Toggle sidebar

Aikuisena alaa vaihtaneita?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Suzyanne
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
S

Suzyanne

Vieras
Jos olet vaihtanut alaa aikuisena, miten päädyit juuri valitsemaasi alaan, ja mitkä olivat kriteereitäsi alaa valitessasi? Ja miksi vaihdoit alaa?

Itse sain juuri tänään paikan oppisopimuksella, alkaa syksyllä. Halusin vaihtaa alaa, koska nykyinen työni on fyysisesti minulle turhan raskasta, (terveysongelmat) ja haluaisin edetä urallani. Tälläkin uralla se olisi mahdollista niin ettei tarvitsisi ruumiillista työtä tehdä, mutta ajattelin että voisin vaihtaa ihan kokonaan alaa, ihan vaihtelun vuoksi.

Kriteereitäni olivat myös lyhyt koulutusaika ja hyvät työllistymismahdollisuudet. Eli sairaalan laitoshuoltajasta osastosihteeriksi, ( minusta tulee merkonomi) ja ehkä innostun vielä pidemmällekin opiskelemaan.

Ei uran luominen ole vielä ( ihan) :D
liian myöhäistä, vaikka nuorena kunnianhimo ja opiskeluinto ihan kokonaan puuttuikin.
 
Mun pitäs vaihtaa kevyempään työhön. Kokin seisoma/juoksuhommat alkaa oleen liian rankkaa... Lonkat eivät kestä, ja ikää 27v =( Olen vielä kotona lasten kanssa, mut pulmana se mikä musta tulis isona!?
 
Minä en varsinaisesti vaihda alaa, mutta kouluttaudun eteenpäin. Eli 35-vuotiaana kouluttaudun juuri sairaanhoitajaksi. Olen siis lähihoitaja. Jotain aivoja kuitenkin on, ja enempi palkkaakin olis kiva saada. Ja lähihoitajia ei arvosteta samalla tavalla kuin sairaanhoitajia. On enemmän vaihtoehtoja työpaikan suhteen. Voi kouluttautua taas lisää jos joskus huvittaa, vaikka ylempi amk-tutkinto, tai maisteriksi lukeminen on sitten mahdollista.

Onhan tässä totuttelua ollut, koska koulussa käyminen on erilaista kuin työn teko. Joskus tekis mieli mennä takas töihin, mutta sinnitelen. Tunnen itseni vanhaksi melkein päivittäin, vaikka opiskelutoverini ovatkin tosi kivoja. Jännittää tentit ja esitelmät, joita en ole tehnyt vuosikausiin. Mutta toisaalta on ihanaa keskittyä oppimaan uutta, ja ajatella sitä päivää kun valmistun. Tehdä uudenlaisia tulevaisuuden suunnitelmia.
 
Alla audiovisuaalisenvietinnän perustutkinto ja koska olin kotona monta vuotta ei toivoakaan saada ko alalta töitä senkään vertaa mitä aikaisemmin.
Nyt luen itseäni insinööriksi, hieman auki vielä mikä insinööri musta isona tulee, mutta eiköhän se tässä kevään aikana sekin selkene :D
 
Olen vaihtamisprojektin loppusuoralla.

Aloitin bio- ja elintarviketekniikan insinööriopinnot melkein kahdenkymmenen vuoden keittiöhommien jälkeen. Mitta vaan tuli täyteen sitä. Mulle riitti!

Valintakriteereinä olivat opiilaitoksen läheisyys, hyvät työllistymismahdollisuudet tällä alueella ja parempi liksa kuin vaikka restonomilla . Restonomi olisi tietysti ollut luonnollinen jatkumo keittiöhommille, mutta katsoin että en jonain henkilöstöravintolan ravintolapäällikkönä olisi koskaan saanut korvattua sitä ansionmenetystä joka opiskeluaikana tulee. Insinöörinä se korvaantuu kyllä.

Toisaalta ajattelen että insinöörihommatkin ovat jatkumoa edelliselle työlleni, vain nostettuna toiseen potenssiin.
 
Vaihdoin 38-vuotiaana sairaanhoitajasta it-alalle. Syinä kiinnostus nörtteilyyn, paljon parempi liksa sekä sairastamani nivelreuma, joka tosin ei edelleenkään haittaisi sairaanhoitajan työtä, mutta mistäpä sitä olisi 12 vuotta sitten voinut tietää.
 
...kuin vaihtanu alaa. Oon tehny töitä pienen ikäni, ja vasta vuonna 2007 pääsin sellaseen duuniin mikä jotenkuten vastaa alkuperäistä koulutustani.

Oppia ikä kaikki...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita;23157161:
Vaihdoin 38-vuotiaana sairaanhoitajasta it-alalle. Syinä kiinnostus nörtteilyyn, paljon parempi liksa sekä sairastamani nivelreuma, joka tosin ei edelleenkään haittaisi sairaanhoitajan työtä, mutta mistäpä sitä olisi 12 vuotta sitten voinut tietää.
Click to expand...

