Ajatteletko ikääsi?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Mummeliisa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Mummeliisa

Tunnettu jäsen
28.08.2010
34 446
106
63
60
Oulu
www.viipaleita.net
Tuli mieleen tuosta "minkäköhänikäinen Vesa Keskinen ajattelee olevansa"- aloituksesta, että ajatteletteko te ikäänne arjessa?
Vaikuttaako ikänne valintoihinne?
Onko asioita, joita muuten tekisitte, mutta joihin olette mielestänne iän vuoksi soveltumattomia; liian nuoria tai liian vanhoja?
 
Kyllä tuota tulee ajateltua lähinnä ammattihaaveen takia.Ikää kohta 50 vuotta ja haaveilemani koulutus kestäisi viisi vuotta eli jää haaveeksi kyllä.Muuten ei tuota ajattele muutakuin sillä että lapset on kohta kaikki täysi-ikäisiä ja omillaan ja jää kerrankin aikaa itselleen ilman että pitää kenenkään perässä juosta ja vahtia.
 
Yritän olla ajattelematta. Mielestäni esim. pukeutuminen on sellainen asia, ettei siihen ole mitään sopivaa ikää. Nelikymppinenkin voi mielestäni pukeutua teinivaatteisiin ja saattaa olla, että näyttää niissä paremmalta kuin moni teini-ikäinen.
 
[QUOTE="akka";23578011]Kyllä tuota tulee ajateltua lähinnä ammattihaaveen takia.Ikää kohta 50 vuotta ja haaveilemani koulutus kestäisi viisi vuotta eli jää haaveeksi kyllä.Muuten ei tuota ajattele muutakuin sillä että lapset on kohta kaikki täysi-ikäisiä ja omillaan ja jää kerrankin aikaa itselleen ilman että pitää kenenkään perässä juosta ja vahtia.[/QUOTE]

Koetko oikeasti plussana ettei elämässäsi ole tällä hetkellä pieniä lapsia?

Entä miksi ammattihaave jää vain haaveeksi?
Onko mielestäsi ala sellainen että 55+ ei siellä työllisty tai jaksa?
 
Yritän olla ajattelematta. Mielestäni esim. pukeutuminen on sellainen asia, ettei siihen ole mitään sopivaa ikää. Nelikymppinenkin voi mielestäni pukeutua teinivaatteisiin ja saattaa olla, että näyttää niissä paremmalta kuin moni teini-ikäinen.

Minäkän en ole koskaan ajatellut että vaatteet olisivat ikäjuttu. Enemmän määrittelee kroppa aj persoonallisuus, mikä kullekin sopii.
Joitain poikkeuksia toki on: Potkuhousut ei ehkä aikuisen juttu eikä kävelypuku ja piikkikorot pääsääntöisesti sovi mullassa möyrivälle tenavalle... ;)
 
Koetko oikeasti plussana ettei elämässäsi ole tällä hetkellä pieniä lapsia?

Entä miksi ammattihaave jää vain haaveeksi?
Onko mielestäsi ala sellainen että 55+ ei siellä työllisty tai jaksa?

Koen ehdottomasti plussana sen ettei elämässäni ole enää pieniä lapsia.Aikansa kutakin.Haluan elämässäni tehdä muutakin kuin olla jatkuvasti sidottuna pieniin lapsiin,vaikka he ihania ovatkin.Kuten sanottu,aikansa kutakin.
Ala josta haaveilen on sellainen ettei sinne työllisty enää yli viisikymppinen.
Onneksi mahdollisuuksia on kuitenkin paljon muitakin joten varmasti löydän mielekästä työtä muultakin saralta.
 
kyllä mulla kävi mielessä että mä oon liian vanha tähän ku ostin itelleni jopon... Mutku se on niiin ihana :heart::D Teinithän noilla näkyy ajelevan ja mä oon lähellä 4kymppiä...

Heh.
Ostit kuitenkin.

Minä ajelin pitkään (siis vielä 30+ iässä, monen lapsen äitinä) pienellä punaisella mopolla (automaattisolifer) . Sadeilmoilla ajoasuna oli vanha keltainen sadetakki, johon olin miranolilla kirjoitellut runoja ja mietelauseita.
On oikeastaan ihme, etteivät nuo vanhemmat lapset ole tuon traumatisoituneempia?
;)
 
Minulle sanovat toisin päin "Silloin ennen vanhaan kun olit nuori..." jne.
Lapsenlapsiin menee ihan täydestä jutut dinosaruksista joita joutui varomaan koulumatkoilla.
:)

taisi teini tarkoittaa henkistä ikääni... ;)

Ja kyllä nuo muistuttelevat, että näytän vanhalta, olen ryppyinen ja muuta mukavaa. Suosikki on "kumpi teistä olikaan vanhempi, sä vai äijä? Eiku montaksi vuotta sä oot sitä vanhempi?" :saint: tai yksi kysyy toiselta "minkä ikäinen Jonse on?" Ja vakiovastaus on "49 tai 47! :saint:" Ja jos erehdyn korjaamaan, sanovat "mutku sä näytät siltä..."

