Äitiyslomalla esikoinen päivähoidossa

[Haloo...]

Minä en oikeasti meinaa tajuta tätä nykyajan trendiä, että lapsi pitää viedä hoitoon saamaan virikkeitä. Monella ystävälläni on toinen lapsi tulossa ja esikoinen pidetään päiväkodissa, tai jopa aloittaa päiväkodin (n. tai alle 2v. ikäiset), jotta äiti voi hoitaa rauhassa uutta vauvaa kotona. Minä en ymmärrä miksi ihmeessä luullaan, että lapsen voi mitenkään olla parempi hoidossa kuin kotona ollessaan alle 3-vuotias. Yli kolmevuotiaallekin riittää aivan hyvin kerhoissa ja puistoissa käynnit sosiaalisiksi kontakteiksi. Tämän on usea kasvatusalan ammattilainen minulle toistanut. Tuntemani lastentarhassa työskentelevät henkilöt (n. 15kpl) KAIKKI ovat sitä mieltä, että lapsen on parempi omassa kodissa kuin hoidossa, JOS se vain on mahdollista. Hoitopaikassa täytetään lapsen perustarpeet: ruoka, uni ja leikki, mutta ILMAN omien vanhempien läsnäoloa vaan sen sijaan on parhaimmilaan 17 muuta lasta ja omhoitaja paikalla satunnaisesti.

Nyt en todellakaan syyllistä niitä ihmisiä, jotka ovat esimerkiksi töiden vuoksi ottaneet lapselle hoitopaikan. Haluaisin heidän ajattelevan lastaan, jotka ovat kotona viimeisillään raskaana tai uuden vauvan kanssa ja esikoinen alle 3v on hoidossa. Lapsen paras paikka on kotona. Miksi luoda turhaa eripuraa ja mustasukkaisuutta sisarusten välille viemällä esikoinen hoitoon, kun äiti jää kotiin vauvan kanssa. Onhan se mukavaa, jos voisi laittaa lapsen vaikka osapäivähoitoon, mutta että kokopäivähoitoon. Hei haloo! Järki käteen! Miksi tehdä lapsia, jos ei aio niitä hoitaa kun kotona kerran ollaan. Ei lapsia tarvitse hoitoon laittaa virikkeitä saamaan. Virikkeitä saa aivan tarpeeksi tylsimmästä tylsimmässäkin kodissa. Sitten pitkän hoitoviikon jälkeen valitetaan kun lapsi on torstaisin ja perjantaisin aivan känkkäränkkä ja stressaantunut. No miksihän?! Laittaisitte lapset edes vaikka perhepäivähoitoon, joka olisi lähempänä kotioloja, jos hoitoon on laitettava.

Itse olen hoitanut lapset (2v5kk ja 10kk) kotona, tehnyt töitä iltaisin ja lasten nukkuessa tai isän hoitaessa. Eihän se todellakaan mitään herkkua aina ole ollut, kun lasten ikäero on niin pieni ja on ollut sitä sun tätä allergiaa ja univaikeutta, mutta että hoitoon laittaisin kun olen itse kuitnekin kotona. Ei kiitos! Kyllähän siitä saisi mukavasti omaa aikaa, mitä ei ennen äitiysloman loppua ollut oikeastaan yhtään, mutta millä hinnalla?

 

[tapellaan, tapellaan...]

Jahas, taas on aloitettu uusi tappelu-ketju...

 

[Jeps vanhempi..]

No kerrassaan avarakatseinen purkautus. Mutta jokainen tavallaan. Jos nyt tulisi vauva, esikoinen jatkaisi samoin kuin nytkin. Näin luulisin ainakin. En jaksa uskoa, että tarha lapsia vahingoittaa. Itse en halua lasta tarhaan laittaa mutta en todellakaan usko, että siitä on haittaa.

