Alan olla aika kateellinen, miten tästä pääsee eroon? Lapsen kaveri

["vieras"]

Lapsellani on paras kaveri, jonka kanssa leikkivät monta kertaa viikossa. Joskus käydään yhdessä retkillä, tapahtumissa, syömässä, tms. Tämä kaveri on iloinen, vauhdikas, aina reipas, ja aina paras kaikessa -oikeasti, tässä tapauksessa vanhemmat eivät edes tuo sitä esiin, vaan sen huomaa heti.

Aina se kaveri ehtii ensin, voittaa, kiipeää korkeammalle, jaksaa pidemmälle, oppii aikaisemmin (pyöräilemään, lukemaan, luistelemaan, yms), hoksaa, keskustelee fiksummin, syö nätimmin, ja sitäpaitsi ainoana lapsena saa kaiken mitä haluaa -eikä silti toivo mahdottomia vaan sellaisia mitä oikeasti voi hyvinkin saada!

Miten voi olla näin täydellinen lapsi, ja miksi se on sattunut kaveriksi juuri mun lapselleni! Lapseni itse ei kai ole mitään erikoista huomannut (on luonteeltaan hiljainen ja hidas, ujo, mukautuva) mutta mulle jolla ei ole mitenkään hyvä itsetunto, vaan ennemminkin olen sellainen kaikesta vähän sivuun jäävä tyyppi joka ei osaa mitään oikein hyvin, ottaa koville se etten ole pystynyt periyttämään lapselleni mitään hyviä kykyjä joita voisi ihaillen seurata

 

[se joku]

Suosittelen sinulle pikaista psykiatrilla käyntiä.

 

[feger]

Hmm. No älä ainakaan tuo missään julki lapsellesi noita sinun ajatuksiasi.
Olet vaan nyt jotenkin sokeutunut, etkä osaa katsoa lapsesi hyviä puolia ollenkaan. ???!!!

 

["joo"]

koita olla vertaamatta lapsia toisiinsa. jokainen ihminen on hyvä omana itsenään. opeta lapsellesi itsensä arvostamista mutta myös toiselle arvon antamista. toisen tekemisten ihailu ei ole millään lailla itseltä pois. kehu lastasi, mutta vain kun siihen on oikeasti aihetta. pyri välttämään vertailua myöskin lapsesi kuullen. ja kiinnitä erityistä huomiota siihen, minkälaiseen sävyyn puhut itsestäsi, lapsestasi ja muista ihmisistä. vältä pahan puhumista toisista (selän takana) .

 

[Bindi]

mä luulen että jokainen lapsi on jossain toista parempi älä turhaan kadehdi, sun lapsestasi voi vielä tulla vaikka mitä puolia esiin kun aika kuluu!

 

[Möö]

Ole iloinen lapsellasi on noin kiva kaveri Vaikuttaa reilulta ja mukavalta ystävältä, joka sopivasti täydentää hiljaisempaa ja ujompaa lastasi.

 

[jklöpo]

Ole iloinen lapsellasi on noin kiva kaveri Vaikuttaa reilulta ja mukavalta ystävältä, joka sopivasti täydentää hiljaisempaa ja ujompaa lastasi.

Hyvä pointti! Koeta ajatella, että olet maailman onnekkain äiti, kun sait lapsellesi noin hyvän kaverin, sun lapsellas on nyt hyvä esimerkki ja hän varmaan oppii näitä hyviä puolia siltä toiselta

 

[SporttisMama]

Älä vertaa lastasi kaveriinsa. Ihan varmasti löytyisi jokin/joitakin asioita joissa lapsesi on kaveriaan parempi. Mutta tarvitseeko sitä edes miettiä? Jokainen on erilainen eikä aina tarvitse tietää kumpiko on parempi.
Koitahan nyt nähdä elämä hieman valoisampana paikkana että voit tankata lapsellesi rutkasti rakkautta ja itsevarmuutta, niitä hän tulee tarvitsemaan. Eikä siinä ole mitään pahaa jos on hieman ujompi tai sivuun vetäytyvä; mutta terve itsetunto pitää kuitenkin olla että kestää elämän kolhut!

 

[no siis]

hiljaiset, ujot lapset on usein sellaisia jotka puhkeaa kukkaan myöhemmin. usein myös herkkiä ihmisiä. rauhallisuus ja harkitsevaisuus, uusien tilanteiden tarkka arviointi ja sopeutumuiskyky on ne millä korvaisin nuo sanasi hiljainen, ujo, hidas ja mukautuva. eikä kukaan ole täydellinen

 

[Muh]

Sulla todellakin on huono itsetunto. Ei sosiaalinen ja fyysinen rohkeus tee ihmisestä parempaa, vaikka nuo ovatkin niitä nykyajan haluttuja ominaisuuksia ja näyttävät tekevän elämästä helpompaa. Mä olen juuri se ujo ja estynyt lapsi, josta äiti puhui mammakamuilleen suureen ääneen, että "voi kun tuo xx on niin arka" yms. Tunsin olevani vääränlainen ja pilalla, kun en oikein kestänyt olla esillä ja heittäytyä rohkeasti mukaan toisten lasten juttuihin. No, vastapainoksi äiti sitten toitotti nuoremmasta sisaruksestani, että "voivoi, kun tuo xy on niin rämäpäinen", eli ilmeisesti häntä ei vain voinut miellyttää.