Ajatuksia äitiydestä Jokelan ja Kauhajoen tapahtumien jälkeen

[vieras]

No eihän sitä koskaan tiedä mitä tapahtuu elämässä, en mäkään ajatellut tulla mielisairaaksi.

 

[Keittiönoita]

Mun piti aikoinaan opiskella sairaanhoito-opiston jälkeen lääkäriksi ja lähteä maailmalle SPR:n hommiin. Mutta musta tulikin äiti =) Eniten oikeastaan tässä askarruttaa se, että onko mulla jäänyt jotain huomaamatta. Kauhajoen tappajan vanhemmille asia tuli täytenä yllätyksenä. Oli ollut lapsena kiltti poika, oli kavereita ja oli sosiaalinen. Ja silti näin tapahtui Että mistä sen sitten lopulta osaa edes aavistaa, että jotain tällaista olisi tiedossa? Itse kyllä olen jo vuosikausia seurannut, mitä lapseni netissä puuhaavat, millaisia nettikavereita heillä on jne. Ja mun lapseni muuten myös seuraavat, mitä mä täällä Kaksplussalla kirjoittelen

Luultavasti mulla ei ole syytä huoleen, mutta pistää nää viimesen vuoden tapahtumat väkisinkin miettimään. Ja oikeastaan ihan hyvä, että pistääkin.

 

[vieras virve]

Mun piti aikoinaan opiskella sairaanhoito-opiston jälkeen lääkäriksi ja lähteä maailmalle SPR:n hommiin. Mutta musta tulikin äiti =) Eniten oikeastaan tässä askarruttaa se, että onko mulla jäänyt jotain huomaamatta. Kauhajoen tappajan vanhemmille asia tuli täytenä yllätyksenä. Oli ollut lapsena kiltti poika, oli kavereita ja oli sosiaalinen. Ja silti näin tapahtui Että mistä sen sitten lopulta osaa edes aavistaa, että jotain tällaista olisi tiedossa? Itse kyllä olen jo vuosikausia seurannut, mitä lapseni netissä puuhaavat, millaisia nettikavereita heillä on jne. Ja mun lapseni muuten myös seuraavat, mitä mä täällä Kaksplussalla kirjoittelen

Luultavasti mulla ei ole syytä huoleen, mutta pistää nää viimesen vuoden tapahtumat väkisinkin miettimään. Ja oikeastaan ihan hyvä, että pistääkin.

Ajattele, oikeasti sulla on kohta vapaat kädet thedä mitä haluat : ) Voit vaikka lähteä srp:n hommiin.. Mä uskon Keittis, että poikasi on erittäin fiksu ja tunneälykäs kaveri, äitiinsä tulee.
Hyvää työtä olet tehnyt! On, hyvä on miettiä omaa vanhemmuuttaan, varsinkin tällaisina aikoina. Kiitos että teit tämän aloituksen. Kaunista syksyä!

ps. jos viitsit niin laita taas joskus sellainen menugallup, aiva fantastisia ruokia teet, mieskin oli että ohhoh, viime kerralla! : )

 

[Mielikki]

Mun piti aikoinaan opiskella sairaanhoito-opiston jälkeen lääkäriksi ja lähteä maailmalle SPR:n hommiin. Mutta musta tulikin äiti =) Eniten oikeastaan tässä askarruttaa se, että onko mulla jäänyt jotain huomaamatta. Kauhajoen tappajan vanhemmille asia tuli täytenä yllätyksenä. Oli ollut lapsena kiltti poika, oli kavereita ja oli sosiaalinen. Ja silti näin tapahtui Että mistä sen sitten lopulta osaa edes aavistaa, että jotain tällaista olisi tiedossa? Itse kyllä olen jo vuosikausia seurannut, mitä lapseni netissä puuhaavat, millaisia nettikavereita heillä on jne. Ja mun lapseni muuten myös seuraavat, mitä mä täällä Kaksplussalla kirjoittelen

Luultavasti mulla ei ole syytä huoleen, mutta pistää nää viimesen vuoden tapahtumat väkisinkin miettimään. Ja oikeastaan ihan hyvä, että pistääkin.

