aito voi ja kananmunat

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja tammikuun la
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

tammikuun la

Vieras
Voi voi voi... huomasin nyt että kananmunissa on a-vitamiinia kuten aidossa voissa (voissa 75 % päivän saantisuosituksesta jos syö 100g), olen paistanut kananmunia aidossa voissa ja käyttänyt aitoa voita levitteenä leivälle (himoitsen muutenkin juustoja ja lihaa ja suolaisia ruokia)....

Toivottavasti en ole vahingoittanut sikiötä koko alkuraskauden... nyt rv 11
 
A-vitamiini:
Suuret A-vitamiiniannokset lisäävät ihon sarveistumista ja talin-eritystä. Äkillisen myrkytyksen oireita ovat kallonsisäisen paineen nousu ja ihon hilseily. Pitkäaikaisessa liika-annostuksessa on todettu ihomuutosten lisäksi maksavaurioita ja luuston haurastumista. Turvallisen saannin yläraja on A-vitamiinilla kymmenkertainen suositeltuun saantitasoon verrattuna kuukausien ajan.

A-vitamiinin mytkytyksiä on raportoitu. Mutta siitä on tosiaan yli 100 vuotta, kun Roald Amundsenin naparetkikunnan jäsenillä tätä ilmeni, koska he söivät jääkarhun maksaa päivittäin. Sen jälkeen A-vitamiinimyrkytyksiä ei olekaan näkynyt. Ne ovat harvinaisempia kuin hammasharjan nieleminen hampaita harjattaessa.

A-vitamiinia on joissakin hyvin harvoissa synteettisissä monivitamiineissa synteettisenä (imeytyvyys muutaman prosentin luokkaa?) hyvin pieniä määriä ja sen lisäksi joissakin kalaöljyvalmisteissa pieniä määriä. Joten A-vitamiinilla itsensä myrkyttäminen on sangen hankalaa. Neuvoloissa yleisesti suositellaan raskaana oleville lääketehtainen synteettisiä monivitamiineja, mutta niissäkään ei ole A-vitamiinia lainkaan.

Luonnollista A-vitamiinia saa eläinkunnan tuotteista. Ja luonnollista A-vitamiinin esiastetta, karoteenia, saa kasvikunnan tuotteista kuten kasviksista ja marjoista. Kun syö kasvikunnan antimia missä A-esiastetta niin saa samalla koko karotenoidikompleksin, ei ainoastaan betakaroteenia, joka on tunnetuin karotenoidi

Synteettiset eli keinotekoiset vitamiinit todellisuudessa vain rasittavat kehoamme, koska elimistöllä ei ole keinoa käyttää niitä hyväkseen. Synteettisesti voidaan tuottaa vahvoja vitamiineja halvalla — suosion syytä lienee tarpeetonta kysellä. Mistä voi olla varma, että synteettisesti tuotettu vahva monivitamiini imeytyy kunnolla? Pikemminkin on tehty tutkimuksia, jotka puoltavat sitä, että jos syö synteettisiä vitamiineja, estyy orgaanistenkin vitamiinien imeytyminen. Seuraavan listan avulla erotat luonnollisen vitamiinivalmisteen synteettisestä:
HaLo – Pieni aikuinen: Suojaa solujasi!- Synteettistä vai luonnollista?, OSA 3

Jos synteettisistä lisäravinteista (vitamiinit ja hivenaineet) olisi oikeasti jotain hyötyä, niin niitä halpoja purkkeja lähetettäisiin riisin kaveriksi Afrikkaan nälkää näkeville.

Ruuassa ravintoaineita on yli 170 ja muutaman keinotekoisen vitamiinin ja hivenaineen yliannostus ei tuo terveyttä.
Ravinteet
 
A-vitamiinin mytkytyksiä on raportoitu. Mutta siitä on tosiaan yli 100 vuotta, kun Roald Amundsenin naparetkikunnan jäsenillä tätä ilmeni, koska he söivät jääkarhun maksaa päivittäin. Sen jälkeen A-vitamiinimyrkytyksiä ei olekaan näkynyt. Ne ovat harvinaisempia kuin hammasharjan nieleminen hampaita harjattaessa.
--
Neuvoloissa yleisesti suositellaan raskaana oleville lääketehtainen synteettisiä monivitamiineja, mutta niissäkään ei ole A-vitamiinia lainkaan.
Tämä kirjoittaja ei valitettavasti vastannut kysymykseesi, vaan vähän sen vierestä. Nuo aikuisen myrkytysoireet voit unohtaa tyystin, sillä sikiön vaarantavasta annostuksesta ei äidille tule mitään havaittavia oireita vielä.

