Alan olla aika loppu alkoholiisti isäni auttamisessa, antakaa vinkkejä, mitä EN OLE VIELÄ KOKEILLUT! :(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vieras"

Vieras
Tiedän ne kylmät faktat, että ellei alkoholisti halua ITSE parantua eikä myönnä ongelmaansa, ei kukaan sitä voi hänen puolestaan tehdä, mutta isäni on minulle kovin rakas ja tärkeä. Haluaisin auttaa edes jotenkin, onko vielä olemassa keinoja, joita en ole huomannut kokeilla? Mitä tässä tilanteessa enää voi tehdä?

Isäni on liki kuusikymppinen, ottanut alkoholia "aina", mutta ny viimeiset vuodet todella runsaasti, pullon kirkasta päivässä, pahimpina kaksi :(.

Häntä viedään säännöllisen epäsäännöllisesti ambulanssilla sairaalaan, milloin ottaa sydämestä, milloin ahdistaa liikaa...Hänella on hurja ylipaino lisäksi, sekin omalta osaltaan tekee olosta tukalan etenkin näin helteellä.

Olen yrittänyt puhua, hyvällä ja pahalla. Säälinyt ja tiuskinut. Lupaa lopettaa, mutta kun hiukankin parempi hetki tulee, juo taas. Saattaa olla kolmekin viikkoa ilman, jos on esimerkiksi joku lääkekuuri päällä, mutta ANA ratkeaa uudestaan.

Soitin häntä hoitavalle lääkärille ja pyysin tätä suosittelemaan isälleni antabusta, mutta ei sitä voi väkisin kelleen laittaa...Tilanne on täysin toivoton :(
 
Kokeile sen hyväksymistä, että hän on aikuinen ihminen, joka tekee omat päätöksensä ja sinä et häntä valitettavasti voi auttaa, jos hän ei halua auttaa itse itseään.
 
Etpä sä mitään voi tehdä.
Kyllä sen halun muutokseen pitää lähteä alkoholistilta itseltään.
Suosittelen, että alat totuttelemaan ajatukseen, että isäsi on pian poissa.
 
[QUOTE="rtee";24177059]Kokeile sen hyväksymistä, että hän on aikuinen ihminen, joka tekee omat päätöksensä ja sinä et häntä valitettavasti voi auttaa, jos hän ei halua auttaa itse itseään.[/QUOTE]

Tätä suosittelen myös. Helpottaa kummasti omaa oloa eikä tarvitse pettyä uudestaan ja uudestaan.
 
Eikö kukaan ole antanut ainoaa realistista neuvoa: Elä omaa elämääsi, isäsi joko lopettaa juomisen ihan itse tai tappaa ittensa siihen ihan itse, et pysty kumpaankaan vaikuttamaan millään tavalla.
 
Niin karulta kun se kuulostaakin niin et voi mitenkään auttaa ihmistä joka ei halua itse lopettaa juomista. Voit vaan alkaa asennoitua siihen että isäsi sydän saattaa pettää juomisen takia. Jos kerta nyt jo häntä on lanssilla viety sydämen takia sairaalaan.
 
Kuinka paljon isälläsi on ylipainoa? Mitä hän itse on mieltä omasta juomisestaan? Kokeeko sen ongelmaksi? Peitteleekö ja salaileeko tilannetta? Asuuko hän yksin?
 
Kuten tiedät isäsi on alkoholin orja.Vuosien juominen on aiheuttanut vakavan henkisen ja fyysisen riippuvuuden. Vaikka tunnetkin voimattomuutta ja raivoa tilannetta kohtaan et voi tehdä asialle enempää. Tilanne on kamala, tiedän kokemuksesta. Jos vaan kestät, älä hylkää isääsi. Hänellä on takuuvarmasti kamalan paha olo siitä mitä olet joutunut hänen vuokseen kestämään.
 
Mä vaan en pysty olemaan tunteeton. Kyseessä on minulle erittäin läheinen ja rakas ihminen, joka tuhoaa määrätietoisesti elämäänsä. Ihmettelen, eikö auta, että hänellä on kuitenkin lapset ja lapsenlapset. Ei todellakaan ole yksin, että siihen yksinäisyyteensä joisi. Hänellä olisi syitä olla ryyppäämättä, paljon. Mutta silti juo :(.
 
vetoaminen, sääliminen, tiuskiminen ei tosiaan auta. voi jopa antaa isällesi syyn taas juoda, kuten tiedät alkoholisti kaivaa syyn ryypätä aina jostain ja yleensä itsen ulkopuolelta.
yritä keskittyä omaan elämääsi, kerro isällesi että välität ja olet huolissaan hänestä, mutta et voi auttaa häntä jos hän ei sitä halua.
ei ole tilanteesi helppo...
 
Kokeile sitä, että annat olla. Hyväksyt, ettet yksinkertaisesti voi tehdä mitään. Oma äitini on alkoholisti ja autettuani hänet miljoonaan kertaan katkoille ja terveyskeskukseen ja hyysättyäni muutenkin tiedän, miten kuluttavaa tuo on. Munkin asenne oli tuo, että "joojoo, tiedetään" aina, kun joku yritti sanoa, etten loppujen lopuksi voi IHAN OIKEASTI asialle mitään, että se ei ole minun vallassani, vaikka miten yrittäisin. Sitten pikkuhiljaa tajusin ja sisäistin sen ihan oikeasti: mulla ei ole osaa eikä arpaa äitini raitistumisessa. Sattuihan se ihan helvetisti myöntää oma voimattomuutensa ja hyväksyä, että jos rakas, tärkeä äitini haluaa itsensä tuolla tavalla tuhota niin minä en asialle mitään mahda. Menetyksen tunne on ihan valtava, kun mulla ei enää ole sitä ihanaa, läheistä äitiä, vaan viina on hänet vienyt.