Yleensä vauvat/pienet taaperot, useimmiten halutaan perhepäivähoitoon. Mutta tiivistettynä, ei ole yhtä ja oikeaa tapaa. Ap:lläkin on vain oma mielipiteensä. Itse olen taasen sitä mieltä, että koko perheen keskeinen aika on lapselle myös todella tärkeää. Että oltaisiin perheenä yhdessä. Mutta tämä taasen vainen oma mielipiteeni.

 

[Meillä kaksi...]

Mulla on lapsilla sama ikäero kun ap:llä. Asioista voi ajatella mustavalkoisesti. Jokainen varmasti tietää, että alle 3v:llä paras paikka on kotona. Silti ymmärrän oikein hyvin miksi isompi jätetään päiväkotiin.

Mun isompi lopetti päiväkodissa (aivan ihana paikka!!) samalla kun pikkuveli tuli kotiin. Viimeinen vuosi on ollut todella hässäkkää, isompi ei ole kesän jälkeen nukkunut päikkäreitä ja pienempi ei nuku yli kolmea tuntia ilman tissiä.
Päivät isompi vaatii koko ajan jotain, yöllä pienempi.

Mitään ei saa tehtyä ja ikinä ei ole omaa hetkeä (paitsi ehkä lauantaisin kun mies vie lapset puistoon). Jos isompi olisi päivähoidossa, niin kerkeisin shopata kummallekin nätit välikausivaatteet sävysävyyn asusteiden kanssa ja kerkeisin itsekin nukkua päikkäreitä.

Jos isompi olisi joskus hoidossa, niin pienempi ei joutuisi jatkuvan mätkinnän ja puremisen kohteeksi.


Nooh, mä päätin pitää molemmat kotona ja sen teen. Helppoa tämä ei ole ja ymmärrän hyvin että kaikki eivät tähän lähde. Turha silti kenenkään on toisten valintoja haukkua.
Lapset ja vanhemmat on niin erillaisia, että ikinä ei voi tietää toiselta kaikkia puolia asiasta.

Mulla muuten yksi syy pitää isompi kotona oli sairastelut. Mä en kertakaikkiaan halunnut niitä päiväkotien tauteja kotiin. Mä en halunnut, että kotona on joko hoidosta väsynyt tai sairastunut lapsi. Mä en halunnut niitä täitä ja kihomatoja ilahduttamaan pikkuvauva aikaa Siksikin isompi jäi kotiin.

Syksyllä molemmat menevät päiväkotiin. Sitten alkaa sairastelut ja taistelut noita kihomatoja ja täitä vastaan. Sitten mulla on itsellä niin kova ja pitkä kotonaoloaika takana, että takaisin EN halua. Olen saanut olla kotiäiti täysillä. Syksystä alkaen teen omaa uraa ja käyn kahvilla ilman että joku roikkuu apinana niskassa tai tunkee käsiä pönttöön kun olen kakalla. Jesh!

 

[hulabaloo tästä syntyy]

Meillä esikoinen haluaa mennä päiväkotiin. Hän on siellä iloinen, kun saa olla kavereiden kanssa. siis hän itse kertoo olevansa iloinen ja hoitotädit yhtyvät tähän. Ja kotona hän kertoo olevansa iloinen, kun saa olla olla kotona.

Olen tehnyt johtopäätöksen, että hän on oikein onnellinen tähän perheemme ratkaisuun, että hän on 7h päivässä päiväkodissa. Vauvaa kyllä hoidetaan yhdessä ja illat ja viikonloput ollaan perheen kesken.

Kuullostaa ruusuiselta. Sitä se suurimmaksi osaksi onkin. Toki on vaikeampiakin päiviä (ei edes joka viikko), mutta niitähän on aina, oli perheen tilanne mikä tahansa. Ehkä meillä nyt vaan toimii tämä systeemi loistavasti.

Riitaa en halua, vaikka ap sitä haluaakin. Halusin vain tuoda esiin, että asiat eivät ole niin mustavalkoisia.

Kiitos ja mukavaa talvea ja kevään odotusta kaikille!

 

[selaapa taaksepäin!]

