Älä usko valtaapitäviin – kilpailukyky tarkoittaa oikeasti kehnoa palkkaa

[vierailija]

Älä usko valtaapitäviin – kilpailukyky tarkoittaa oikeasti kehnoa palkkaa

Pekka Seppänen
Julkaistu: 11.12. 2:00 , Päivitetty: 11.12. 10:58

(KUVA: KAI TIRKKONEN)

LEHDESSÄ luki, että Nokia putoaa kuin kivi. Tarkoitettiin, että Nokian osakekurssi on laskenut 6 prosenttia. Ei 100 prosenttia, niin kuin kivellä on tapana pudota, kun se putoaa.

Valtaapitävät kertovat viikoittain, että Suomen talous on umpikujassa, veitsen terällä tai kuilun partaalla. Työvoimakustannukset ovat puolestaan kipurajoilla elleivät sitten tapissa.

Talouden kieli harhauttaa tarkoituksellisesti. Harhauttajat käyttävät metaforia eli vertauskuvia, koska he eivät halua kertoa totuutta.

Suomen etu tarkoittaa sen etua, joka sanoo Suomen etu. Kilpailukyky tarkoittaa kehnoja palkkoja.

HARHAAN voi johtaa paitsi metaforilla, myös numeroilla.

Suomessa esitetään vaikutusvaltaisilla titteleillä tuulesta temmattuja numeroita siinä toivossa, että toimittajat välittäisivät ne sellaisinaan lukijoille. Usein tämä onnistuu, sillä toimittajilla ei aina ole aikaa, kykyä tai halua ottaa itse selvää asioista.

Jokainen tietää, että Suomessa on korkea veroaste. Paitsi että ei ole. Eri maiden numerot on nimittäin laskettu eri tavalla. Toisin kuin muissa maissa, Suomessa veroasteeseen on laskettu mukaan työeläkemaksut. Jos ne jätetään Suomen laskuista pois, Suomen veroaste on alle EU-keskiarvon.

Jokainen tietää myös, että julkinen sektori on pahanpäiväisesti velkaantunut. Muka. Jos työeläkemaksut lasketaan mukaan veroihin, niin kuin veroasteen kauhistelijat tekevät, pitää 180 miljardin euron työeläkevarat vastaavasti laskea osaksi julkisia varoja. Kun niin tehdään, julkinen sektori ei ole lainkaan velkaantunut. Päinvastoin, varoja on enemmän kuin velkoja.

Jompikumpi näistä itsestäänselvistä totuuksista ei siis pidä paikkaansa. Joko Suomi ei ole velkaantunut tai sitten veroaste ei ole korkea. Jokainen päättäköön itse, kumpi ongelma on olemassa. Molemmat eivät ole.

KUN JOKU seuraavan kerran sanoo, että meillä ei ole varaa vanhustenhoitoon, nuorisopsykiatriaan, kulttuuriin tai johonkin muuhun järkevään, kannattaa kysyä miten niin ei ole varaa.

Jos velkaa on liikaa, verotusta voi kiristää. Tai jos verotus on liian kireää, velkaa voi lisätä.

 

[.....]

Ärsyttää tuo viimeinen kommentti. Jos velkaa on liikaa, ei verotus ole ainoa (tai aina edes ensisijainen) kohde, vaan vaihtoehtona olisi myös turhien menojen karsiminen. Samoin siinä tapauksessa, että verotus on liian kovaa.

 

[.....]

Ja Suomi on monella tapaa velkaantunut, laski sitten velan määrän millä tavoin hyvänsä...

 

[vierailija]

AP, kerropas nyt, että miten minä estän tuon työeläkemaksun menemisen, kun suurella todennäköisyydellä en koskaan tule eläkkeelle pääsemään? Ai, en mitenkään? No sittenhän se on osa veroja, ja puhut silkkaa paskaa.

Minulle sopisi varsin hyvin, jos oikeasti lakataan keräämästä työeläkemaksuja, ja kukin säästää eläkkeensä ihan itse.

 

[vierailija]

Onpas Hesarin kirjoittaja tyhmä mies. Jos eläkevarat lasketaan valtion omaisuudeksi, niin sitten pitää lasketa luvatut eläkkeet VALTION VELKOIHIN. Ne ovat yli kolme kertaa suuremmat kuin eläkevarat.

 

[vierailija]

Mataliin palkkohin mennään joka tapauksessa tai oikeammin malli tulee olemaan kuten kreikassa. Palkkaa tulee mutta palkansaajistakin moni on ruokatuen varassa koska palkka ei riitä edes perustoimeentuloon.
Tätä vasten on pakko ihmetellä miten meillä on varaa ottaa vastaan lisää populaa ja maksaa kehitysapua ja noudattaa direktiivejä. Kivahan se olisi jos voitaisiin elää utopiassa mutta kupla on puhkeamassa. Niin oudolta kuin se tuntuukin, nyt ei tarvitse enää edes vääntää aiheesta, maailman talous ja tilanne hoitaa realiteetit kohdilleen itsestään.