äiti joka huutaa lapsille..

[melkoisenväsy]

olen minä.Olen tosi surullinen,että menetän hermot niin usein,ja olen aina ollut sellainen,äkkipikainen. Tunnen itseni heikoksi,kun kukaan ei usko ja miestäkin saa stressata. Tuntuu että kaikki miehet talossa ovat minua vastaan.Vaikkei se varmasti niin ole.
Itken ja pelkään tekeväni lapsistakin heikkoja,kun itse olen sellainen.
Pakko purkaa jonnekin itseään,jos jollain olisi vaikka kiukunhallintakeinoja,ottaisin mieluusti vastaan. Ajattelen lasten vihaavan minua aikuisena.

 

[Taevahan Tosi]

Onko tuolla väsymyksellä mahdollisesti asian kanssa tekemistä? Väsyneenä mulle tulee yleensä sellainen tunne että kaikki on minua vastaan ja pinna on kireämmällä kun normaalisti.

 

[Vieras]

Eiköhän jokainen välillä huuda penskoilleen. Eihän niiden kaa muuten jaksais elää

 

[Jouskari-80]

:wave: täällä kuin myös! Mutta yritän aina pyytää anteeksi ja selittää miksi äiti huusi jne jne ottaa syliin ym.ym. välillä se hermo vaan menee...mutta onhan se huutaminen tyhmää,tuntuu ettei meillä ainakaan nykyään sillä ole enää mitään vaikutusta kun lapsi on siihen "tottunut"...toimii paremmin kun ottaa lasta tukevasti kiinni ja laskeutuu hänen tasolleen ja katsoo silmiin ja selittää miksi jotain ei saa tehdä tai miksi joku asia ei nyt sovi jne jne huutamise ja raivoamisen sijaan...mutta joo ei aina vaan onnistu-tiedetään... :ashamed:

 

[Hopeinen Kuu]

:hug: kyl me muutkin äidit joskus hermot poltetaan ja tulee huudettua, älä murehdu. On tietenkin niitäkin jotka ei huuda kerää kaiken sisälleen tai lapset on ylikilttejä tai se paljon puhuttu vapaa kasvatus.