Selaapa jokunen aika taaksepäin niin voit lueskella ja nauttia siitä piitkästä tappeluketjusta joka aiheesta tuli. Jos siitä sulle on jotain iloa..

 

[kkk456]

Minulle 2,5 tytär jonka jouduin töihin mennessäni viemään hoitoon. Päiväkoti, TARHA, on todellakin säilytyspaikka alle kolmevuotiaalle. Ryhmässä on 14 lasta, kolme hoitajaa joista läsnä 2 kpl. Perustarpeet hoidetaa, mutta se on siinä. Joskus eteisessä näkee kun äiti tuo taaperoa tarhaan vauvan kanssa. Lapsi itkee äidissä kiinni, joka jättää tämän 'leikkimään kavereiden kanssa ja sosialistumaan'. voi voi

 

[sanonvaan]

Meidän kaupungissa on mahdoton yhtälö, että vanhempi lapsi on hoidossa ja äiti äitiyslomalla. Lapsi on otettava hoidosta pois, kun kerran äiti on kotona. Meillä tämä ei vaikuta, koska olen ollut hoitovapaalla ja nyt äitiyslomalla hoidan 2 lasta.

 

[Ulpu74]

Meillä poika 2½ v. on tällä hetkellä kokopäiväisessä perhepäivähoidossa. Kunhan parin kuukauden kuluttua jään äitiyslomalle, jatkaa poika hoidossa 2pv/vko. Niin myös vauvan synnyttyä. Miehen isyysloman aikana on poikakin koko viikot kotona.
Jos hoitopaikka tuntuu turhalta, sanomme sen sitten irti. Haluan kuitenkin tuon mahdollisuuden, että voin levätä viimeisilläni ollessani pari päivää viikossa. Ja sama homma vauvan syntymän jälkeen, jos on rankkaa, niin tulee kuitenkin pari lepopäivää.

Esikoisen synnyttä olin ihan puhki. Hemppa huiteli 80 tienoilla ja mieliala oli maassa. Olo ei juuri kurjempi olisi voinut olla.
Vilkkaan reilut 2½ vuotiaan hoito siinä kunnossa voi olla melkoinen koettelemus. Toivottavasti en menekään samanlaiseen kuntoon.

Eniten toivon sitä, että synnytys menee tällä kertaa paremmin, voin paremmin, ja esikoinen voisi jäädä hoitopaikasta kokonaan pois.

Ja juu, poika tykkää todella olla kavereidensa kanssa hoitopaikassa.

 

[Ei taas]

Jokainen tehkööt kuten parhaaksi näkee - mitä ihmettä nokittelette toisia perheitä heidän valinnoistaan. Hankkikaan lisää lapsia tai muuta tekemistä että ei tarvitse istua koneen ääressä valittamassa toisten tekemisistä tai käykää sanomassa suoraan ihmisille mitä mieltä heidän teoistaan olette. Ja kuten joku totesi - jokin aika sitten samasta aiheesta käytiin "never ending" keskustelua joten sieltä voipi käydä lukaisemassa mielipiteitä. Omasta mielestäni on hienoa, että ihmisillä useimmiten on vapus tehdä kuten parhaaksi näkevät vaikka aina se ei kaikilta muilta ymmärrystä saisikaan.

 

[ihan kamala äiti]

mun 1,3v lapsi TYKKÄÄ olla TARHASSA. Mikä siinä on sitten niin väärin?? Mä olen itse töissä (olen yh) ja voin itsekin paremmin nyt kuin ollessa vaan kotona. VARMASTI lapsi vaistoaa ja huomaa tämän. Illat ja viikonloput ovatkin sitten sitä "laatuaikaa" ja omistan ne VAIN lapselle.

Ja jotka ovat sitä mieltä että olen vienyt lapseni liian aikaisin päiväkotiin, miksi hän sitten sopeutui sinne alle viikossa ja menee nauraen ja hihkuen sisälle? siellä aloitti nyt 2,5 vuotias joka varmasti on monen mielestä "sopivamman" ikäinen tarhassa aloittaja, itkee kuulemma kaiken päivää äitiä..

