Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Aihe vapaa
Aikamoinen puutarha
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="vierailija, post: 34316193"]</p><p>Tällainen pieni söpöstelevä Kukkakauppias-tarina tuli. Mietin että julkaisenko, mutta menköön. Tämä on fiktiota, tämä ei siis ole totta. Bojan puhuu tässä sujuvaa suomea.</p><p></p><p>***</p><p></p><p>Näppärät sormet kietoivat koristenauhan vihreistä ja pinkeistä neilikoista koostuvan sievän kimpun ympärille. Sitten kimppu käärittiin tottuneen varovaisesti paperin suojiin.</p><p></p><p>”Valmis. Toivottavasti saaja on tyytyväinen”, kukkakauppias totesi hymyillen.</p><p></p><p>Asiakas, vanhempi rouva, vakuutti uskovansa näin ja maksoi kukat. Rouvan poistuessa kimppu kainalossaan kukkakauppias huokasi syvään ja venytteli tiskin takana. Päivä oli ollut pitkä ja asiakkaita oli riittänyt runsaasti. Heinäkuinen viikonloppu tiesi paljon juhlia ja kukkakimppuja. Ei kukkakauppias työntekoa valitellut. Hän piti kukkien käsittelystä ja siitä, että sai käyttää luovuuttaan niiden sommittelussa. Iltaisin ei viime aikoina vain ollut enää juurikaan aikaa tai energiaa jatkaa musiikin tekemistä, mikä oli hänen toinen intohimonsa.</p><p></p><p>Ulkona oli alkanut sataa. Hyvä, tuskin enää kukaan tänään tulisi. Kukkakauppias hyräili itsekseen ja alkoi lakaista lattialle pudonneita lehtiä ja leikattuja kukkaisvarsia. Tiuku ulko-oven yläpuolella helähti iloisesti.</p><p></p><p>Niinpä tietysti.</p><p></p><p>”Pieni hetki” kukkakauppias huikkasi, nieli pienoisen pettymyksensä ja lakaisi lehdet kaupan perälle. Sitten hän palasi tiskille.</p><p></p><p>Tulija erottui kaupan vihreyden ja kukkaloiston keskeltä kuin märkä koira. Hän oli pukeutunut kauttaaltaan mustaan, vetänyt hupun päänsä yli ja kuikuili ympäristöään uteliaana.</p><p></p><p>Mikähän mörökölli tuo lienee, kauppias tuumi, mutta tervehti ystävällisesti.</p><p></p><p>”Moi. Voit sä myydä mulle kukkakimpun, kun kävi pieni moka ja unohdin yhden merkkipäivän”, märkä koir- siis asiakas kysyi ja veti kasvoilleen säteilevän hymyn.</p><p></p><p>Kukkakauppias lämpeni veijarimaiselle virnistykselle. Ehkei tuo ollut mörökölli laisinkaan. ”Olet tullut oikeaan paikkaan. Onko jotain mistä tykkäisit tai tiedätkö mistä se toinen pitää?”</p><p></p><p>Tulija rapsutteli mustaa parransänkeä poskessaan ja katseli nolona kauppiaan kukkakuosista puseroa. Miten pitikin tänään juuri pukea nämä mummonverhot päälle, kauppias tuumi. Kauppiaasta tuntui kuin tulija olisi hetkeksi jäänyt tuijottamaa puseron syvään uurrettua kaula-aukkoa. Hetken molemmat seisoivat kiusallisessa hiljaisuudessa, kunnes tulija yskähti,</p><p></p><p>”Ehkä voisit näyttää vähän vaihtoehtoja, kun en oo tainnut olla kasviopin tunneilla hereillä.”</p><p></p><p>”Tietysti”, kauppias nielaisi ja ohjasi tulijan ruusukaappien äärelle. Tulija oli riisunut huppunsa ja paljastanut kosteat otsalle liimautuneet mustat hiukset. Kauppias tarkasteli häntä samalla kuin esitteli ruusuja. Siniharmaat silmät ja huulilta toistuvasti karkaava nauru vetivät häntä puoleensa. Tulija vitsaili, kuinka olisi kauppiaan tekemän kimpun armoilla, nukkuisiko tulija tänä yönä ulkona vesisateessa.