin iso episiotomia, jota tikattiin tunnin verran. Istua pystyin vajaa viikko synnytyksen jälkeen, mutta vielä vuosi synnytyksestä välillä tuntui kireyttä haavan alueella.
Jälkivuoto kesti jotain parin kuukauden verran.
Toisessa synnytyksessä ponnistin asennossa, jossa välilihan leikkaus on käytännössä mahdotonta (kyykyssä sängyllä, selkä sängyn päätyä vasten). Tyttö syntyi käsi poskella, mistä hyvästä tuli kaksi pientä nirhaumaa, joihin tarvittiin yhteensä kolme tikkiä. Tällä kertaa en ollut ollenkaan kipeä, tuntui kuin ei olisi koskaan edes synnyttänyt. Jälkivuoto kesti kolmisen viikkoa.

Ensisynnyttäjiltä jossain sairaaloissa leikataan väliliha käytännössä aina, rutiinisti. Sille ei useinkaan olisi tarvetta. Välilihan leikkaaminen voi jossain tapauksissa estää repeämiset, mutta toisaalta repeämä paranee nopsempaa kuin eppari.
 
jenkkivaimo
Kerran synnyttänyt, synnytyksestä noin 1,5 vuotta. Mulle tehtiin ilmeisesti aika iso eppari, ainakin tikkaaminen tuntui kestävän ikuisuuden - toki saattoi vaan tuntua siltä, koska sattui enemmän kuin synnytys (tehtiin paikallispuudutuksessa, joka ei kyllä tuntunut auttavan, en siis ottanut epiduraalia tai muita puudutteita). Istuin haavan takia hassusti viikon, mistä sitten aiheutui se, että lantio kipeytyi niin että kävely oli todella hidasta pitkään. Söin kipulääkkeitä päivittäin ehkä viikon, vaikka normaalisti mulla on tosi korkea kipukynnys. Jälkivuoto kesti neljä viikkoa, jolloin kivutkin sitten katosi ja pystyin kävelemään ja istumaan ihan normaalisti. Tuolloin aloitin myös spinningin ja seksielämän uudestaan. Eka kerta oli tosi varovaista hommailua, mutta ei ollut kivuliasta ollenkaan. Ihan normaalilta alapää on tuntunut, mieskään ei oo kuulemma huomannut eroa. Ulkonäöstä en osaa sanoa, kun en uskaltanut vilkaista sinne kuin vasta kuukausia synnytyksen jälkeen. :D Silloin oli jo ihan normaalin näköinen.

Mun tapauksessa eppari oli mun omasta mielestäni tarpeeton. Ei mulle varmaan olis edes kerrottu koko toimenpiteestä, jos en olis itse kysynyt mitä siellä puuhataan (ei sattunut). Kätilöt siihen, että lapsen sydänäänet putoavat, pitää saada nopeasti ulos. Olin tässä vaiheessa ponnistanut ehkä vartin, olisin todellakin saanut kaivettua voimia työntämään pojan nopeammin ulos, jos mulle olisi annettu mahdollisuus. Eniten kuitenkin ketuttaa, ettei siitä varotettu ollenkaan, leikattiin vaan suoraan. Jos se oli tarpeellinen niin olisi ne voineet edes kertoa, että täytyy tää tehdä.
 
- palautuuko alapää ulkonäöllisesti lähes alkuperäiseen tilaan? Tällä tarkoitan mm. tiukkuutta, tuntoaistia ja sitten ulkonäöllisiä seikkoja. Tunnistaako synnyttäneen alapään?
- Mulla kävi niin onnekkaasti, että kyllä palautui - omasta mielestä näytti jopa siistimmältä kuin ennen synnytystä. Yhtä tiukaltakin tuntuu omasta ja kuulemma miehenkin mielestä.

- miten alapää käyttäytyy synnytyksen jälkeen? Kuinka kauan se voi olla kipeä, minkälainen kipu on päällimmäisenä? Mitä toimintoja monet välttävät? Vuotaako verta kauan?
- Tässäkin taisin päästä aika vähällä. Episiotomiahaava oli muutaman päivän synnytyksen jälkeen sen verran arka, että istuminen oli epämukavaa. Kipu oli lähinnä nipistelyä ja kiristystä, seistessä tuntui myös kovaa painetta. Nämä oireet lievenivät olemattomiin reilussa viikossa. Jälkivuotoa tuli runsaasti muutaman päivän verran, sitten se muuttui ikäänkuin lieväksi kuukautisvuodoksi, jota kesti nelisen viikkoa.

