Äitien alkoholinkäyttö

[Champion]

Mun mielestä kohtuukäyttö ok. Itse juon pari kertaa/kk mut vain pari jos lapset on kotona ja jos ei niin sit ehkä 3-5 juomaa mut koskaan en ole krapulaan astio juonut eikä elämä kaadu vaikken jois olleskaan, en pidä humalasta.

Koen et on tervettä et lapsi tietää mitä juon, tietää et se on ok ottaa pari ja haluan et suhde alkoholiin on realistinen eikä sitten aikanaan tartte salaa juoda jotain kiinnostavaa mistä vanhemmat ei puhuneet ja oli kovin paha asia. Meillä mun lapsuuden kodissa oli sama periaate eikä kyl ollut tarve ryypiskellä kauheesti teini-iässä. ja mun vanhemmat osti juomat jos jotain halusi sillä ehdolla et juotiin vaan ne mitä ne oli ostaneet et tiesivät suurin piirtein missä kunnossa olisin ja kotiintuloaikoja piti noudattaa. Toimi hyvin eikä tarttenut kapinoida ja toimia salaa.

Luultavasti tulen omien lasten kans tekeen samalla tavalla (tosin siihen on vielä paljon aikaa joten en tiedä mitä aattelen kun ovat teini-iässä ) eli kotona aletaan ensin maistella. Meillä ei kasvateta pelkäämään mitään mut kerrotaan todelliset faktat asioista, lapsi tekee sit aikuisuuden kynnyksellä itse päätöksensä ja toivon et on ymmärtänyt mitä on yritetty opettaa.

 

[nonnoo]

[QUOTE="minä";22400132]JUURI NÄIN! Jotain tämän suuntaista olisin itsekin tullut sanomaan. Minä saatan joskus juoda lasin,pari viiniä lastenkin nähden taikka saunasiiderin/lonkeron enkä nää siinä mitään pahaa.
Samoin ovat omat vanhempani juoneet lasten nähden, eivät kuitenkaan koskaan humalaan asti tai niin että lasten olisi pitänyt pelätä/olla ihmeissään vanhempien muuttuneesta käytöksestä.
Vanhempani myös antoivat minun maistaa siideriä,kaljaa ja monenlaisia viinejä ollessani alaikäinen eikä tästä ollut mielestäni mitään haittaa,päinvastoin.
Alkoholi ei ollut niin suuri tabu ja ihmeellinen asia, äidin syntymäpäiväjuhlissa sain myöskin juoda 15-vuotiaana jopa 3 siideriä,mistä kyllä tulin kyllä humalaan.
Sain kokea ensimmäisen humalani tutussa ympäristössä, vanhempieni läsnäollessa eikä talvipakkasella ulkona suurella kaveriporukalla kuten suurin osa tutuistani/kavereistani.
Satavarmasti olisin kuitenkin sitä alkoholia kokeillut ja vetänyt överit ilman vanhempieni juttuja ja sitä että he antoivat kokeilla rauhassa. He nimittäin kertoivat myös turvallisesta juomisesta,osviittaa siitä mikä on sopiva määrä aikuiselle ihmiselle, alkoholista ruokajuomana jne. ja korostivat kuitenkin että alkoholi ei ole tarkoitettu alaikäisille ja voi vahingoittaa maksaa ym. vaikka antoivatkin minun maistaa.[/QUOTE]

Näin se menee. Mitä kielletympi ja salatumpi (ja vanhemmat kuitenkin sitä käyttää, mutta salaa) alkoholi on, sitä suuremmaksi kiinnostus kasvaa lapsen kasvaessa sitä kohtaan. Sinulla on ollut fiksut vanhemmat, minulla ei. He olivat jollain tasolla alkoholisteja ja itse en alkoholiin koskenutkaan ennen kuin täytin 18 vuotta...Jotenkin varoittava esimerkki kotoa piti mua erossa alkoholista nuorena, ja toisaalta milloin olisinkaan voinnut ottaa kun piti vanhemmista huolehtia?

Absolutistia musta ei kuitenkaan tullut. Opiskeluaikaan kuului vahvasti humalahakuisuus. En nähnyt siinä mitään pahaa, olihan isä ja äitinkin aina juoneet itsensä humalaan. Jossain kohtaa aloin kuitenkin tajuta miten idiootti olen. Onneksi työni kuljetti mut euroopaan ja asustelin siellä useammasakin maassa. Opin ihan uuden suhtautumisen alkoholiin. Oman äitini oppi oli ollut se että arkena ei missään tapauksessa saa ottaa, eikä päivällä; se on sopimatonta. Ja varsinkin jos ottaa useammin kuin kerran viikossa. Hänestä kuitenkin oli ilmeisesti ok vetää lauantaisin kännit. Euroopassa mulla aukes silmät, alkoholi on nautintoaine mutta kuka nauttii humalasta saatikka krapulasta. Opin että lasin viiniä voi juoda vaikka päivittäin - silloin se juuri on nautintoaine. Ei silloin kun vetää humalat.