Hih!Munkin maailmanparannus jäi ton äitiyden takia!
=) Haaveilin aina nuorempana lähteväni afrikkaan hoitajakoulutuksen jälkeen vaan toisin kävi! =) Mutta onneksi sitä voi tehdä paljon täältäkin käsin!!! =)
Olisit kuule kiitollinen,että noin hienon nuoren miehen olet saanu kasvatettua,kun nykyään tuntuu enemmän olevan arvossaan tuo itsekeskeisyys! =)
Munkin tytär tuli kerran tänne "mun" palstalle häiriköimään mua huumorimielessä!!!

 

[mustikkatassu]

niin, vaikeeta tää on...kun pystyis pureutuu lapsen ajtusmaailmaan ja luke amitä siellä liikkuu..

mut ehei, se on vaan uskottava ja luotettava siihen et se on kunnon tyyppi, joka ei mee leikkiin pyssyleikkejä kouluun ja antamaan opiskelutovereille taivaspaikan..

ja entäs oikeasti tänä päivänä alkaa jo pelottaa ajatus antaa lasten mennä kouluun

(vink näissä asioissa oiskin palstan vauhkoojalle niin paljon miettimistä, et jokohan pitäs näppäimistön hetken hiljakseen lataamossa)

|O |O

 

[Keittiönoita]

ps. jos viitsit niin laita taas joskus sellainen menugallup, aiva fantastisia ruokia teet, mieskin oli että ohhoh, viime kerralla! : )

Kiitos ja kaunista syksyä sinullekin =) Mä lupaan ryhtyä taas laittamaan niitä viikonlopun ruokia, kunhan saan ton keittiöni ihmisasuttavaan kuntoon

 

[HyacinthBucket]

Minä luulen, että jos äitinä alkaa miettiä kaikkea tällästä ja on huolissaan lapsestaan/lapsistaan, niin on tehnyt jo aika paljon sellaista mikä on omiaan ennaltaehkäsemään ongelmia joista Saari mm on todennäköisesti kärsinyt. Mutta onhan se haaste, olla äiti tänä päivänä ja tässä maailmassa. Pitää suojella lasta, pitää antaa riittävästi tietoa, ettei hän loukkaa itseään elämän poluilla, että tulee vahvaksi, mutta ei liian kovaksi...

 

[Keittiönoita]

Pitää suojella lasta, pitää antaa riittävästi tietoa, ettei hän loukkaa itseään elämän poluilla, että tulee vahvaksi, mutta ei liian kovaksi...

Näinpä juuri. Ja mulla kyllä vielä lisäksi pelkona se, että junnu olisi perinyt mun luonteeni. Siis sen, jossa kaikii tuska kärsitään omassa sydämessä ja oman pään sisällä ja vasta sitten, kun on itse asian kanssa jo sinut, saattaa puhua ulkopuolisille. Mulle tää "oman pään sisällä asioiden käsittely" ei ole koskaan ollut ongelma, pikemminkin olen iloinen siitä taidosta, sillä luultavasti moni asia elämässäni olisi mennyt ihan persiilleen, jos olisin sanonut mitä ajattelen ajattelematta ensin mitä sanon. Onneksi vielä toistaiseksi junnun kanssa on helppo puhua. Tulee päivittäin kertomaan mulle asioitaan ja ajatuksiaan. Vieläkin. Ja jutustelen sen kaveripiiriäkin niin irl kuin netissä. Vuosi takaperin kirjoitin jotain junnun irc-galleriaan ja siellä junnun virtuaalikaverit tuumasi vaan, että sullahan XX on aika cool mutsi Lasteni irc-galleriakaverit kirjoittelee välillä mulle ihan suoraankin. Meilinä, Skypeen ja meseen silloin, kun mulla vielä mese oli.

 

[Coffee Break]

Piti tänne tulla huikkaamaan että jos rauhanturvajoukot ei kuulosta hyvältä, niin onhan niitä vaihtoehtoja tehdä samantyyppistä työtä. YK, SPR tai vaikkapa KUA näin nopeasti mainittuna hakee aika usein alan ammattilaisia töihin.