- miten yleistä on välilihan leikkaaminen? Onko välilihan leikkaaminen tarpeellista vai tarpeetonta. Onko sinulta se leikattu?
- On leikattu ja oli ilmeisesti tarpeen, koska vauva oli isopäinen ja nelikiloinen kaveri. Käsittääkseni on aika yleistä.

- kannattaako synnytykseen valmentautua esim., rasvaamalla alapäätä, jumppaamalla sitä, entä onko muita hyviä niksejä?
- Uskoisin, että kannattaa - minunkin piti, mutta unohdin... Mutta ei noista varmasti haittaakaan oo, hyväksi on myös lantionpohjan lihasten jumppaaminen synnytyksen jälkeen.
 
- palautuuko alapää ulkonäöllisesti lähes alkuperäiseen tilaan? Tällä tarkoitan mm. tiukkuutta, tuntoaistia ja sitten ulkonäöllisiä seikkoja. Tunnistaako synnyttäneen alapään?

No, ennen pitkää palautui. Mulla repeämäarpi kiristää edelleen (synnytyksestä reipas vuosi), eli emätin on jopa hiukan kireämpi kuin ennen. Miehen mielestä myös. Arven tuntee selkeästi emättimen sisäpinnalla. Ulkonäöllisesti ei huomaa muuta, kuin että sisemmät häpyhuulet erottuu selvemmin, ulkonevat ehkä vähän. Itse huomaan, että hankaavat tietynlaisissa alushousuissa.

- miten alapää käyttäytyy synnytyksen jälkeen? Kuinka kauan se voi olla kipeä, minkälainen kipu on päällimmäisenä? Mitä toimintoja monet välttävät? Vuotaako verta kauan?

Itse siis repesin melkoisesti, söin kipulääkkeitä ainakin kuukauden. Synnärillä olin niin kipeä, että pääsin esim. kävelemään vessaan vasta 1,5 vuorokautta synnytyksen jälkeen. Vielä kolmen viikon jälkeen synnytyksestä (muistan, koska miehen isyysloma loppui) käveleminen oli sen verran vaikeaa, että muistan olleeni asiasta huolestunut. Piti päästä makuulle aina välillä. Olisinko istunut normaalisti n. 4 viikkoa synnytyksestä. Vessassa käyminen oli hankalaa n. viikon verran, sitten helpottui. Vuoto kesti mulla aika kauan, muistaakseni jotain 10 viikkoa...

- miten yleistä on välilihan leikkaaminen? Onko välilihan leikkaaminen tarpeellista vai tarpeetonta. Onko sinulta se leikattu?

Kaipa tuo aika yleistä on. Mulla olisi pitänyt leikata, ponnistusvaihe pitkittyi yli tuntiin kun ei meinannut mahtua... Mutta kun tämä uskottiin, niin ei enää ehtinyt, vaan vauva syntyi näine hyvineen ja mä repesin. Toisen asteen repeämät ja tikkaus kesti ja kesti, ja SATTUI. Oli kauheinta koko synnytyksessä, siis se repeäminen ja se tikkaaminen.

- kannattaako synnytykseen valmentautua esim., rasvaamalla alapäätä, jumppaamalla sitä, entä onko muita hyviä niksejä?

No, jos olisin jumpannut, niin varmaan synnytys olisi ollut vielä vaikeampi! Oli tavara vissiin vähän tiukkaa, ei meinannut pienikokoinen muksu sieltä mahtua. :D Mä en oikein ole taipuvainen uskomaan noihin rasvausjuttuihin, mutta eipä kai siitä kokeilemisesta haittaa olisi.

Nimim. seuraavasta pelkopolille, kitooos!
 