</p><p></p><p>”Joten”, tulija vilkaisi kukkakauppiaan nimikylttiä, ”Teepä nyt parhaasi, <em>Bojan</em>”.</p><p></p><p>Oman nimen kuuleminen toisen huulilta nosti punan kauppiaan kasvoille. Mikäs tässä nyt oli. Jokin tulijan kiinteässä katseessa sai niskavilloissa kutittelemaan.</p><p></p><p>Bojanin omasta ehdotuksesta hän kokosi tulijalle yksinkertaisen mutta kauniin kimpun vaaleanpunaisista ruusuista, nupullaan olevasta pionista ja vihertävästä mesiangervosta. Tulija katseli Bojanin käsien työskentelyä. Tuhat kertaa oli Bojan tämän tehnyt, ja siltikin nyt ne kädet tuntuivat tärisevän ja koristenauhan rusetista tuli vino. Tulija kuitenkin vilautti maksukorttiaan tyytyväisen oloisena. Bojan vilkaisi tahtomattaan korttiin painettua nimeä.</p><p></p><p>Oliko se <em>Jere</em>?</p><p></p><p>”Kiitos hei, pelastit meikäläisen,” Jere-oletettu hihkaisi ja oli jo matkalla kohti ulko-ovea.</p><p></p><p>”Ole hyvä. Toivottavasti ulkoruokinta on nyt vältetty”, Bojan vastasi.</p><p></p><p>Tiuku helähti. Äkkiä kaupassa tuntui hyvin hiljaiselta.</p><p></p><p>***</p><p>Ilmassa jo uuden vuodenajan tuntua. Bojan kasteli juuri myyntiin saapuneet syysperennat. Oli jälleen koiranilma, ja niin kuin aina päivän kääntyessä alkuiltaan harmaana sadepäivänä, Bojanin ajatukset laahustivat erääseen kohtaamiseen. Tiu’un helähtäessä hän nosti katseensa ovelle ja pettyi uudelleen. Iltaisin teemukin äärellä tuo mies, <em>Jere</em>, kävi ajatuksissa kylässä.</p><p></p><p>***</p><p></p><p>”Bojan!”</p><p></p><p>Vettä molskahti kastelukannusta kanerviin aivan liikaa Bojanin hätkähtäessä. Hän laski kannun käsistään ja kiiruhti tiskille. Siinä Jere seisoi ja piteli tipottelevaa sateenvarjoa käsissään. Silmät tuikkivat. Bojan ei pystynyt estämään omille kasvoilleen leviävää hymyä. Jere oli muistanut.</p><p></p><p>”Opit viime kerrasta”, Bojan totesi yrittäen pitää äänensävynsä normaalina ja nyökkäsi kohti sateenvarjoa. Sitten hän katui. Vaikka Jere oli muistanut hänen nimensä, hän tuskin kävi mielessään läpi ensi kohtaamisen yksityiskohtia Bojanin tavoin.</p><p></p><p>Jere naurahti. Miten toisen nauru saattoikin herättää sellaisen kuplivan tunteen myös omaan rintakehään.</p><p></p><p>”Tarviin taas sun kukkamestarin taitoja”, Jere sanoi.</p><p></p><p>”Unohditko jälleen merkkipäivän?” Bojan kysyi, vaikka se vähän sattui. Tietysti tuollaiset tähtisilmät katselivat iltaisin jota kuta toista.</p><p></p><p>”En”, Jere vastasi ja vakavoitui hieman. ”Mutsi tykkäsi kukista, kiitos siis vielä.”</p><p></p><p>Nyt kuplat vaihtuivat läikkeeksi. Tietysti, tietysti kimppu oli ollut äidille! Ja niin monena iltana Bojan oli ryvennyt ja kiusannut itseään ajattelemalla muuta.</p><p></p><p>”Teetkö mulle uuden?”</p><p></p><p>”Teen sulle mitä vaan tahdot,” Bojan sanoi hieman käheällä äänellä, punastui ja yskäisi. ”Siis teen minkälaisen kimpun vaan.”