 

[BDT]

Koskaan ei kai voi olla varma. Mutta mun mielestä poikasi kuulostaa ihanan empaattiselta. Oliko se 16v?

Täyttää marraskuussa 17. Mutta mä olen miettinyt, että ehkä olisi parempi, jos nuorella ei olisi lainkaan mitään aatteita tai ideologiaa. Jos vaan hengailisi kavereineen ostarilla. Ehkä maailmantilanteen tai yhteiskunnan tilanteen miettimien ei olekaan kovin hyvä asia.

Tjaah. Mun teini-ikäinen esikoinen kohta 15 v hengaa ostarilla eikä näytä paljon maailman huolet painavan . Mutta onpa hänkin herkkä sisimmässään ja miettii asioita. Ehkä ottaa vaan jotenkin kevyemmin näennäisesti.
Ja kuopus kohta 13 v on juuri tuollainen idealisti kuin sinun poikasi näkyy olevan, mutta nyt on jalkapallo vaan vienyt sydämen maailman vääryyksien oikomiselta. ...
Minäkin olen miettinyt mitä näistä pojista vielä kasvaakaan - sattuneesta syystä nyt varsinkin kuluneella viikolla. Luotan silti sydämen ja järjen yhteispeliin sekä terveeseen valppauteen.

 

[HyacinthBucket]

Minun lempiajatukseni on, että teinien kaverit on kristallipallo, ne kertovat minulle minkälainen lapseni on siinä maailmassa missä nuoret ovat... sen jota en näe kotona.

 

[jaana]

kaikessa vaan kohtuus. Aito elämän ja toisen kunniottaminen. Terveet arvot, terveessä ihmisessä. Rauhanturvaajan työ on muuten aika ristiriitaista ja siellä on erittäin erilaisilla ideologioilla ihmisiä. Seillä myös juodaan ja esim. käytetään huoraapalveluita paljon. Joten tuosta asiasta itse toivoisin, että lapseni ottaisi enemmän selvää, ettei tule pettymyksenä. Se on usein sellainan miesten machoilukenttä.
t. veljeni ja paras ystäväni on olleet rauhaturvaajia

Me ollaan puhuttu tuosta rauhanturvaajajutusta ja itse en ole kovinkaan innokas koko ajatuksesta. Exä on ehdottomasti koko hommaa vastaan. Onneksi junnu on vasta 16 v ja mielikin voi vielä muuttua. Mutta kun aiemmin koitin saada junnun päätä käännettyä tuossa asiassa, junnu vain sanoi, että tiedätkö äiti, siellä on paljon lapsia, joiden turvallisuudesta kukaan ei välitä. Mitäpä siihen sanoo vastaan? :| Mutta ehkä "siperia opettaa" ja junnu käy sellaisella reissulla kerran ja tulee sen jälkeen toisiin aatoksiin.

Myös mun vanhemmat oli armeijaan menoani vastaan aikoinaan. Kovan painostuksen ja huutavan hiljaisuuden jälkeen jätin menemättä. Tuntui pahalta, kun omat vanhempani eivät kunniottanet haaveitani eivätkä mitenkään seisoneet tukenani. Eivät edes ehdottaneet toista vaihtoehtoa armeijauran tilalle. Tiukka ei, ja kyllä kaduttaa ja ahdistaa kun heitä tottelin

 

[Keittiönoita]

Tjaah. Mun teini-ikäinen esikoinen kohta 15 v hengaa ostarilla eikä näytä paljon maailman huolet painavan . Mutta onpa hänkin herkkä sisimmässään ja miettii asioita. Ehkä ottaa vaan jotenkin kevyemmin näennäisesti.
Ja kuopus kohta 13 v on juuri tuollainen idealisti kuin sinun poikasi näkyy olevan, mutta nyt on jalkapallo vaan vienyt sydämen maailman vääryyksien oikomiselta. ...
Minäkin olen miettinyt mitä näistä pojista vielä kasvaakaan - sattuneesta syystä nyt varsinkin kuluneella viikolla. Luotan silti sydämen ja järjen yhteispeliin sekä terveeseen valppauteen.