Haluaisin tuoda keskusteluun esille seikan episiotomian tekemisestä. Noin 10 vuotta sitten etenkin kaikille ensisynnyttäjille leikattiin rutiinisti episiotomia. Nykyään tätä ei kuitenkaan tehdä. Uusimpien tietojen mukaan välilihan kunnollisella tukemisella ja pään hallitulla synnyttämisellä vältetään sekä episiotomioita että repeämiä. Repeämät paranevat jonkin verran paremmin kuin episiotomia, tämän vuoksi ennemmin annetaan välilihaan tulla pieni(!) repeämä kun leikataan episiotomia.

Kätilöt pyrkivät välttämään episiotomian leikkaamista. Episiotomia leikataan, mikäli vauvalla on ahdinkotila ja vauva täytyy saada nopeasti syntymään tai jos suuren repeämän vaara on todellinen (esim. matala väliliha tai hyvin tiukka kudostyyppi). Myös toimenpidesynnytyksiin (Imukuppi, pihtisynnytys tai perätilan ulosautto) kuuluu episiotomian leikkaaminen. Lähivuosina on tarkoitus myös julkaista hoitosuositus välilihan hoidosta synnytyksen aikana, myöskään tuossa suosituksessa ei kehoiteta leikkaamaan rutiinisti välilihaa.
 
Synnytyksestä kohta 3 vuotta. 2 asteen repeymät ja eppari. Imukuppisynnytys.

Alapää oli kipeänä n. 2kk, jolloin hakeuduin lääkäriin, kun kävelin kuin paskat housussa. Alkuviikkoina oli särkyä, jomotusta ja kirvelyä. Lopulta särky jäi pois, mutta jomotus ja kirvely jäi. Noina kahtena kuukautena söin särkylääkkeitä varmasti enemmän kuin koko siihen asti eletyn elämäni aikana yhteensä.

Epparissa tuntui kiristystä ja viiltävää kipua satunnaisesti vajaan vuoden ajan synnytyksen jälkeen. Jälkivuoto kesti vain kaksi viikkoa ja ei ollut edes runsasta. Ihan kuin olisi ollut tavalliset menkat, mut vaan pidemmät!
 
Haluaisin tuoda keskusteluun esille seikan episiotomian tekemisestä. Noin 10 vuotta sitten etenkin kaikille ensisynnyttäjille leikattiin rutiinisti episiotomia. Nykyään tätä ei kuitenkaan tehdä. Uusimpien tietojen mukaan välilihan kunnollisella tukemisella ja pään hallitulla synnyttämisellä vältetään sekä episiotomioita että repeämiä. Repeämät paranevat jonkin verran paremmin kuin episiotomia, tämän vuoksi ennemmin annetaan välilihaan tulla pieni(!) repeämä kun leikataan episiotomia.

Kätilöt pyrkivät välttämään episiotomian leikkaamista. Episiotomia leikataan, mikäli vauvalla on ahdinkotila ja vauva täytyy saada nopeasti syntymään tai jos suuren repeämän vaara on todellinen (esim. matala väliliha tai hyvin tiukka kudostyyppi). Myös toimenpidesynnytyksiin (Imukuppi, pihtisynnytys tai perätilan ulosautto) kuuluu episiotomian leikkaaminen. Lähivuosina on tarkoitus myös julkaista hoitosuositus välilihan hoidosta synnytyksen aikana, myöskään tuossa suosituksessa ei kehoiteta leikkaamaan rutiinisti välilihaa.
Tää on kyllä mielenkiintoista. Monihan ei sitä rutiiniepparia haluaisi... Mä taas haluaisin vaikka kuinka ison epparin, jos vaan ei tarvitsisi revetä. Mutta se on jännä, miten henkilökunta ei tahdo kuunnella (ensi)synnyttäjää tässä asiassa... Muistaakseni kun ponnistusvaihe oli kestänyt n. 45 min, huusin että mä en voi työntää sitä ulos koska mä repeän, niin kätilö tiuskaisi mulle että niin se kuuluukin. Jep, kiitos tästä. :headwall:
 
- palautuuko alapää ulkonäöllisesti lähes alkuperäiseen tilaan? Tällä tarkoitan mm. tiukkuutta, tuntoaistia ja sitten ulkonäöllisiä seikkoja. Tunnistaako synnyttäneen alapään?