</p><p></p><p>Miehet siirtyivät valikoimaan kukkia uuteen kimppuun. Jeren katse seurasi tarkkaan Bojanin käsiä, jotka koskettivat kasveja hellästi. Bojan tunsi katseen välillä nousevan hauiksilleen ja myhäily tyytyväisenä valintaansa pukea hihaton paita sinä aamuna.</p><p></p><p>Bojan esitteli keräämiään kukkia, ilon keltaisia, ja kysyi oliko Jere tyytyväinen.</p><p></p><p>”Laita siihen vielä sun lempiväriä,” Jere pyysi.</p><p></p><p>”Se ehkä rikkoo vähän harmoniaa,” Bojan tuumi.</p><p></p><p>”Sopii mulle.”</p><p></p><p>Jere seisoi ihan lähellä ja vilkuili häntä silmäripsiensä lomasta. Kukkakimpun väriharmonian rikkominen oli vähäisin synneistä, joita Bojan nyt ajatteli.</p><p></p><p>Bojan valikoi kimppuun oranssin liljan ja miehet siirtyivät tiskille, jossa Bojan taiten kokosi asetelman kasaan. Kädet tärisivät vähemmän kuin viimeksi ja hän tekisi kauneimman kimpun mitä taisi. Nuottien ja kukkien asettelussa oli jotakin samaa. Valmiissa kimpussa rohkeana huomion vastaan ottava lilja oli kuin kappaleen kertosäe. Bojan ja Jere olivat suunnitelleet tämän kimpun yhdessä, se oli duetto.</p><p></p><p>Bojan ojensi valmiin kimpun tyytyväisen oloiselle Jerelle vastahakoisin ajatuksin. Hän ei halunnut ajatella kenelle kimppu tällä kertaa menisi. Huokaus karkasi huulilta. Olisi niin paljon sanottavaa, mutta hän osasi sanoa sen vain kukilla.</p><p></p><p>Jere piti hetken kimppua sylissä kuin lasta ja hymyili sitten Bojanille. Hän ojensi kimpun takaisin. Bojan katsoi häntä kysyvästi.</p><p></p><p>”Se on sulle, Bojan. Lähdetkö mun kanssa ulos?”</p><p></p><p>***</p><p></p><p>-<img class="smilie smilie--emoji" alt="🌿" title="Herb :herb:" src="https://cdn.jsdelivr.net/gh/joypixels/emoji-assets@5.0/png/64/1f33f.png" data-shortname=":herb:" /><img class="smilie smilie--emoji" alt="❤" title="Red heart :heart:" src="https://cdn.jsdelivr.net/gh/joypixels/emoji-assets@5.0/png/64/2764.png" data-shortname=":heart:" /></p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="vierailija, post: 34316193"] Tällainen pieni söpöstelevä Kukkakauppias-tarina tuli. Mietin että julkaisenko, mutta menköön. Tämä on fiktiota, tämä ei siis ole totta. Bojan puhuu tässä sujuvaa suomea. *** Näppärät sormet kietoivat koristenauhan vihreistä ja pinkeistä neilikoista koostuvan sievän kimpun ympärille. Sitten kimppu käärittiin tottuneen varovaisesti paperin suojiin. ”Valmis. Toivottavasti saaja on tyytyväinen”, kukkakauppias totesi hymyillen. Asiakas, vanhempi rouva, vakuutti uskovansa näin ja maksoi kukat. Rouvan poistuessa kimppu kainalossaan kukkakauppias huokasi syvään ja venytteli tiskin takana. Päivä oli ollut pitkä ja asiakkaita oli riittänyt runsaasti. Heinäkuinen viikonloppu tiesi paljon juhlia ja kukkakimppuja. Ei kukkakauppias työntekoa valitellut. Hän piti kukkien käsittelystä ja siitä, että sai käyttää luovuuttaan niiden sommittelussa. Iltaisin ei viime aikoina vain ollut enää juurikaan aikaa tai energiaa jatkaa musiikin tekemistä, mikä oli hänen toinen intohimonsa. Ulkona oli alkanut sataa. Hyvä, tuskin enää kukaan tänään tulisi. Kukkakauppias hyräili