???
Niin mikähän siinä on, kihlat vaihdettiin 1,5 vuotta sitten ja yhdessä ollaan oltu 3 vuotta. Vauvakin meillä on. Suhde on hyvä, mutta ehkä taustalla kaivertaa pettäminen joka tapahtui aivan suhteen alussa. Emme siitä enää puhu eikä se sinänsä ole läsnä meidän jokapäiväisessä elämässä mitenkään. Joskus se muisto palaa pintaan kun mies on ilman minua juhlimassa.
Aina kun puheeksi tulee häät meillä molemmilla pinna kiristyy. Mies ei jaksa asiasta pahemmin puhua ja minäkin jotenkin ahdistun kun asia tulee puheeksi. Vaikka lapsi on suurempi sitoumus kuin avioliitto! Ainahan olemme ainakin isä ja äiti lapsellemme, vaikka erottaisiinkin.
Onko niin, että kun ajatus avioliitosta ahdistaa ehkä molempia, niin emme ole sittenkään varma suhteestamme?
Aina kun puheeksi tulee häät meillä molemmilla pinna kiristyy. Mies ei jaksa asiasta pahemmin puhua ja minäkin jotenkin ahdistun kun asia tulee puheeksi. Vaikka lapsi on suurempi sitoumus kuin avioliitto! Ainahan olemme ainakin isä ja äiti lapsellemme, vaikka erottaisiinkin.
Onko niin, että kun ajatus avioliitosta ahdistaa ehkä molempia, niin emme ole sittenkään varma suhteestamme?