Aikuisen elimistö tosiaan käsittelee liiallista a-vitamiinia paremmin, kunhan liikasaanti ei ole jatkuvaa ja pitkäaikaista. Sikiönkehitykselle on todettu kuitenkin olevan haitallista jopa satunnaiset suuret kerta-annokset. Liika a-vitamiini lisää kehityshäiriöiden ja keskenmenon riskiä.

Ei ole sattumaa, että a-vitamiini on jätetty pois raskausajan lisäravinteista. Sen liian vähäinen saanti on normaaliruokavalioisella todella harvinaista. Voista ja munista tuskin saa yliannostusta, elleivät ne koosta pääasiallista ruokavaliota. Sen sijaan maksaruokia kehotetaan välttämään, sillä esim. jo 400g paketti maksalaatikkoa sisältää riskirajan ylittävän kerta-annoksen.
 
Viimeksi muokattu:
Ei ole sattumaa, että a-vitamiini on jätetty pois raskausajan lisäravinteista.

Raskausajan lisäravinteita ei ole tutkittu, joten niitä ei saa syödä. Ovat synteettistä moskaa.

Aiheuttavat pahoinvointia ja kaikkea muuta kamalaa.

Kyllä ennenkin syötiin joskus maksalaatikkoa. Ylimäärä A-vitamiinia kyllä poistuu eikä se mihinkään sikiöön keräänny.

Myrkytyksiä ei ole missään raportoutu edes raskaan olevilla.

Kypsentämättömiä kaloja ja maitotuotteita ei saa syödä bakteerivaaran vuoksi.
 
Viimeksi muokattu:
Koska sikiö on herkkä A-vitamiinin liikasaannille, raskauden aikana retinoidimuotoisen A-vitamiinin pitkäaikaissaannin ei tulisi ylittää 3000 μg RE päivässä. Koska myös yksittäinen suuri kerta-annos voi olla sikiölle haitallinen, kerta-annoksesta saatavan retinoidimuotoisen A-vitamiinin määrän tulisi olla korkeintaan 7500 μg RE.
- -
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Kansanterveyslaitos ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta ovat antaneet seuraavan suosituksen maksan ja maksaruokien käytöstä raskauden aikana 1


  • Maksaruokia (jauhemaksa- ja maksapihvi, maksakastike, maksalaatikko) tulee välttää koko raskauden ajan
  • Maksamakkaraa ja maksapasteijaa voi käyttää raskauden aikana enintään 200 g viikossa. Kerralla ei tulisi syödä enempää kuin 100 g.
  • Jos maksamakkaran tai maksapasteijan käyttö on päivittäistä, sitä tulisi käyttää enintään 30 g päivässä. Tämä vastaa käytännössä noin 2 viipaletta maksamakkaraa tai 2 ruokalusikallista maksapasteijaa
Eviran sivuilta suosituksia ruoka-aineista. Minä perustan mielipiteeni tässä asiassa näihin virallisiin suosituksiin. Kun en itse ole alan asiantuntija, niin en ala arvailemaan, enkä varsinkaan ohjeistamaan muita omien arvauksien tai tottumusteni perusteella,

Publications - Publications - Finnish Food Safety Authority Evira Tästä osoitteesta löytyy ladattavaksi puolestaan tutkimusraportti, johon suositukset perustuvat.
 
"Pääjohtaja Pekka Puska, professori Matti Uusitupa ja monet muut terveysasiantuntijamme vainoavat kananmunia vain sen takia, että Suomen sydänliitto etunenässä on omaksunut oudon näkökulman kananmuniin. Niitä pitää syödä varoen koska kananmunan keltuaisessa on niin paljon kolesterolia. Höpö, höpö. Tutkimukset todistavat, että kananmunien kolesteroli ei juurikan vaikuta veren kolesteroliimme ja jos vaikutuksia onkin, niin ne ovat myönteisiä terveydellemme. Ainoastaan perinnöllistä kolesterolitautia, familiaalinen hyperkolesterolinemia, sairastavat noin 7 000 suomalaista voivat mahdollisesti olla vähän varovaisempia kananmunien suuhteen. Yli 5 000 000 suomalaista voi syödä kananmunia niin paljon kun tekee mieli."

Christer Sundqvist | Blogit | Iltalehti.fi
 

Yhteistyössä