itsekseen ja alkoi lakaista lattialle pudonneita lehtiä ja leikattuja kukkaisvarsia. Tiuku ulko-oven yläpuolella helähti iloisesti. Niinpä tietysti. ”Pieni hetki” kukkakauppias huikkasi, nieli pienoisen pettymyksensä ja lakaisi lehdet kaupan perälle. Sitten hän palasi tiskille. Tulija erottui kaupan vihreyden ja kukkaloiston keskeltä kuin märkä koira. Hän oli pukeutunut kauttaaltaan mustaan, vetänyt hupun päänsä yli ja kuikuili ympäristöään uteliaana. Mikähän mörökölli tuo lienee, kauppias tuumi, mutta tervehti ystävällisesti. ”Moi. Voit sä myydä mulle kukkakimpun, kun kävi pieni moka ja unohdin yhden merkkipäivän”, märkä koir- siis asiakas kysyi ja veti kasvoilleen säteilevän hymyn. Kukkakauppias lämpeni veijarimaiselle virnistykselle. Ehkei tuo ollut mörökölli laisinkaan. ”Olet tullut oikeaan paikkaan. Onko jotain mistä tykkäisit tai tiedätkö mistä se toinen pitää?” Tulija rapsutteli mustaa parransänkeä poskessaan ja katseli nolona kauppiaan kukkakuosista puseroa. Miten pitikin tänään juuri pukea nämä mummonverhot päälle, kauppias tuumi. Kauppiaasta tuntui kuin tulija olisi hetkeksi jäänyt tuijottamaa puseron syvään uurrettua kaula-aukkoa. Hetken molemmat seisoivat kiusallisessa hiljaisuudessa, kunnes tulija yskähti, ”Ehkä voisit näyttää vähän vaihtoehtoja, kun en oo tainnut olla kasviopin tunneilla hereillä.” ”Tietysti”, kauppias nielaisi ja ohjasi tulijan ruusukaappien äärelle. Tulija oli riisunut huppunsa ja paljastanut kosteat otsalle liimautuneet mustat hiukset. Kauppias tarkasteli häntä samalla kuin esitteli ruusuja. Siniharmaat silmät ja huulilta toistuvasti karkaava nauru vetivät häntä puoleensa. Tulija vitsaili, kuinka olisi kauppiaan tekemän kimpun armoilla, nukkuisiko tulija tänä yönä ulkona vesisateessa. ”Joten”, tulija vilkaisi kukkakauppiaan nimikylttiä, ”Teepä nyt parhaasi, [I]Bojan[/I]”. Oman nimen kuuleminen toisen huulilta nosti punan kauppiaan kasvoille. Mikäs tässä nyt oli. Jokin tulijan kiinteässä katseessa sai niskavilloissa kutittelemaan. Bojanin omasta ehdotuksesta hän kokosi tulijalle yksinkertaisen mutta kauniin kimpun vaaleanpunaisista ruusuista, nupullaan olevasta pionista ja vihertävästä mesiangervosta. Tulija katseli Bojanin käsien työskentelyä. Tuhat kertaa oli Bojan tämän tehnyt, ja siltikin nyt ne kädet tuntuivat tärisevän ja koristenauhan rusetista tuli vino. Tulija kuitenkin vilautti maksukorttiaan tyytyväisen oloisena. Bojan vilkaisi tahtomattaan korttiin painettua nimeä. Oliko se [I]Jere[/I]? ”Kiitos hei, pelastit meikäläisen,” Jere-oletettu hihkaisi ja oli jo matkalla kohti ulko-ovea. ”Ole hyvä. Toivottavasti ulkoruokinta on nyt vältetty”, Bojan vastasi. Tiuku helähti. Äkkiä kaupassa tuntui hyvin hiljaiselta. *** Ilmassa jo uuden vuodenajan tuntua. Bojan kasteli juuri myyntiin saapuneet syysperennat. Oli jälleen koiranilma, ja niin kuin aina päivän kääntyessä alkuiltaan harmaana sadepäivänä, Bojanin ajatukset laahustivat erääseen kohtaamiseen. Tiu’un helähtäessä hän nosti katseensa ovelle ja pettyi uudelleen. Iltaisin teemukin