Minulla suurin syy alan vaihtoon on reumasairauksiin luokiteltava sidekudossairauteni, Ehlers-Danlosin syndrooma. Olin kaksi vuotta pois töistä, äitiyslomalla ja hoitovapaalla, ja sen jälkeen olenkin mennyt huonompaan kuntoon, päivittäin tulee työstä aiheutuvia vaivoja, pahin on polven nivelrikko, joka sekin liittyy sairauteeni. Keinonivel siihen tulee näillä näkymin muutaman vuoden kuluessa. Toki se haittaa elämää, mutta sihteerin työtä ei ehkä niin paljon kuin laitoshuoltajan töitä, kun kävelyä on vähemmän.

Toisaalta on välillä melkein kaduttanut se että olen nykyisestä työstäni lähdössä, kun on kiva osasto ja elämäni parhaat työkaverit, jotka ovat myös ystäviäni.

Mutta kuitenkin tulevaisuus painaa vaa'assa sen verran paljon että nyt se on vaihdettava alaa, kun olen sitä monet vuodet harkinnut, ja lääkärikin suositellut jo 16 vuotta sitten ekan kerran.
 
Vaihdoin taideteolliselta alalta, huonon työllistymisen vuoksi kulttuurialan pariin. Kesällä pitäis valmistua, olen nyt työllistynyt joten gradua väännään töiden ohella.. rankkaa.
 
[QUOTE="vieras";23158373]Vaihdoin taideteolliselta alalta, huonon työllistymisen vuoksi kulttuurialan pariin. Kesällä pitäis valmistua, olen nyt työllistynyt joten gradua väännään töiden ohella.. rankkaa.[/QUOTE]

Huh, uskon. Mutta ahkeruus palkitaan jossain vaiheessa. =)
 
Mä vasta harkitsen. Oppisopimus ois ainoa vaihtoehto, kun on tuota lainaa ja lapsia ruokittavana.
Mulla on hevostenhoitajan ja perhepäivähoitajan at, tällä hetkellä teen pph:n hommia. Heinäkuussa jään äippä-lomalle ja sen jälkeen lähtisin enemmän kuin mielelläni muihin töihin..:)
Kokin hommat kiinnostaa ja pitopalvelussa työskentely, mikä on aika surkuhupaisaa, sillä peruskoulun jälkeen kävin vuoden hotelli-ja ravintola-alaa, mutta se ei tuntunut sillon omalta..
mukava lukea muiden kokemuksia alan vaihdosta.:)
 
Kyllä mä oon alaa vaihtanut monta kertaa :) Mitään koulutuksia en tosin ole koskaan joutunut töideni eteen käymään, että ei ole silleen kovasti hetkauttanut kun olen vaan vaihtanut työpaikkaa. Mä kaipasin myyjän hommista fyysisempiin töihin ja menin rakennuksille, pelkäsin korkeita paikkoja ja aloin siis pesemään ikkunoita silleen nosturinnokassa (en pelkää korkeita enää), pelkäsin pesuaineita ihan paniikinomaisesti -> menin siivoushommiin joissa jouduin käsittelemään tosi myrkkyjä pesuaineita (en pelkää enää :D )... Karkkikauppaan menin aikoinaan töihin koska rakastin sitä tuoksua, ja rakastan irtokarkkeja xD
Mulla on ollut tälleen tosi päteviä syitä.. Mut enivei..

No, haaveena kokin ammatti... Kunhan pääsis viimesestäkin pelosta nyt eroon, eli luokkahuonekammosta. Ajattelin nyt ensin yrittää autokouluun....
 
[QUOTE="vieras";23158373]Vaihdoin taideteolliselta alalta, huonon työllistymisen vuoksi kulttuurialan pariin. Kesällä pitäis valmistua, olen nyt työllistynyt joten gradua väännään töiden ohella.. rankkaa.[/QUOTE]

Kulttuurialalla työllistyminen on melko vaikeaa tällä hetkellä.
 
Tällä hetkellä olen kotona. Nuorin täyttää parin vuoden päästä 3, joten silloin pitäisi jotain keksiä.
Olen puutarhuri ja pidän työstäni, olisi jopa paikka tiedossa. Mutta alan ongelma on kausiluonteisuus. Eli vakityötä todella vaikea löytää. Monesti työtä on huhtikuusta syys/lokakuulle ja loppuvuosi ollaan sitten ansiosidonnaisella.

Nyt olisi hakusessa joko kokonaan toinen ammatti ja ala. Tai sellainen ammatti, jota voisi tehdä talvikuukausina. Hiukan kiinnostaisi kiintesitöhuoltaja (lumutöitä yms). Toisaalta miksei sitä voisi opiskella samanien vaikka putkimieheksi (noissa on sama peruskoulutus, erikoistumisjaksot erikseen). Ongelmaksi vain muodostuuoppilaitosten sijainnit.
Onneksi vielä hetki aikaa miettiä :D
 
Opiskelen parhaillaan perhe- ja lapsityön ohjaajaksi. Ei kiinnostanut vuorotyö, jota edellisessä ammatissa olisi pitänyt tehdä, ja muutenkin luovuus sekä ohjaava, kasvattava ja tukeva ote, jota uudessa ammatissani toteuttaa, tuntuvat paljon enemmän omalta alalta.
 

Osallistu arvontaan ja voita trendikäs lampaantalja!

Uusimmat

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa