Heitetäänpäs tännekin keikkarapsa!
Raporttia ja höpötystä Alessandran keikasta, itseni tuntien tekstistä tulee todennäköisesti pitkä ja sekava, pahoittelut siitä!
Hommasin liput keikalle jo ensimmäisenä myyntipäivänä toukokuussa. Siinä vaiheessa olin viimeksi käynyt keikalla reippaasti ennen koronaa, joten silloin tuntui pelkästään keikan harkitseminen jännittävältä. Nyt tässä välissä olen käynyt sekä Kn että JOn keikoilla, ne olleet aivan ihania kokemuksia. Alessandran keikkaa olen ajallisesti odottanut kaikista eniten, eikä jättänyt todellakaan kylmäksi!
Päivä alkoi junamatkalla Helsinkiin. Huvitti ihan hirmuisesti kun junasta ulos astuessa käytännössä ensimmäinen asia mihin kiinnitin huomioni oli lyhtypylvääseen liimattu tarra, jossa luki Maito on vasikoille. Itse ainakin hieman varttuneempana vasikkana (Vai olenko kenties nuori nauta? Kärsin ikäkriisistä. Anygays.) maito maistuu erittäin paljon, joten samaistuin. Toki maito on erinomaista juomaa naudalle kuin naudalle, iästä huolimatta!
Saavuttiin kaverin kanssa keikkapaikalle reilua tuntia ennen ovien alkua, jolla saimme paikat toisesta rivistä. Molemmilla eka kerta Tavastialla (mainittakoon että korkkasin myös perheeni Tavastia-neitsyyden, josta isäni on hieman kateellinen
), ja oli kyllä hieno paikka. Yleisö pääsi ihanan lähelle lavaa.
Keikka alkoi muutamia minuutteja myöhässä, olisi pitänyt alkaa puoli yhdeksältä. Tupa oli täynnä ja tosi monenlaista porukkaa, yllättävän paljon myös esimerkiksi nuoria miehiä. Eturivissä oli Kn eturivin faneja, olen ymmärtänyt että ovat myös kovia viisufaneja. Keikkaa odotellessa soi muuten paljon viisubiisejä, Loreen herätti yleisössä hieman nyrpeyttä
Keikka alkoi ja loppui Queen of Kingsillä. Soitettiin paljon julkaisemattomia kappaleita. Alessandra kiitti meitä sitoutuneisuudesta, sillä koki osoitukseksi lojaaliudesta sen, että olimme tulleet kuuntelemaan vaikka kappaleita on julkaistuna vain muutama. Vaikutti muutenkin todella otetulta ja iloiselta. Aivan ihana persoona!
Tosi positiivinen yllätys oli se, että lavaspiikit olivat todella hauskoja. Moneen otteeseen nauru raikasi. Yhden kappaleen mukana oli mahtava kuoro nimeltä Kipinät, toisen aikana Alessandra tuli yleisön keskelle laulamaan. Tässä taas osoittautui suomalaisten loistava käytös, tilaa annettiin reippaasti eikä kukaan tullut iholle. Kappaleen loppupuolelle oli nämä Kn eturiviläiset järjestäneet ihanan faniprojektin, jossa näytettiin kiitostekstillä varustettuja lappuja. Alessandra huomasi laput vasta aivan lopussa, ja oli todella otettu. Pyysi myös porukkaa halaukseen, sitten vielä nauraen huusi sieltä keskeltä että älkää pliis kumminkaan liiskatko minua
Yhteen väliin jouduttiin keikka keskeyttämään, katsoja pyörtyi ja tilanne näytti melko pahalta. Porukka auttoi ja myös Alessandra hyppäsi siihen avuksi, taas antoivat kaikki hyvin tilaa. Hän lähti mukaan saattelemaan pyörtyneen salista ulos. Oli selkeästi kovasti huolissaan, tilanne säikäytti. Pian keikka jatkui, sitä ennen A piti vielä pienen puheen aiheeseen liittyen ja muun muassa kiitti siitä, että heti riennettiin apuun. Tunnelma kerkesi vielä nousta kattoon viimeistenkin kappaleiden ajaksi ja oli tosi hauskaa! Käteni myös yletti läpsyriviin, pikkurillini siunaantui Alessandran kosketuksesta. Voikohan nyt sanoa, että Alessandra on kirjaimellisesti kietonut itsensä pikkurillini ympärille?
Ennen keikan alkua kuulin, kun eturiviläiset puhuivat, että K olisi tulossa paikalle. Ei tietoa, mistä heidän arvelunsa oli peräisin. Itse ajattelin että uskon vasta kun näen, Alessandraa tässä on jo kuukausitolkulla odotettu, K olisi pelkkää plussaa. Kerkesin jo unohtaa koko homman, kunnes encore - Queen of Kingsin viimeisten tahtien aikana H pukkasi Kn lavalle. Siinä vaiheessa minulta mahtoi päästä jonkin sortin alkukantainen karjaisu... Tanssivat siinä niin ihanasti, todellakin sai sisko-veli yhteyden aistittua heidän välillään!
Ja luoja varjele K näytti hyvältä! Ei siinä oikein tiennyt mihin suuntaan katsoa, kun Alessandrakin oli niin upeana. Alessandra itse asiassa olikin tämän vuoden ensimmäinen viisuihastukseni, sitten pian seurasi K ja Joksut. Kyllä siinä silmiä ja mieltä ja korvia siunattiin koko konsertin ajan! Sivuhuomautuksena mainittakoon myös, että Alessandran kitaristi oli myös todella suloinen. Sitten jaeltiin haleja ja kyllä siinä tunsi itsensä taas niin onnelliseksi!
Lopuksi todettakoon, että kaiken kaikkiaan ihana ja odotukset täyttänyt keikka! Nyt vielä tänä päivänä on tuntunut melkein vielä paremmalta. Mahtava olo. Saa nähdä, että pitääkö tässä harkita pian Qstock-lippuun sijoittamista. Alessandra on ihana.
PS. Näin pääkaupungissa vieraillessa tein kuten kunnon nauta konsanaan ja kävin nuuskuttelemassa Stockmannilla Chanel Bleuta. Hyvä tuoksu on!