K
kate
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja onni:Alkuperäinen kirjoittaja äitikkä:Alkuperäinen kirjoittaja onni:Alkuperäinen kirjoittaja äitikkä:Alkuperäinen kirjoittaja heh:Alkuperäinen kirjoittaja åboriginaali:Alkuperäinen kirjoittaja i-h-a-n-a-a:Ja oi kun on ihanaa kun niin monella naisella on niin surkea palkka ettei töihin edes kannattaisi mennä. Ja voi kun sekin on kivaa, että ei monella ole koulutusta tai sitten ainakaan työpaikkaa mihin mennä. Sekin on tosi ihanaa, että on monia joita työelämä ei nappaa pätkääkään ja kotona ollaan aina jos on mahdollista ja niin pitkään kuin mahdollista. Ja se on kyllä kaikista ihaninta, että he aina toitottavat, miten ainoa ja oikea valinta tämä on vain lasten puolesta tehty. Silti melkein jokaisella on tilanne, ettei työelämästä ole minkäänlaista imua.
Jees, tuollainen löytyy mun tuttavapiiristä, ja telkkä taas sopivasti pöntössä että saa kotihoidontukea jatkossakin, tämänhetkinen kuopus kun on jo pian kolme vee...
Sitä mä vaan ihmettelen, että miksi sen ihana kotiäitiys, joka siis on täysin oma valinta ja lasten parasta ajatellen tehty, on yhtä itkua, kiroilua, stressiä, uupumusta, lastensuojelun ja perhetyöntekijöiden vierailua, rahanpuutetta, yms...? :snotty: Siis missä se ihanuus on?
No mutta kun eihän kotiäitiys tai lasten kanssa vietetty aika kuulukaan olla hauskaa tai ihanaa!!!!
Sehän on uhraus joka tehdään lasten eteen hampaat irvessä.Mitä rankempaa ja ankeampaa on sitä kirkkaamman kruunun saat!
Tajuatteko immeiset et kyllä kotiäideistä ONNEKSI suurin osa on aivan terveitä ihmisiä.Nämä hermoilijat eivät pärjää missään muuallakaan missä tulee haasteita ja tiukkoja tilanteita.
Eikä kotona olo ole mitään uhrausta vaan RAKKAUTTA ja aitoa välittämistä.
Ja lasten kanss vietetty aika on hauskaa,ihanaa ja koko elämän kirjo siinä käydään läpi.Eihän se elämä kaadu niihin hankaliin hetkiin,ne kasvattaa ja vahvistaa.
Eivät monet kotiäiditkään pärjäisi työelämässä. Stressinsietokyky ja uusien tilanteiden sietokyky on sen verran huono. Ja kyllä niitä mielenterveysongelmia vaan on paljon kotiäideillä ja monet tekevät sen "valinnan" ennemminkin pakon edessä kuin ihan aitona valintana. Ei muakaan kiinnostaisi mennä paskoihin töihin paskalla palkalla ilman minkäänlaista motivaatiota. Sitten sitä hehkutetaan, miten vain ja ainoastaan lasten takia valinta tehdään.
Työ josta pitää rikastuttaa elämää ja edesauttaa ja helpottaa tasa-arvoista vanhemmuutta. En edes haluaisi opettaa lapsilleni, että naisen on jäätävä nyrkin ja hellan väliin vuosikausiksi jos pariskunta mielii yhdessä hankkia lapsia. Kun molemmat tekevät joustoja työstään perheen hyväksi ja tekee työtä joka on palkitsevaa monella tavalla, on se koko perheen voimavara ja hyvä esimerkki lapsille.
Kyllähän oikea kotiäiti on mitä mainioin stressin sietäjä ja asioiden ratkaisija ja organisoija.
Jos on mielenterveysongelmia niin tarvii saada apuja ja varmasti jo läheiset osaa näihin puuttua.
KUKA HALUAA OPETTAA LAPSELLEEN NOIN ETTÄ HELLAN JA NYRKIN VÄLIIN?Kotiäidiksi jääminen tulee olla NAISEN oma valinta.
Miksi ei ole hyvä esimerkki lapsille että äiti hoitaa omia lapsiaan kotona?
Perheessä voidaan olla tasa-arvoisia kun asiat niin sovitaan,olipa mies sitten töissä,työtön,opiskelija tai mitä tahansa.
Me taas edustetaan kai jotain modernimpaa perheajattelua, mutta minusta kotiäitiys ei ole mikään NAISEN valinta, vaan nämä asiat pitää olla perheen YHTEISIÄ asioita. Mikä on kokonaisuuden kannalta paras. Mies voi jäädä koti-isäksi, nainen voi jäädä kotiin, voidaan tehdä osittaista hoitovapaata lyhyemmillä työpäivillä, jakaa kaiken kaikkiaan sitä lapsiarkea miehen ja naisen välillä. Molemmat käyvät töissä, molemmat tekee kotitöitä, molemmat ovat paljon lasten kanssa ja mielellään. Moni mies joutuu sitten paiskimaan pitkään päivää, kun NAINEN päättää olla kotiäiti. Stressaava elättäjän rooli ja vähemmän mahdollisuuksia muodostaa läheinen side lapsiinsa.
Meillä myös juuri näin!