äärellä tuo mies, [I]Jere[/I], kävi ajatuksissa kylässä. *** ”Bojan!” Vettä molskahti kastelukannusta kanerviin aivan liikaa Bojanin hätkähtäessä. Hän laski kannun käsistään ja kiiruhti tiskille. Siinä Jere seisoi ja piteli tipottelevaa sateenvarjoa käsissään. Silmät tuikkivat. Bojan ei pystynyt estämään omille kasvoilleen leviävää hymyä. Jere oli muistanut. ”Opit viime kerrasta”, Bojan totesi yrittäen pitää äänensävynsä normaalina ja nyökkäsi kohti sateenvarjoa. Sitten hän katui. Vaikka Jere oli muistanut hänen nimensä, hän tuskin kävi mielessään läpi ensi kohtaamisen yksityiskohtia Bojanin tavoin. Jere naurahti. Miten toisen nauru saattoikin herättää sellaisen kuplivan tunteen myös omaan rintakehään. ”Tarviin taas sun kukkamestarin taitoja”, Jere sanoi. ”Unohditko jälleen merkkipäivän?” Bojan kysyi, vaikka se vähän sattui. Tietysti tuollaiset tähtisilmät katselivat iltaisin jota kuta toista. ”En”, Jere vastasi ja vakavoitui hieman. ”Mutsi tykkäsi kukista, kiitos siis vielä.” Nyt kuplat vaihtuivat läikkeeksi. Tietysti, tietysti kimppu oli ollut äidille! Ja niin monena iltana Bojan oli ryvennyt ja kiusannut itseään ajattelemalla muuta. ”Teetkö mulle uuden?” ”Teen sulle mitä vaan tahdot,” Bojan sanoi hieman käheällä äänellä, punastui ja yskäisi. ”Siis teen minkälaisen kimpun vaan.” Miehet siirtyivät valikoimaan kukkia uuteen kimppuun. Jeren katse seurasi tarkkaan Bojanin käsiä, jotka koskettivat kasveja hellästi. Bojan tunsi katseen välillä nousevan hauiksilleen ja myhäily tyytyväisenä valintaansa pukea hihaton paita sinä aamuna. Bojan esitteli keräämiään kukkia, ilon keltaisia, ja kysyi oliko Jere tyytyväinen. ”Laita siihen vielä sun lempiväriä,” Jere pyysi. ”Se ehkä rikkoo vähän harmoniaa,” Bojan tuumi. ”Sopii mulle.” Jere seisoi ihan lähellä ja vilkuili häntä silmäripsiensä lomasta. Kukkakimpun väriharmonian rikkominen oli vähäisin synneistä, joita Bojan nyt ajatteli. Bojan valikoi kimppuun oranssin liljan ja miehet siirtyivät tiskille, jossa Bojan taiten kokosi asetelman kasaan. Kädet tärisivät vähemmän kuin viimeksi ja hän tekisi kauneimman kimpun mitä taisi. Nuottien ja kukkien asettelussa oli jotakin samaa. Valmiissa kimpussa rohkeana huomion vastaan ottava lilja oli kuin kappaleen kertosäe. Bojan ja Jere olivat suunnitelleet tämän kimpun yhdessä, se oli duetto. Bojan ojensi valmiin kimpun tyytyväisen oloiselle Jerelle vastahakoisin ajatuksin. Hän ei halunnut ajatella kenelle kimppu tällä kertaa menisi. Huokaus karkasi huulilta. Olisi niin paljon sanottavaa, mutta hän osasi sanoa sen vain kukilla. Jere piti hetken kimppua sylissä kuin lasta ja hymyili sitten Bojanille. Hän ojensi kimpun takaisin. Bojan katsoi häntä kysyvästi. ”Se on sulle, Bojan. Lähdetkö mun kanssa ulos?” *** -🌿❤ [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kuinka monta sanaa on lauseessa: "Tupenrapinat"
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
Esiteinillä ilmastoahdistusta harrastustaan valmentavan sanoista
Tänään 01:05
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
2.