Terveyspuolesta en tiedä paremmin, mutta luulisin että elimmistöllekin on parempi pieni annos alkoholia kerrallaan vaikka joka päivä...kuin se että huutaa kerran kuussa hoosianna hitommoisen alkoholimäärän alla.

 

[Kismett]

Mulla on kaksi veljeä, jotka käyttävät alkoholia liikaa. Toinen myös muita aineita.
Samoista vanhemmista tuli kaksi näin erilaista koulukuntaa suhteessa päihteisiin.

 

[SeInka]

Kohtuukäyttö on täysin hyväksyttävää. Tämä tarkoittaa minulle pari kertaa kuussa juhlintaa ja ruuan kanssa pari lasia viiniä silloin tällöin. Jos lähden baariin juon puolisen pulloa viiniä illan aikana noin suunnilleen, eli siitä ei sen kovempaa krapulaa seuraa kuin ehkä pieni päänsärky ja väsymys. Lapsi saa tottua pienestä pitäen siihen, että ruuan kanssa viiniä ja saunan jälkeen kalja jos maistuu, juhlahetkiin sopii lasi skumppaa jne. Joskus aikuiset istuvat iltaa ja silloin juovat myös alkoholia, silti kunnon humalaan ei tietysti lasten edessä. Saa maistaa alaikäisenä, mutta tosiaan maistaa, eli en aijo ostaa omia vaikka saunasiidereitä.

Meidän lapsi vielä niin pieni, että ei ole mitään kysellyt, mutta ihan rehellisesti aijon kertoa, että se on juomaa, missä on alkoholia, ja siksi sitä ei saa juoda kuin aikuiset. Annan varmaan maistaa hörpyn vaikak viiniä jo aika nuorena, hyvin harvoin sopii lapsen makuun niin tulee sitten kerralla uteliaisuus tyydytettyä ja kiinnostus melko varmasti lopahtaa.

 

[ni]

Mulla on kaksi veljeä, jotka käyttävät alkoholia liikaa. Toinen myös muita aineita.
Samoista vanhemmista tuli kaksi näin erilaista koulukuntaa suhteessa päihteisiin.

Näin kai käy useasti alkoholistien lapsille. Mennään mukana tai sitten tehdään yliohjaus toiseen suuntaan. Ymmärrän kyllä että alkoholi ei maistu jos lapsuus on mennyt sen katkussa. Mutta kuitenkin kannattaa muistaa omille lapsille opettaa alkoholin järkevä suhtautuminen (vaikka itse ei otakaan). Salailu ei vie kuin ojasta allikkoon. Tai totaallinen kielto. Alkoholia ei kukaan tarvitse tässä maailmassa ja parempi olis varmasti jos se katoais kokonaan. Vaan kun näin tuskin käy, on syytä miettiä kuinka aiheen lapselleen esittää. Hän kuitenkin siihen aineeseen elämässään törmää.

 

["Jaska Jokunen"]

Näin kai käy useasti alkoholistien lapsille. Mennään mukana tai sitten tehdään yliohjaus toiseen suuntaan. Ymmärrän kyllä että alkoholi ei maistu jos lapsuus on mennyt sen katkussa. Mutta kuitenkin kannattaa muistaa omille lapsille opettaa alkoholin järkevä suhtautuminen (vaikka itse ei otakaan). Salailu ei vie kuin ojasta allikkoon. Tai totaallinen kielto. Alkoholia ei kukaan tarvitse tässä maailmassa ja parempi olis varmasti jos se katoais kokonaan. Vaan kun näin tuskin käy, on syytä miettiä kuinka aiheen lapselleen esittää. Hän kuitenkin siihen aineeseen elämässään törmää.

Meillä lasten isä on se joka silloin tällöin juo sen bissen lasten nähden ja joskus isompi neiti herännyt muutama vuosi sitten kun sen isä könysi yöllä baarista kotiin ja lauloi, no neiti jutteli isänsä kanssa siitä aiheesta seuraavana päivänä ja sanoi ettei ikinä kyllä juo tollaista joka tekee ihmisistä ihan höpsöjä.
Ja nähnyt muitakin ihmisiä humalassa ja muutaman lasinkin juomassa eli tietää kyllä minkälaisia ihmiset on kun ne juo liikaa.Eräällä tavalla outoa nähdä omien lasten suhtautuminen kännisiin kun ne on vain lähinnä uteliaita ja taas itse pelkäsin hulluna pienenä humalaisia kun ne huusivat ja örisivät missä tahansa niitä näkikin. Mä tahdon olla se turva lapsilleni jonka puoleen kääntyä ja kysyä miksi noi ihmiset käyttäytyy noin, mulla sitä ei ollut.