Melkeinpä kaikki ovat kertoneet kuinka paikat ovat jopa tiukemmat kuin ennen synnytystä. No mä olen vissiin tosi epäonninen kun muistan kuinka sairaalasta kotiin päästessäni seisoin vessassa peili jalkojen välissä ja itkin. Tältäkö tää nyt näyttää? Kaikki tavara näytti olevan leväällään ja turvoksissakin mokoma oli. Koko emätin näytti pullottavan alas/ulospäin ja kauhistuneena en voinut kuin itkeä. Eppari oli iso ja kipeä, kolmeen viikkoon ei pystynyt istumaan ei kävelemään, seksiä kokeiltiin vasta 7vk synnytyksestä, kun jälkivuoto loppui ja mua pelotti niin perkeleesti. Alkuun ei tuntunut miltään mutta kun kipu loppui löytyi ihan uusi vaihde seksielämässä. Sen mikä vissiin hävisin ulkonäössä voitin tuntoaistissa, onneksi.

Tuo olkonäkö sitten lopulta mua niin paljon häiritsi että kävin kahdella erikoislääkärillä värkkiä näyttämässä ja toisen mukaan värkki on normaali synnyttäneen naisen pinppa ja toisen mukaan oikein standardien mukainen. Joten tällä mennään ja nykyisin (1.5v synnytyksestä) ei tuo ulkonäkö mua haittaa, mies sanoo että onhan se enemmän auki, mutta muuten tuntuu samalta.

- miten yleistä on välilihan leikkaaminen? Onko välilihan leikkaaminen tarpeellista vai tarpeetonta. Onko sinulta se leikattu?
Mulla ponnistusvaihe venyi tuntiin ja en vain jaksanut enään joten leikkasivat ja luojan kiitos leikkasivat, kaikki kipu ja muu tuska loppui heti koska muksu syntyi samantein.

- kannattaako synnytykseen valmentautua esim., rasvaamalla alapäätä, jumppaamalla sitä, entä onko muita hyviä niksejä?
Lähinnä suosittelen jumppaamaan lantionpohjanlihaksia synnytyksen jälkeen.

Mun tarina tuskin on sitä mitä halusit kuulla, mutta mulle itselle oli järkytys miten paljon ulkonäkö muuttui, mutta onneksi tuntoaisti jostain syystä on vieläkin parempi. Ja jos oikeasti järjellä ajattelee niin pakkohan on jossain näkyä se että emättimestä tungetaan 3,5kg muksu.
 
- palautuuko alapää ulkonäöllisesti lähes alkuperäiseen tilaan? Tällä tarkoitan mm. tiukkuutta, tuntoaistia ja sitten ulkonäöllisiä seikkoja. Tunnistaako synnyttäneen alapään?

Mä en itse huomannut juuri muuten eroa kuin oikealle reunalle tuli arpikudosta joka tuntui ja oli arka pitkään kunnes jälkitarkastuksessa 7vko synnytyksestä lääkäri sanoi, että siihen voi laittaa bepanthenia ja se todella auttoi. Arpi tuli luultavasti kun poika syntyi käsi poskella niin repesin vähän, vaikka epparikin tehtiin. Arpi on koko matkalta eli siis sisemmässä ja ulommassa kerroksessa. Tiukkuus on musta ainakin aika ennallaan eikä mieskään ole toisin sanonut, tosin synnytyksestä vasta 10 vko ja olemme joutuneet käyttämään kondomia niin tunto ei ole ihan sama kuin ilman. Synnytyksen jälkeen kyllä huomasi, ettei kannattanut jättää piisaamista viime tippaan tai lirahti housuun, mutta sekin on nyt loppunut

- miten alapää käyttäytyy synnytyksen jälkeen? Kuinka kauan se voi olla kipeä, minkälainen kipu on päällimmäisenä? Mitä toimintoja monet välttävät? Vuotaako verta kauan?

Kipeä oli noin pariviikkoa synnytyksen jälkeen. Repeämä kirveli ja oli arka vielä siihen asti kun lääkärintarkastukssa sain ohjeen käyttää siihen sitä bepanthenia. Kävelin istuin ja kävin vessassa normaalisti heti synnytyksen jälkeen. Kävely ja istumaanrupeaminen oli kyllä hitaampaa ja välillä teki mieli ulvoa. Kipu oli lähinnä semmoista kirvelyä ja kiristystä. Särkylääkettä söin kotona ehkä noin viikon. Aivastaminen ja yskiminen teki kipeää. Verta vuoti noin 6 vko.