Tiedän, että se on tosi vaikeaa, mutta yritä. Hanki itsellesi keskusteluapua ja vertaistukea ja yritä hyväksyä, ettet sinä voi pelastaa isääsi. Paljon voimia.
 
[QUOTE="vieras";24177113]Eikö kukaan ole antanut ainoaa realistista neuvoa: Elä omaa elämääsi, isäsi joko lopettaa juomisen ihan itse tai tappaa ittensa siihen ihan itse, et pysty kumpaankaan vaikuttamaan millään tavalla.[/QUOTE]

Näin mä jouduin tekemään,kyseessä siis äitii ja veljeni ja saa nähdä kumpi menee ensin.
Olin aivan rikki tilanteesta kunnes tajusin että asia ei ole minun käsissä ja tuhlaan oman elämäni murehtimiseen.
Mulla se vaati muuton suht kauas läheisistäni,puhelimella ollaan yhteydessä kerran viikossa-kerran kuukaudessa,viimeksi olen nähnyt kolmisen vuotta sitten.
 
[QUOTE="vieras";24177113]Eikö kukaan ole antanut ainoaa realistista neuvoa: Elä omaa elämääsi, isäsi joko lopettaa juomisen ihan itse tai tappaa ittensa siihen ihan itse, et pysty kumpaankaan vaikuttamaan millään tavalla.[/QUOTE]

On antanut. En vain osaa kivettää sydäntäni. Pitäisi vissiin, tässä kylmässä maailmassa.
En voi ymmärtää, miksi lasteni pappa haluaa antaa sen elämänsä pullolle, eikä esimerkiksi viettääkseen aikaa lastenlastensa kanssa, nauttiakseen heidän seurastaan.

Minua suututtaakin aika ajoin, että emmekö me ole minkään arvoisia. Miten se voi pitää viinaa meitä arvokkaampana...:(
 
[QUOTE="Merja";24177139]Kuinka paljon isälläsi on ylipainoa? Mitä hän itse on mieltä omasta juomisestaan? Kokeeko sen ongelmaksi? Peitteleekö ja salaileeko tilannetta? Asuuko hän yksin?[/QUOTE]

Merkitävä ylipaino. Hän ei itse ole koskaan myöntänyt olevansa alkoholisti, ei koskaan.
Pahimpina krapulapäivinä on minullekin sanonut, että nyt se on loppu, totaalisen loppu.
Kunnes krapula helpottaa, taas Alkon ovi käy...:(
 
[QUOTE="vieras ap";24177182]On antanut. En vain osaa kivettää sydäntäni. Pitäisi vissiin, tässä kylmässä maailmassa.
En voi ymmärtää, miksi lasteni pappa haluaa antaa sen elämänsä pullolle, eikä esimerkiksi viettääkseen aikaa lastenlastensa kanssa, nauttiakseen heidän seurastaan.

Minua suututtaakin aika ajoin, että emmekö me ole minkään arvoisia. Miten se voi pitää viinaa meitä arvokkaampana...:([/QUOTE]

Mulla on selvät säännöt isälleni, meille ei tulla humalassa ja minä en tule käymään jos on humalassa. Nähdään muutaman kerran vuodessa. Lapseni eivät häntä tunne oikeastaan ollenkaan.
 
Raivostutavaa, kun toinen lupaa ja lupaa, mutta mitään katetta lupauksille ei koskaan ole eikä tule.
En kertakaikkiaan voi päästä sisälle elkoholistin mieleen, että voiko se tosissaan olla niin vaikeeta se totaalinen lopettaminen. Korkin kiertäminen kiinni ikuisiksi ajoiksi. Keksisin 150 muutakin käyttötapaa isälle noille rahoille. Hoitaisi isensä kuntoon, matkustelisi, what ever....On niin kamalaa katsoa kun toinen väenvängällä hilaa itseään hautaan ;(
 
[QUOTE="vieras ap";24177182]On antanut. En vain osaa kivettää sydäntäni. Pitäisi vissiin, tässä kylmässä maailmassa.
En voi ymmärtää, miksi lasteni pappa haluaa antaa sen elämänsä pullolle, eikä esimerkiksi viettääkseen aikaa lastenlastensa kanssa, nauttiakseen heidän seurastaan.

Minua suututtaakin aika ajoin, että emmekö me ole minkään arvoisia. Miten se voi pitää viinaa meitä arvokkaampana...:([/QUOTE]

Suurimmalle osalle alkkiksista rakastavin teko, minkä läheinen voi tehdä, on lakata hyysäämästä. Ja kertoa, että tukea on tarjolla sitten, jos päättää lopettaa.
 
Jos hän ei itse halua lopettaa, niin ei sitä kyllä saa lopettamaan. Olen kuullut, että olisi tulossa lääke, joka vähentää juomista. Vähän kuin, että syö, mutta vähemmän. En tiedä milloin on tulossa, mutta kuulin asian erään tuttavani kautta. Hänen läheisellään todella vakava alkoholi-ongelma.
Kysele enemmän siitä, sen voisi saada käyttöön juuri siksi ettei "tarvitse" kokonaan lopettaa.
 
[QUOTE="vieras";24177215]Mulla on selvät säännöt isälleni, meille ei tulla humalassa ja minä en tule käymään jos on humalassa. Nähdään muutaman kerran vuodessa. Lapseni eivät häntä tunne oikeastaan ollenkaan.[/QUOTE]

Ei meilläkään isä meille tule kännissä, olen kieltänyt sen jyrkästi. Lapsiani näkee muutaman kerran viikossa vähän aikaa, selvinpäin.
 

Yhteistyössä