Mukava kuulla, että joku muukin teinin äiti näitä kuluneella viikolla on pohtinut :hug: Itse kanssa ajattelen, että tätä elämää nyt eletään tässä ja kukin tekee parhaansa. Loppu on sitten arvoitusta. Mutta kun toi kolli taannoin osoitti, miten mukavaa on, että äiti on kotona, kun tulee koulusta, olen yhä enemmän haalinut juuri etätöitä. Parhaimmillaan käyn vain kerran viikossa toimistolla. Mutta eihän tääkään mitään takaa.

 

[BDT]

Tjaah. Mun teini-ikäinen esikoinen kohta 15 v hengaa ostarilla eikä näytä paljon maailman huolet painavan . Mutta onpa hänkin herkkä sisimmässään ja miettii asioita. Ehkä ottaa vaan jotenkin kevyemmin näennäisesti.
Ja kuopus kohta 13 v on juuri tuollainen idealisti kuin sinun poikasi näkyy olevan, mutta nyt on jalkapallo vaan vienyt sydämen maailman vääryyksien oikomiselta. ...
Minäkin olen miettinyt mitä näistä pojista vielä kasvaakaan - sattuneesta syystä nyt varsinkin kuluneella viikolla. Luotan silti sydämen ja järjen yhteispeliin sekä terveeseen valppauteen.

Mukava kuulla, että joku muukin teinin äiti näitä kuluneella viikolla on pohtinut :hug: Itse kanssa ajattelen, että tätä elämää nyt eletään tässä ja kukin tekee parhaansa. Loppu on sitten arvoitusta. Mutta kun toi kolli taannoin osoitti, miten mukavaa on, että äiti on kotona, kun tulee koulusta, olen yhä enemmän haalinut juuri etätöitä. Parhaimmillaan käyn vain kerran viikossa toimistolla. Mutta eihän tääkään mitään takaa.

Jatkan vielä että tultiin naapurin kanssa siihen tulokseen että jos mielenterveys on kunnossa ja ihmissuhteet siihen päälle niin elämä on aika mallillaan.

 

[Keittiönoita]

Myös mun vanhemmat oli armeijaan menoani vastaan aikoinaan. Kovan painostuksen ja huutavan hiljaisuuden jälkeen jätin menemättä. Tuntui pahalta, kun omat vanhempani eivät kunniottanet haaveitani eivätkä mitenkään seisoneet tukenani. Eivät edes ehdottaneet toista vaihtoehtoa armeijauran tilalle. Tiukka ei, ja kyllä kaduttaa ja ahdistaa kun heitä tottelin

Mä olisin halunnut pojastani sivarin. Mutta kun ajan myötä näin ja kuulin pojan arvomaailman, mikä mä olen häntä kieltämään? Exä tulee olemaan raivoissaan, jos ja kun junnu jonain päivänä lähtee puolustamaan muita kuin suomalaisia. Mutta luultavasti saan exän puhumalla lepyteltyä, sillä en minäkään riemuitse, jos poikani sinkkiarkussa jostain maailmalta tonne Helsinki-Vantaalle tuodaan. Mutta kun näiden vuosien aikana olen oppinut - satojen keskusteluiden myötä - sen olevan junnun oma tahto, niin eipä mulla ole siihen mitään sanomista. En pidä yhtään ajatuksesta, en pidä edes siitä ajatuksesta, että junnu haluaa Puolustusvoimien palvelukseen. Mä kyllä rakastan tätä maata, mutta en tätä kansaa. Jostain käsittämättömästä syystä junnu haluaa tarpeen vaatiessa puolustaa myös tätä kansaa. Mutta tästä asiasta me kinattiin junnun kanssa jo aikoja sitten =) Ja junnu pitäköön oman näkemyksensä.

 

[eräs]

Koskaan ei kai voi olla varma. Mutta mun mielestä poikasi kuulostaa ihanan empaattiselta. Oliko se 16v?

Täyttää marraskuussa 17. Mutta mä olen miettinyt, että ehkä olisi parempi, jos nuorella ei olisi lainkaan mitään aatteita tai ideologiaa. Jos vaan hengailisi kavereineen ostarilla. Ehkä maailmantilanteen tai yhteiskunnan tilanteen miettimien ei olekaan kovin hyvä asia.