 

[siis vielä]

mun 1,3v lapsi TYKKÄÄ olla TARHASSA. Mikä siinä on sitten niin väärin?? Mä olen itse töissä (olen yh) ja voin itsekin paremmin nyt kuin ollessa vaan kotona. VARMASTI lapsi vaistoaa ja huomaa tämän. Illat ja viikonloput ovatkin sitten sitä "laatuaikaa" ja omistan ne VAIN lapselle.

Ja jotka ovat sitä mieltä että olen vienyt lapseni liian aikaisin päiväkotiin, miksi hän sitten sopeutui sinne alle viikossa ja menee nauraen ja hihkuen sisälle? siellä aloitti nyt 2,5 vuotias joka varmasti on monen mielestä "sopivamman" ikäinen tarhassa aloittaja, itkee kuulemma kaiken päivää äitiä..

Tässä keskustelussa olikin pointtina, että taapero on päivät tarhassa äiti lapsen kanssa kotona.

Turvalisessa kiintymyssuhteessa omaan vanhempaan lapsi yleensä reagoi vieraan hoitoon jätettäessä itkulla. Todennäköisesti tämä 2,5 vuotias itki sen vuoksi.

 

[siis vielä kerran]

mun 1,3v lapsi TYKKÄÄ olla TARHASSA. Mikä siinä on sitten niin väärin?? Mä olen itse töissä (olen yh) ja voin itsekin paremmin nyt kuin ollessa vaan kotona. VARMASTI lapsi vaistoaa ja huomaa tämän. Illat ja viikonloput ovatkin sitten sitä "laatuaikaa" ja omistan ne VAIN lapselle.

Ja jotka ovat sitä mieltä että olen vienyt lapseni liian aikaisin päiväkotiin, miksi hän sitten sopeutui sinne alle viikossa ja menee nauraen ja hihkuen sisälle? siellä aloitti nyt 2,5 vuotias joka varmasti on monen mielestä "sopivamman" ikäinen tarhassa aloittaja, itkee kuulemma kaiken päivää äitiä..

Tässä keskustelussa olikin pointtina, että taapero on päivät tarhassa äiti lapsen kanssa kotona.

Turvalisessa kiintymyssuhteessa omaan vanhempaan lapsi yleensä reagoi vieraan hoitoon jätettäessä itkulla. Todennäköisesti tämä 2,5 vuotias itki sen vuoksi.

Äiti siis VAUVAN kanssa kotona, piti sanoa

 

[Anteeksi vaan]

Niin, riitaahan tämä teettää, mutta mielipiteen saa jokainen sanoa...

Evoluutio on ilmeisesti muuttanut naisen sellaiseksi, ettei se enää kykene/jaksa hoitaa omia lapsiaan kuin sen, mikä on ihan pakko;-) Tämä valitettavasti kyllä näkyy yhteiskunnassamme. Kuinka paljon onkaan ollut puhetta lasten ja nuorten pahoinvoinnista. Näillä asioilla on yhteys!
On täysin paskapuhetta, että 2-vuotias pitää viedä hoitoon saamaan virikkeitä, kun äiti on vauvan kanssa kotona. Eri asia sitten erityistilanteet, kuten masennus. Tämä jatkuva viriketulva päinvastoin häiritsee lapsen luonnollista kehitystä. Tottahan sitä pitää olla vielä muutama harrastus sen hoidon lisäksi.

Toisaalta, onko sitten parempikin sen lapsen olla hoidossa, jos kerran äiti on niin ajattelematon ja väsynyt siihen lapseen???

Ihan kamala äiti puhui eri asiasta...

 

[Ettei vain]

Niin, riitaahan tämä teettää, mutta mielipiteen saa jokainen sanoa...