- miten yleistä on välilihan leikkaaminen? Onko välilihan leikkaaminen tarpeellista vai tarpeetonta. Onko sinulta se leikattu?

Minulta se leikattiin ja uskon tapauksessani ainakin sen olleen tarpeellista. Ponnistin puoli tuntia ja olin aivan uupunut ja poika oli 4170g. Tämän lisäksi tuli vielä se pieni repeämä kädestä. Tikkimäärää tai miksi leikkasivat en kysynyt. Kätilö kertoi ottaessaan piikkiä, että pistää puudutteen kun leikkaa sitten välilihan. Tikkasivat kyllä mielestäni pitkkään ja sekin teki kipeää. Luulisin olevan melko yleistä.

- kannattaako synnytykseen valmentautua esim., rasvaamalla alapäätä, jumppaamalla sitä, entä onko muita hyviä niksejä?

Itse en ole tehnyt mitään ennen enkä jälkeen. Synnytyksen jälkeen jumppaminen on varmasti hyvästä ja uskon, ettei välilihan hieromisesta ja rasvaamisesta ennen synnytystä ainakaan haittaa olisi, itse olin vaan liian laiska.
 
Minulle ei tullut synnytyksiä repeämiä, 2 tikkiä laitettiin kun pieni nirhauma. (Onneksi ei tikkejä laitettu sen enempää, teki tosi kipeää). Niiden tikkien kohdalle jäi pieni kova patti. Heti synnytyksen jälkeen oli vaikea keskeyttää pissaamista ja vahinkoja kävi. Noin kahdessa viikossa alkoi normalisoitumaan tuo pissaaminen. Selvisin synnytyksestä niin hyvin että jo samana iltana pystyin istumaan ihan normaalisti ilman pehmusterenkaita. Seksiä oli noin 6 viikkoa synnytyksestä, tuntui hyvältä sekä minusta että miehestä. Ulkonäöllisesti en itse huomaa mitään eroa aikaan ennen raskautta. Raskausaikana alapää näytti todella "oudolta", enkä suosittele sitä niin tiirailemaan. Paha mieli siitä vain tulee.
 
- palautuuko alapää ulkonäöllisesti lähes alkuperäiseen tilaan? Tällä tarkoitan mm. tiukkuutta, tuntoaistia ja sitten ulkonäöllisiä seikkoja. Tunnistaako synnyttäneen alapään?
Ei se nyt ihan samalta näytä, mutta ei ole löystynyt tmv. (melkeen kiristynyt vissiin...) eikä ne muuttuneet seikat sinänsä haittaa mitenkään. (Itsellä siis leikattiin ja jälkitarkastuksessa lääkäri mainitsi emättimen (sen putken) laskeumasta tmv.) Oma emätin näytti aika avoimelta "luolansuulta" pari kk synnytyksen jälkeen, mutta nyt on taas normaali :)

- miten alapää käyttäytyy synnytyksen jälkeen? Kuinka kauan se voi olla kipeä, minkälainen kipu on päällimmäisenä? Mitä toimintoja monet välttävät? Vuotaako verta kauan?
Jälkivuodot mulla kesti 5,5vk, 4-6vk on vissiin aika normi. Kipu riippuu vähän repeämistä / leikkauksista ymv. jutuista, itse söin paljon särkylääkkeitä n. 6vk synnytyksestä ja lantion seudulla on kovat liitoskivut edelleen (käytän si-nivelen tukivyötä helpottaakseni tätä), mutta tämä tilanne on ymmärtääkseni aika harvinainen. Tämän lantio-ongelman rinnalla tuskin huomasin sitä episiotomiahaavaa / tikkejä..

- miten yleistä on välilihan leikkaaminen? Onko välilihan leikkaaminen tarpeellista vai tarpeetonta. Onko sinulta se leikattu?
Olen ymmärtänyt, että se riippuu vähän sairaalasta, miten herkästi se tehdään. Omalla kohdalla se oli tarpeellinen, ei olisi vauvan pää mahtunut millään muuten tulemaan (vaikka oli synt. paino vain 2606g eli kilon pienempi kuin keskimääräinen vauva)..

