A
AP
Vieras
onko muilla tälläistä.
siskoni on aina ollut äidin lemmikki, vaikka kumpikaan ei ikinä sitä myöntäisi (ovat usein kehuneet miten meidän perheessä ollaan oltu niin tasapuolisia kasvatuksessa) Ovat aina olleen helposti yhtä mieltä minua vastaan, tämän ovat huomanneet monet muutkin puolueettomat katselijat.
Siitä lähtien kun sain lapsen tilanne on ollut kamala. Siskollani on jo lapsia, joita äiti on hoitanut harva se päivä. Itselläni on erilaisia kasvatusmenetelmiä kun siskolla (en huudata vauvaa uniin, imetän vielä 10 kuista, kestovaipat ja monia muita isompia juttuja) Ja olen kyllä saanut tuntea nahoissani sen, miten pitävät mielipiteitäni huonoina, ja vaikka eivät olleet tähän asti sanoneet ajattelevat että olen liian nipo lapseni kasvatuksesta (huom. sisko on tosi nipo, kyse on vain siitä että ollaan erilaisia ja minun pitäisi olla samaa mieltä kuin he.)
Tänään sit räjähti kun mulla oli migreeni ja en ollut nukkunut yöllä (oma vika sekin heidän mielestä, kun imetän vielä) ja pyysin äitiä hoitamaan lastani pari tuntia. Lpulta, en jaksa kertoa koko juttua, mutta tilanteesta tuli kamala... En nyt jaksa selittää mitä tapahtui, mutta suutuin.
Myöhemmin kun pyysin anteeksi suuttumustani sain kuulla litaniat siitä miten käytöstäni ei voi kestää ja miten oon liian tarkka ja blaa blaa blaa... siis tuli lopulta totuus esille miten eiv't hyväksy kasvatusmenetelmiäni.
Inhottaa kun muutimme tänne lähelle perhettä kun lapsi syntyi, mutta haluan pois, en kestä heidän lähellä oloa. Saan vaan aina haukut niskoilleni. Ulkopuolisen mielestä jolle kerroin tilanteesta siskoni ja äitini on aivan epäoikeudenmukaisia mua kohtaan.
sunnuntaina olis ollut vielä juhlat lapselleni meillä, johon oli tulossa vain perheeni ja pari kaveria. Nyt tekis mieli perua koko juttu niin turhalta tuntuu yrittää teeskennelläkään että tultais toimeen.
siskoni on aina ollut äidin lemmikki, vaikka kumpikaan ei ikinä sitä myöntäisi (ovat usein kehuneet miten meidän perheessä ollaan oltu niin tasapuolisia kasvatuksessa) Ovat aina olleen helposti yhtä mieltä minua vastaan, tämän ovat huomanneet monet muutkin puolueettomat katselijat.
Siitä lähtien kun sain lapsen tilanne on ollut kamala. Siskollani on jo lapsia, joita äiti on hoitanut harva se päivä. Itselläni on erilaisia kasvatusmenetelmiä kun siskolla (en huudata vauvaa uniin, imetän vielä 10 kuista, kestovaipat ja monia muita isompia juttuja) Ja olen kyllä saanut tuntea nahoissani sen, miten pitävät mielipiteitäni huonoina, ja vaikka eivät olleet tähän asti sanoneet ajattelevat että olen liian nipo lapseni kasvatuksesta (huom. sisko on tosi nipo, kyse on vain siitä että ollaan erilaisia ja minun pitäisi olla samaa mieltä kuin he.)
Tänään sit räjähti kun mulla oli migreeni ja en ollut nukkunut yöllä (oma vika sekin heidän mielestä, kun imetän vielä) ja pyysin äitiä hoitamaan lastani pari tuntia. Lpulta, en jaksa kertoa koko juttua, mutta tilanteesta tuli kamala... En nyt jaksa selittää mitä tapahtui, mutta suutuin.
Myöhemmin kun pyysin anteeksi suuttumustani sain kuulla litaniat siitä miten käytöstäni ei voi kestää ja miten oon liian tarkka ja blaa blaa blaa... siis tuli lopulta totuus esille miten eiv't hyväksy kasvatusmenetelmiäni.
Inhottaa kun muutimme tänne lähelle perhettä kun lapsi syntyi, mutta haluan pois, en kestä heidän lähellä oloa. Saan vaan aina haukut niskoilleni. Ulkopuolisen mielestä jolle kerroin tilanteesta siskoni ja äitini on aivan epäoikeudenmukaisia mua kohtaan.
sunnuntaina olis ollut vielä juhlat lapselleni meillä, johon oli tulossa vain perheeni ja pari kaveria. Nyt tekis mieli perua koko juttu niin turhalta tuntuu yrittää teeskennelläkään että tultais toimeen.
koita jaksaa! <3
Eikö lasten isä voi hoitaa että sinä saat levättyä?