Evoluutio on ilmeisesti muuttanut naisen sellaiseksi, ettei se enää kykene/jaksa hoitaa omia lapsiaan kuin sen, mikä on ihan pakko;-) Tämä valitettavasti kyllä näkyy yhteiskunnassamme. Kuinka paljon onkaan ollut puhetta lasten ja nuorten pahoinvoinnista. Näillä asioilla on yhteys!
On täysin paskapuhetta, että 2-vuotias pitää viedä hoitoon saamaan virikkeitä, kun äiti on vauvan kanssa kotona. Eri asia sitten erityistilanteet, kuten masennus. Tämä jatkuva viriketulva päinvastoin häiritsee lapsen luonnollista kehitystä. Tottahan sitä pitää olla vielä muutama harrastus sen hoidon lisäksi.

Toisaalta, onko sitten parempikin sen lapsen olla hoidossa, jos kerran äiti on niin ajattelematon ja väsynyt siihen lapseen???

Ihan kamala äiti puhui eri asiasta...

olisi taas joku kotipsykologi asialla...

 

[marenki_2]

Niin, riitaahan tämä teettää, mutta mielipiteen saa jokainen sanoa...

Evoluutio on ilmeisesti muuttanut naisen sellaiseksi, ettei se enää kykene/jaksa hoitaa omia lapsiaan kuin sen, mikä on ihan pakko;-) Tämä valitettavasti kyllä näkyy yhteiskunnassamme. Kuinka paljon onkaan ollut puhetta lasten ja nuorten pahoinvoinnista. Näillä asioilla on yhteys!
On täysin paskapuhetta, että 2-vuotias pitää viedä hoitoon saamaan virikkeitä, kun äiti on vauvan kanssa kotona. Eri asia sitten erityistilanteet, kuten masennus. Tämä jatkuva viriketulva päinvastoin häiritsee lapsen luonnollista kehitystä. Tottahan sitä pitää olla vielä muutama harrastus sen hoidon lisäksi.

Toisaalta, onko sitten parempikin sen lapsen olla hoidossa, jos kerran äiti on niin ajattelematon ja väsynyt siihen lapseen???

Totta ! On tosiaan parmpi viedä hoitoon jos tuntuu tuskalta olla lasten kanssa. Se, että 2 vuotiaiden hoitoon viemistä selitetään virikkeillä ja toisten seuralla on ihan kakkapuhetta. Alle kolmevuotias tarvitsee ennenkaikkea rauhaisaa yhdessäoloa ja äidin/mummon/tms. RAKASTAVAN ihmisen seuraa, ei meluisaa ja levontonta ryhmää. Resurssit vain ovat päiväkodissa sellaiset että se on kaukana hyvästä varhaiskasvatuksesta.

Jotkut kokevat että pieni lapsi on 'päiväkotivalmis' ja haluaa päiväkotiin ja muuta puppua, mutta sillä selitellään omaa päätöstä. Toisaalta se on ihmiselle luontaista, selitellään asiat itselle parhain päin ja vaiennetaan omatunto.

Ihan kamala äiti puhui eri asiasta...

 

[marenki_2]

Totta ! On tosiaan parmpi viedä hoitoon jos tuntuu tuskalta olla lasten kanssa. Se, että 2 vuotiaiden hoitoon viemistä selitetään virikkeillä ja toisten seuralla on ihan kakkapuhetta. Alle kolmevuotias tarvitsee ennenkaikkea rauhaisaa yhdessäoloa ja äidin/mummon/tms. RAKASTAVAN ihmisen seuraa, ei meluisaa ja levontonta ryhmää. Resurssit vain ovat päiväkodissa sellaiset että se on kaukana hyvästä varhaiskasvatuksesta.

Jotkut kokevat että pieni lapsi on 'päiväkotivalmis' ja haluaa päiväkotiin ja muuta puppua, mutta sillä selitellään omaa päätöstä. Toisaalta se on ihmiselle luontaista, selitellään asiat itselle parhain päin ja vaiennetaan omatunto.