Mene kc ja tuo jotain takaisin
Tänään 00:27
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Taloustieteen professori kysyi facessa "kuka johtaa suomea?" Vastaukset pinossa
Eilen 23:06
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
4.
Kauankohan perussuomalaisilla kestää huomata, että SDP ei tällä hetkellä johda tätä maata?
Eilen 22:58
vierailija
3 Viestiä
Aihe vapaa
5.
Vihreä siirtymä maksaa sata miljoonaa euroa per kilometri
Eilen 22:44
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
6.
Tanskan sosiaalidemokraattista puoluetta edustava pääministeri tiukentaa entisestäänkin maahanmuuttopolitiikkaa
Eilen 22:30
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
7.
Ranska sai tänään uuden hallituksen: "Konservatiivisen Barnierin johdolla Ranskan hallinto siirtyy oikeistolaisempaan suuntaan."
Eilen 21:44
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
8.
Niinistö runnoi Suomen Natoon Marinin vastustuksesta huolimatta
Eilen 20:44
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
RELAATIO 1040 - IB
Started by vierailija
15.09.2024
Luettu: 15K
Aihe vapaa
2.
Uusi miss Suomi 2024
Started by Johnny Appleseed
15.09.2024
Luettu: 2K
Aihe vapaa
3.
"Suomi tarvitsee osaajia ulkomailta" - miksei suomalaisista voi kouluttaa niitä osaajia?
Started by Echo
15.09.2024
Luettu: 1K
Aihe vapaa
4.
– Tämä ei ole se Sanna, jonka luulin tuntevani. Ilmasto- ja ihmisoikeusasioista huolestunut asiapoliitikko muuttui jetset-piireissä pyöriväksi pinnal-
Started by vierailija
Eilen 07:28
Luettu: 900
Aihe vapaa
5.
Donald Trump. Kuunnelkaa tämä linkki Lissu ja Palstapesu. Taidatte olla ainoat kannattajansa tällä foorumilla?
Started by vierailija
15.09.2024
Luettu: 898
Aihe vapaa
6.
Relaatio 1038
Started by vierailija
15.09.2024
Luettu: 770
Aihe vapaa
7.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho on joutunut ojentamaan vassariliiton naiskansanedustajaa asiattomasta käytöksestä eduskunnan isossa salissa
Started by vierailija
Tiistai klo 18:05
Luettu: 729
Aihe vapaa
8.
Olen miehelle kakkonen ja korvattavissa
Started by vierailija
Maanantai klo 09:54
Luettu: 624
Perhe-elämä
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
Lähetä terveisesi kaipaamallesi ihmiselle yöketju
Latest: vierailija
30 min sitten
Aihe vapaa
2.
RELAATIO 1040 - IB
Latest: vierailija
35 min sitten
Aihe vapaa
3.
Aikamoinen puutarha
Latest: vierailija
38 min sitten
Aihe vapaa
4.
Oravamusiikkia
Latest: Johnny Appleseed
50 min sitten
Aihe vapaa
5.
”Euroopan omistava” TV-julkimo oli kännyynsä fokusoitunut ja melkein tukki kaupan sisäänkäynnin Setikseltä. Mitä ajatuksia sanoikaan Annie hänestä? 😳
Latest: vierailija
Tänään 01:07
Aihe vapaa
6.
Esiteinillä ilmastoahdistusta harrastustaan valmentavan sanoista
Latest: vierailija
Tänään 01:05
Aihe vapaa
7.
K/B-komposti
Latest: vierailija
Tänään 01:01
Aihe vapaa
8.
Vihdoinkin saatiin kuri ja järjestys kilpirauhaslääkkeisiin. Suomalaisista tulee todella paljon terveempiä tämän seurauksena
Latest: vierailija
Tänään 00:52
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Aihe vapaa
Aikamoinen puutarha
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu