Ajattelitteko ennen lapsen tekoa, että isovanhemmilla ei ole velvollisuutta hoitaa lapsenlapsiaan?

  • Viestiketjun aloittaja tuttifrutti
  • Ensimmäinen viesti
Kyllä ajattelin ja ajattelen edelleen! Mitään velvollisuutta heillä ei todellakaan ole. Mutta olemme ehkä onnekkaita sen suhteen, että meillä isovanhemmat kokevat lastenlastensa seut´ran niin miellyttäväksi, että hoitavat heitä mielellään. Koskaan emme ole lapsia hoitoon tyrkyttäneet.
 
Äiti kuoli 2 vuotta ennen esikoisen syntymää.Isä tykkäs lapsista mut ei siitä niitä hoitanmaan ollut.Kuoli 2v sitten hänkin.Anoppi on 83 vuotias niin että se hoitaminen ei onnistu.
Tukiverkkoja ei ole kuin siskon perhe joka asuu toisella paikkakunnalla, mut on todella tärkeä
 
Me ollaan pyritty siihen, että isovanhemmilla on mahdollisuus tutustua lapsenlapsiin, ei haluta velvoittaa mihinkään. Valitettavasti isovanhemmat vaan asuvat sen verran kaukana ettei hirveän usein nähdä. Mutta kun nähdään, niin kyllä mummot haluavat leikkiä ja hoitaa, ja silloin me rentoudumme ja teemme jotain omaa, mutta kyllä sen hoitamisen täytyy olla vapaaehtoista.
 
Liisa
Mites te jotka tuomitsette isovanhempien avun, ette aio ilmeisesti auttaa omia lapsianne lapsiensa hoidossa?

Minä ainakin haluan että lapseni voi luottaa siihen että apua on tarjolla, ja että lapsenlapset ovat tärkeitä ja rakkaita isovanhemmille.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Liisa:
Mites te jotka tuomitsette isovanhempien avun, ette aio ilmeisesti auttaa omia lapsianne lapsiensa hoidossa?

Minä ainakin haluan että lapseni voi luottaa siihen että apua on tarjolla, ja että lapsenlapset ovat tärkeitä ja rakkaita isovanhemmille.
Minusta ei ole kyllä tuomittu isovanhempien antamaa apua, vaan ei ole pidetty sitä velvollisuutena, kaksi eri asiaa mielestäni :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja fanta:
Alkuperäinen kirjoittaja Liisa:
Mites te jotka tuomitsette isovanhempien avun, ette aio ilmeisesti auttaa omia lapsianne lapsiensa hoidossa?

Minä ainakin haluan että lapseni voi luottaa siihen että apua on tarjolla, ja että lapsenlapset ovat tärkeitä ja rakkaita isovanhemmille.
Minusta ei ole kyllä tuomittu isovanhempien antamaa apua, vaan ei ole pidetty sitä velvollisuutena, kaksi eri asiaa mielestäni :)


Juuri näin =)
 
Eihän niiden isovanhempien kuulu, eikä pidä lapsenlapsiaan hoitaa, mutta olen edelleen sitä mieltä että isovanhempien ja lastenlapsien välinen suhde on tärkeä!!! Molemmat osapuolet nauttivat yhdessäolosta (näin ainakin pitäisi olla), ja isovanhemmat voivat opettaa/kertoa lapsille asioita joita itse ei tulisi kertoneeksi (esim. lapsen vanhemmista, omasta lapsuudestaan, "perimätietoa" jne.)

Nykyään ollaan ihan liikaa vieraannuttu perheestä/suvusta, en oikein käsitä miten perheestä "ollaan tehty"/miten se on muodostunut sellaiseksi ettei olla väleissä juuri kenenkään kanssa? Jopa se "ydinperhe" nököttää suurimman osan ajastaan tiiviisti omissa oloissaan... Surullista! :/
 
Ajattelin ja ajattelen vieläkin. Tietysti on rikkaus lapselle jos isovanhemmat haluavat osallistua hänen elämäänsä. Ajattelen myös ettei isovanhemmilla ole velvollisuutta auttaa rahallisesti aikuisten lastensa perheitä, täällä on aika usein nurinaa tästä asiasta. Jokainen käyttäköön rahansa miten tykkää. Näin vähän asian vierestä
 
.
Jos auttavat joitain lapsiaan lasten lapsiaan hoitamalla, niin moraalinen velvillisuus on mielestäni sitten auttaa tasapuolisesti kaikkia lapsiaan mikäli siihen on mahdollisuus. Muuta en tähän oikein osaa vastata, kun en ole koskaan edes miettinyt näin päivän selvää asiaa. Ketään ei ole ollut koskaan auttamassa, eikä odotettukaan auttamaan.

Terv. Se itsekäs maha pystössä kulkeva useamman lapsen äiti ;0)
 
Minä olen 5 lapsen mummo ja kohta niitä lapsia on 7.Minusta lastenlasten hoito ei ole mikään velvollisuus |O jos olisi en haluaisi lapsenlapsia koska minullahan ei ikinä olisi omaa elämää.Minä hoidan lapsia mielelläni ainakun siihen on mahdollisuus =) mutta pidän myös huolen että minulla on omaa elämää oman perheen kanssa =)
 
Meillä lasten isovanhemmat asuvat reilusti yli 100 km päässä, joten eipä ole edes ajateltu heitä pyytää lapsenhoitajiksi, poikkeuksena mm synnytksiin lähdöt, jolloin äitini on itse lupautunut tulla.
Muutenkin käytännössä lapsillamme on vain yksi mummo, sillä äitini on ainut joka käy säännöllisesti meillä kylässä ja lapset tuntevat hänet parhaiten. Toinen mummo ei käy koskaan, nuorempi lapsista ei ole koskaan häntä nähnyt, eikä vanhempikaan enään muista. Isoisät käy pari-kolme kertaa vuodessa pikavisiitillä, joten eipä siinä ajassa paljoa lapset heihin tutustu. Ja mieheni isän ei tarvitsisi edes käydä mielestäni, koska suosii tuota poikaa tytön kustannuksella :( Ja äitinä on ikävää katsoa kun toiselle tulee paha mieli.
 
en,kyllä minusta jos välitetään kuuluu ojentaa auttava käsi aina välillä!!
mutta toki ajattelin enemmän ex mieheni puolelta koska hänen äitillä omat jo aikuisia,itse terve ja puolipv töissä.

omalla äitilläni taas oli itsellään pari pientä ku omani syntyi joten en olettanut hänen jaksavan/haluavan edes hoitaa mun lastani,ja ymmärrän sen hyvin! ex mieheni äitiä en ymmärrä.
 

Yhteistyössä