- kannattaako synnytykseen valmentautua esim., rasvaamalla alapäätä, jumppaamalla sitä, entä onko muita hyviä niksejä?
Alapäälihasten jumppaamista suositellaan, itse en juuri mitään tehnyt ja ponnistusvaihe kesti vain 15min (varmaan 5-6 krt ponnistin) enkä ollut mitenkään erityisen väsynyt synnytyksen jälkeen, aika helpolla pääsin siis treeninpuutteesta huolimatta :D Kyllähän noita rasvailuja sun muita suositellaan monessa paikkaa kai.. kukin tyylillään.
 
Mulla tuli synnytyksessä 3-asteen repeämä eli sulkijalihaksiin asti. Aika lähellä 4-asteen repeämää, kun ulkoisten sulkijalihasten lisäksi sisäinenkin repesi vähän. Oikeestaan koko alapää oli "palasina" ulkoa ja sisältä, ja tikkejä tuli lukematon määrä, kun 40:nen jälkeen lopetetaan laskenta. Korjattiin leikkaussalissa. (mulla oli siis imukuppisynnytys ja lapsi saada nopeasti ulos, tuskin muuten olisi noin revennyt..)

Paranemiseen meni aikaa ja eka kuukausi oli aika tuskallinen.. Tikit suli muistaakseni sen kuukauden aikana. Sain sairaalassa esim. Oxynormia kipuihin ja kylmäpussia pidin jalkovälissä. Eihän se kaikkea kipua vienyt mutta auttoi kuitenkin. Melkosen tuskasta oli mutta ei sitä enää sillalailla edes muista... Jälkivuoto kesti 4vko. Kaikki kuitenkin parani ennalleen, eikä mitään vaivoja jäänyt. Ei oikeastaan mitään eroa entiseen!

Kannattaa jumpata lantionpohjan lihaksia ennen ja jälkeen synnytyksen. Muuten en usko että mistään rasvailuista on mitään hyötyä repeämiä ajatellen.. Niitä tulee jos tulee, ja jos imukuppia joudutaan käyttämään, niin siinä ei paljoo rasvat auta kun kudokset ei ehdi venyä.
 
Mulla on nyt 4kk ensimmäisen lapsen syntymästä. Poika syntyi käsi poskella, joten vaikutti repeämisiin, ponnistusvaiheen kestoon ja kipuun.

- palautuuko alapää ulkonäöllisesti lähes alkuperäiseen tilaan? Tällä tarkoitan mm. tiukkuutta, tuntoaistia ja sitten ulkonäöllisiä seikkoja. Tunnistaako synnyttäneen alapään?

Ulkonäöllisesti en tiedä, en ole katsonut kuin viimeksi pari päivää synnytyksestä. Synnärillä mulla ainakin kielsivät katsomasta, kun kuulemma näyttää rajulta, mutta tiesin ettei mua haittaa, kun se palautuu kyllä. Silloin oli ihan turvoksissa ja kaikki kama roikkui ulkona, mut nykyään tuntuu ihan normaalilta. Tuntoaisti mun mielestäni myös vähän parempi (kuten joku kommentoi täällä), tiukkuus kuulemma ihan normaali (mies kommentoi).

- miten alapää käyttäytyy synnytyksen jälkeen? Kuinka kauan se voi olla kipeä, minkälainen kipu on päällimmäisenä? Mitä toimintoja monet välttävät? Vuotaako verta kauan?

Mulla oli parisen viikkoa kipeä, tikit suli varmaan päälle kuukaudessa. Kirvelee pestessä (tosin se kesti alle viikon) ja semmoista "painavaa" kipua tuntui, jos seisoi paljon. Aluksi ei kauheasti siis tullut käveltyä tai seistyä. Istumaan pystyin muutama tunti synnytyksen jälkeen ihan normaalisti. Jälkivuoto kesti mulla 7vkoa.

- miten yleistä on välilihan leikkaaminen? Onko välilihan leikkaaminen tarpeellista vai tarpeetonta. Onko sinulta se leikattu?