Minusta päinvastoin, jos ei lainkaan mietitä asioita ja ne joskus aikuisena lävähtävät kasvoille kertalaakista, kuvittelisin sen enemmän aiheuttavan pahaa kerralla.

Valitettavan monet ihmiset elävät materialistisessa tyhjiössä, jossa arvomaailma ja mielipiteet ja todellisuus perustuvat mainoksiin, hömppälehtiin ja saippuasarjoihin

 

[Cassyput]

Minun lempiajatukseni on, että teinien kaverit on kristallipallo, ne kertovat minulle minkälainen lapseni on siinä maailmassa missä nuoret ovat... sen jota en näe kotona.

Tän mä laitan korvan taakse. Piti ainakin mun kohdalla paikkansa, nyt kun asiaa ajattelee.

 

[Keittiönoita]

Minun lempiajatukseni on, että teinien kaverit on kristallipallo, ne kertovat minulle minkälainen lapseni on siinä maailmassa missä nuoret ovat... sen jota en näe kotona.

Tän mä laitan korvan taakse. Piti ainakin mun kohdalla paikkansa, nyt kun asiaa ajattelee.

Mulla tää on ollut korvan takana jo vuosia. Tai siis junnun kaverit jostain syystä jäävät erinomaisen mielellään meille perjantaista sunnuntaihin. Yks kaveri oli meillä kolme viikkoa.

 

[Mommy dearest]

Miten minä en olisi kamalan huolissani tuollaisesta pojasta . Hienostihan tuo tuntuu elämäänsä hanskaavan ja riittää resursseja jopa toisista ihmisistä huolen pitämiseen - kyllä siitä tuntuu oleva kyynisyys ja näköalattomuus kaukana! Mulla on sellainen käsitys myös, että tuohon ikään kuuluukin olla idealistinen ja vähän mustavalkoinenkin. Itse olin ainakin. Kyllä elämä ne kulmat pyöristää sitten ajan kanssa.

 

[Keittiönoita]

Miten minä en olisi kamalan huolissani tuollaisesta pojasta . Hienostihan tuo tuntuu elämäänsä hanskaavan ja riittää resursseja jopa toisista ihmisistä huolen pitämiseen - kyllä siitä tuntuu oleva kyynisyys ja näköalattomuus kaukana! Mulla on sellainen käsitys myös, että tuohon ikään kuuluukin olla idealistinen ja vähän mustavalkoinenkin. Itse olin ainakin. Kyllä elämä ne kulmat pyöristää sitten ajan kanssa.

Mä olin tuossa iässä eläinaktivisti =) Joskaan sillon 70-luvulla mitään kettutyttöjä ei vielä ollut. Jos olisi ollut, olisin varmaan ollut kettutyttö itsekin.

Mutta edelleen mietin, että jos teini vaan hengailisi kaljakassien kanssa ostarilla, katselisi BB:tä, lukisi 7-päivää jne, niin sille teinille tuskin edes syntyisi mitään ajateltavaa. Olisi siis paljon paremmassa turvassa.

 

[Mommy dearest]

Mutta edelleen mietin, että jos teini vaan hengailisi kaljakassien kanssa ostarilla, katselisi BB:tä, lukisi 7-päivää jne, niin sille teinille tuskin edes syntyisi mitään ajateltavaa. Olisi siis paljon paremmassa turvassa.

No jaa, teini-ikä kumminkin kestää vaan pari vuotta ja kun siitä on selvinnyt, on edessä pitkä loppuikä...parempi että siellä päässä jotain ajatuksentynkää kuitenkin on, väittäisin. Ja on historiassa sekin nähty, että "tyhjään tynnyriin" on helpompi ympätä huonoja ideoita ja malleja. Eihän elämä millään reunaehdoilla ole riskitöntä, mutta niin kauan kun pojallasi on mielestään jotakin puolustettavaa, hän tuskn päätyy koululle lipasta tyhjentämään. Kyllä se on kyynisyys joka tappaa, ei ideat. Jälkimmäinen kuuluu nuoruuteen ja ensimmäinen ei saisi kuulua.