Äijältä kyllä tiedustelevat dinosauruksista, oliko pyörää keksitty hänen lapsuudessaan ja kirvelikö päreiden savu silmiä... ;)

Hirveitä kersoja. :D
 
Täytän kohta 40-v ja täytyy sanoa, että ikä alkaa näkyä arjessa... :) huomasin juuri, että ikänäkökin alkaa vaivata. Olen myös tällä hetkellä hieman hukassa pukeutumisen kanssa, kun kaikenmaailman H&M :t ja Lindexit sun muut tuntuu pursuavan teinivaatetta, mutta en kyllä aio taipua täti-look 'iinkaan! Katselen myös joka aamu naaman ryppyjä ja ihon veltostumista ja mietin, että luoja mä olen VANHA!
 
Kuka? Miten?

Eikun joo, hokasin: Ainakin se yksi häirikkö jota rassaa kun pärjäät hienosti ja olet tasapainossa itsesi kanssa nuorena äitinä?

Niin ja aikoinaan sitä ikää pohti kaikki sukulaisetkin kun ilmoitin olevani raskaana. En ihmettele, mutta onneks olen eläny elämääni niin, että sukulaisetkin saa olla ylpeitä (muutamaa poikkeusta lukuunottamatta)
 
[QUOTE="akka";23578051]Koen ehdottomasti plussana sen ettei elämässäni ole enää pieniä lapsia.Aikansa kutakin.Haluan elämässäni tehdä muutakin kuin olla jatkuvasti sidottuna pieniin lapsiin,vaikka he ihania ovatkin.Kuten sanottu,aikansa kutakin.
Ala josta haaveilen on sellainen ettei sinne työllisty enää yli viisikymppinen.
Onneksi mahdollisuuksia on kuitenkin paljon muitakin joten varmasti löydän mielekästä työtä muultakin saralta.[/QUOTE]

Kovin erilaisia ollaan.
Minä en halua elämään "aika aikansa kutakin" - jaksoja vaan on paljon asioita, jodien toivon olevan mukana koko elinkaareni ajan. Toisaalta en ole missään elämäni vaiheessa keksittynytkään vain yhteen, kahteen tai edes kolmeen asiaan kerrallaan.

Toivotan onnea sen "oman" alan löytymisessä.
Siinä olet varmasti ihan oikeassa että monenlaisia mielekkäitä sarkoja on.
 
[QUOTE="Rohmu";23578071]Täytän kohta 40-v ja täytyy sanoa, että ikä alkaa näkyä arjessa... :) huomasin juuri, että ikänäkökin alkaa vaivata. Olen myös tällä hetkellä hieman hukassa pukeutumisen kanssa, kun kaikenmaailman H&M :t ja Lindexit sun muut tuntuu pursuavan teinivaatetta, mutta en kyllä aio taipua täti-look 'iinkaan! Katselen myös joka aamu naaman ryppyjä ja ihon veltostumista ja mietin, että luoja mä olen VANHA![/QUOTE]

Se että olet vanha on mielestäsi negatiivinen asia?
Vai käsitinkö väärin?
 
Minulle sanovat toisin päin "Silloin ennen vanhaan kun olit nuori..." jne.
Lapsenlapsiin menee ihan täydestä jutut dinosaruksista joita joutui varomaan koulumatkoilla.
:)

Heh, minä olin lapsena kysynyt äidiltäni, että oliko teillä valot kun olit lapsi :D Ehkä asiaan vaikutti näkemäni mustavalkoiset valokuvat, varmaan niistä tuli joku mielikuva että siihen aikaan oli pimeää :laugh:
 
En ajattele omaa ikääni. Jos yhtäkkiä kysyttäs ikääni minun pitäs ruveta laskemaan... apuasiistodellakinminäkö 47 v (täytän loppuvuodesta). Vanhin lapsista saa kohta mut kiinni, täytti eilen 27.
En tunne itseäni näin "vanhaksi". Minua nuorentaa kylläkin tuo nuorin lapsikin alle 3v.
 
Niin ja aikoinaan sitä ikää pohti kaikki sukulaisetkin kun ilmoitin olevani raskaana. En ihmettele, mutta onneks olen eläny elämääni niin, että sukulaisetkin saa olla ylpeitä (muutamaa poikkeusta lukuunottamatta)

Jännä.
Minä en ennen sitä häirikköä edes hoksannut että olet erityisen nuori äiti.
Ihan vastaavat ja usein kypsemmätkin jutut kuin vanhemmillakin äideillä.
 

Yhteistyössä