Tässä ketjussa on tullut jo hyviä pointteja välilihan leikkaamisen tarpeellisuudesta. Itse en missään tapauksessa halunnut, että leikataan, ja mulle sattuikin hyvä kätilö, joka lämmitti ja rasvasi välilihaa ja auttoi päätä syntymään oikeassa asennossa ja tarpeeksi hitaasti. Väliliha ei siis revennyt vissiin ollenkaan, mutta sisälle tuli tikkejä kahteen kerrokseen sen takia, että poika syntyi käsi poskella.


- kannattaako synnytykseen valmentautua esim., rasvaamalla alapäätä, jumppaamalla sitä, entä onko muita hyviä niksejä?


Lantionpohjan lihasten jumppaaminen on aina hyödyllistä. Itse myös venyttelin välilihaa Ceridal-öljyllä viikolta 36 loppuun asti lähes päivittäin (poika syntyi 41+6) ja koen, että oli hyödyllistä. Tietenkään en voi tietää, olisinko revennyt ilman rasvailua ja venyttelyä.


Ponnistusvaihe mulla siis kesti 45min, ponnistin jakkaralla. Suosittelen kyllä jakkaraa (tai muuta pystyasentoa), saa ponnistettua oikeaan suuntaan helposti ja painovoima tekee osan työstä. :)
 
Vaikka onkin vanha aihe, niin vastaillaan. Ehkä näistä on apua jollekin toiselle myös. :)

1. palautuuko alapää ulkonäöllisesti lähes alkuperäiseen tilaan? Tällä tarkoitan mm. tiukkuutta, tuntoaistia ja sitten ulkonäöllisiä seikkoja. Tunnistaako synnyttäneen alapään?

En nyt ole kovinkaan ahkerasti alapäätäni ulkonäöllisesti tutkiskellut, mutta luulisin, että se jotakuinkin samalta näyttää. Tiukkuus ja tuntoaisti itselläni samaa luokkaa kuin ennen synnytystä. Synnytyksestä nyt parisen vuotta, mutta "palautui" kyllä jo siinä ekan vuoden kuluessa aika nopeasti synnytyksen jälkeen.

2. miten alapää käyttäytyy synnytyksen jälkeen? Kuinka kauan se voi olla kipeä, minkälainen kipu on päällimmäisenä? Mitä toimintoja monet välttävät? Vuotaako verta kauan?

Minulla oli sitä että kun pissatti, piti sinne vessaan suunnilleen juosta, että kerkesi. Pidätyskyky oli tosi huonoa. Palautui kuukauden parin sisällä synnytyksestä normaaliksi. Sanoivat synnärillä, että tällainen on tavallista ja sen vuoksi en siitä kovemmin valitellutkaan. Kolotuksen tyyppistä lievää kipuilua oli alapäässä ehkä viikon verran. Verta ei vuotanut synnäriltä lähdön jälkeen lainkaan.

3. miten yleistä on välilihan leikkaaminen? Onko välilihan leikkaaminen tarpeellista vai tarpeetonta. Onko sinulta se leikattu?

En tiedä yleisyydestä, mutta omalla kohdallani sitä ei missään vaiheessa edes ehdotettu, eikä tehty. En revennyt, enkä tarvinut tikkejä ollenkaan. Olen kuullut, että leikkaamaton väliliha paranisi nopeammin/paremmin kuin leikattu, mutta omakohtaista kokemusta ei siis löydy.

4. kannattaako synnytykseen valmentautua esim., rasvaamalla alapäätä, jumppaamalla sitä, entä onko muita hyviä niksejä?

Itse en tehnyt mitään näistä ja silti selvisin niin vähällä. Saattaa noista apua olla, mutta luulen että silti aika yksilöllistä loppupeleissä. :)
 
Itsellä on takan yksi synnytys 2,5 vuotta sitten. Mua jännitti ja mietitytti kovasti nuo samat asiat mistä kyselet. Olinkin ehtinyt täältä ja muilta keksustelu palstoilta lukea "kauhutarinoita" episitomiasta ja siitä paranemeisesta/palautumisesta. Kerroinkin synnytyssalissa kätilölle että haluan välttää episitomiaa mahdollisimman pitkälle ja niin tehtiin kunnes olin ponnistanut 35 minuuttia ilman supistuksia ja vauva vaan ei ottanut syntyäkseen ja omat voimat olivat täysin loppu. Sitten kätilö ehdotti pientä episitomiaa joka antiasi vauvalle tilaa syntyä samantien ja siihen sitten päädyimme ja seuraavalla ponnistuksella vauva oli syntynyt.