 

[Ulpu74]

Minä en selittele valintaani sen kummemmin. En hae lapselle virikkeitä hoidosta, koko virikehöpötys on mielestäni jonninjoutavaa. "Virikkeitä", mitä hemmettiä? Leikkiä, puuhastelua, toisten lasten seuraa, äidin ja isän huomiota, sitä ne lapset tarvitsee.

 

[Anteeksi vaan vastaa]

Niin, riitaahan tämä teettää, mutta mielipiteen saa jokainen sanoa...

Evoluutio on ilmeisesti muuttanut naisen sellaiseksi, ettei se enää kykene/jaksa hoitaa omia lapsiaan kuin sen, mikä on ihan pakko;-) Tämä valitettavasti kyllä näkyy yhteiskunnassamme. Kuinka paljon onkaan ollut puhetta lasten ja nuorten pahoinvoinnista. Näillä asioilla on yhteys!
On täysin paskapuhetta, että 2-vuotias pitää viedä hoitoon saamaan virikkeitä, kun äiti on vauvan kanssa kotona. Eri asia sitten erityistilanteet, kuten masennus. Tämä jatkuva viriketulva päinvastoin häiritsee lapsen luonnollista kehitystä. Tottahan sitä pitää olla vielä muutama harrastus sen hoidon lisäksi.

Toisaalta, onko sitten parempikin sen lapsen olla hoidossa, jos kerran äiti on niin ajattelematon ja väsynyt siihen lapseen???

Ihan kamala äiti puhui eri asiasta...

olisi taas joku kotipsykologi asialla...

Ei, vaan ihan oikeata psykologiaa aika paljon lukenut sekä kokemusta roppakaupalla omaava

 

[Voe tokkiisa]

Käytäntä ja teoria on usein iiiiihan eri asia.

 

[hohhoijaa...]

Niin, eipä ole ihme että tarhat on niin täynnä tätä menoa...mitenkähän ihmeessä ne äidit ennenvanhaan pystyi/jaksoi hoitaa KAIKKI lapsensa kotona...

 

[sdfsdfs]

Niin ja miten ihmeessä maailmassa on yhtään täysjärkistä ihmistä, kun niitä kuitenkin niin paljon hoidetaan muuallakin kuin kotona???

 

[Ulpu74]

Ehkä ne äidit ei ennenvanhaankaan välttämättä kunnolla jaksaneetkaan... Saattoivat olla riutuneita, väsyneitä? Ja taisi olla sitä kuuluisaa "turvaverkkoakin" paremmin ympärillä. Tarpeeksi kauas vanhaan hyvään aikaan kun mennään, niin asui mummit ja ukit samassa taloudessa - olipahan lapsille hoitajia.

 

[Niinikö?]

Käytäntä ja teoria on usein iiiiihan eri asia.

Tuo oli kyllä melkoisen yllättävä tieto
"Kotipsykologilla" kun on ihan KÄYTÄNNÖN ja omakohtaistakin kokemusta monenlaisista aihetta liippaavista asioista. Teorialla ei ole ole tämän asian kanssa mitään tekemistä!

On erittäin hyvä, että tästä aiheesta "tapellaan" edes täällä. Tätä asiaa pitäisi julkisestikin puida paljon laajemmin ja kovalla äänellä. Mutta eihän politiikot uskalla tällaisia kissoja nostaa pöydälle! Mikäli subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen kajottaisiin tai edes viitattaisiin sen uudelleenkäsittelyyn, katoaisi äänestäjät. Jumissa siis ollaan tässä epäkohdassa!
Pitäisikin perustaa LASTEN OIKEUKSIEN PUOLUE. Lapsilla on oikeus aitoon ja välittävään huolenpitoon. Sitä ei todellakaan ole tarjolla ainakaan kaikilla niillä perhepäivähoitojille, joita olen tässä vuosien mittaan seuraillut omien lasten kanssa puistoissa käydessä :-/

Ai jai, kyllä helpotti. Olen tätä asiaa vatvonut ja harmitellut todella paljon!

 

[edellinen]

Anteeksi kirjoitusvirheet, kiireessä ja paatoksella...