Kätilö kertoi että pieni episitomia oli riittänyt ja ei sen tikkaamisessakaan mennyt kauvan aikaa. Vauva syntyi yöllä niin seuraavana aamuna tuntui vasta ensimmäiset kivut epparista. Seuraava päivä synnytyksestä oli kieltämättä aivan kamala kun sillon olin kipeimmilläni enkä epparin takia hankkinut pystyä edes kääntymään sängyssä. Kipulääkkeenä mulle meni burana ja tramal sekä kipukynnyksen nosto lääkitys. Tällöin ajattelin että nyt ne kamalauudet alkaa ja tämä kestää vähintään puoli vuotta ennen kun voi edes seksiäkään harrastaa ilman että se sattuu. Suureksi ihmeekseni eppari haava lähtikin paranemaan nopeassa tahdissa ja jo kotiin päästyämme kolmantena päivänä pystyin sohvalla istumaan hyvin, ainosataan kovia tuoleja piti vältellä. Liikuminen sujui ilman ongelmia ja jälkivuotokin oli hyvin niukkaa. Jälkivuotoa kesti 2,5 viikkoa ja se oli runsasta ainoastaan synnytyksen jälkeen seuraavat 24h. Seksiä pystyin harrastamaan 4 viikkoa synnytyksestä ilmaan minkäännäköistä kipua tai tuntemusta eppari haavassa.

Itse tunsin sormella eppari haavasta tulleen arven muutaman kuukauden mutta nyt sitä on mahdoton enää tunnistaa mitenkään. Mieheni sanoi että hän ei tuntenut mitään eroa enää parin kuukauden päästä synnytyksestä.

Jos joskus tulen vielä uudelleen raskaaksi niin uskallan mennä luottavaisin mielin synnyttämään enkä pelkää sitä pientä epparia koska oma kokemukseni on siitä hyvä. Muutenkin synnytyksestä palautuminen meni todella nopeasti sillä tasan 2 viikon päästä istuin hyvän ystävän häissä puu penkillä 6 tuntia :)
 
Itse en tiedä ulkonäöstä, rehellisesti sanottuna, en ole koskaan oikein tiiraillut omaani :D Sen lisäksi en kykene kysymään miesten mielipiteitä, koska tytön isän kanssa erottiin jo ennen lapsen syntymää ja nykyinen ei ole nähnyt muuta kuin synnyttäneen. Tosin mies sanoi että välillä tuntuu, kiiton lantionpohjalihasten ahkeran treenaamisen, jopa melkein liian kireältä :D

Itsellä ne ongelmat eivät sinänsä olleet siellä alapäässä, mutta takapuoleen tul ikyllä erittäin inhottavat haavaumat, pukamat ja kaikki, joita vieläkin 1,4 vuoden jälkeen yritän parannella.

Itsellä synnytys oli pitkä ja tuskallinen ja lopulta kun lapsi oli jumissa, väliliha leikattiin. 6 tikkiä tuli ja se tulehtui hieman. Kävely oli jumalatonta tuskaa n. kuukauden ajan itsellä, sain jääsiteen sairaalassa käytettäväksi sillä Buranaa en allergian vuoksi voinut käyttää. Mies on oikein yrittänyt tutkia yms, muttei kykene paikantamaan arpea, joten uskon että hyvin parantui :D

Seksiä harrastin synnytyksen jälkeen kun tyttö oli n. 7 kk ja olin uudessa parisuhteessa. Hieman oli kipeä seuraavana aamuna kun lähdin kävelemään, mutta ei pahempaa, nykyään seksi on vallan miellyttävää ;) Olen huomannut, että synnytyksen jälkeen alapäällä on pystynyt tekemään asioita, joita aiemmin ei kyennyt ja sen käyttö on monipuolistunut huomattavasti. Suosittelen tosiaan synnytyksen jälkeen sitä lantionpohjatreeniä, itsellä oli positiivisia tuloksia ;)
 

Yhteistyössä